— Tuija Brax

Turvakodit turvattava

Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat vakavia maailmanlaajuisia ongelmia. Ne ovat asioita, joiden suhteen Suomellakin on paljon parannettavaa. Suomi on allekirjoittanut ns. Istanbulin sopimuksen, joka on ensimmäinen eurooppalainen oikeudellisesti sitova yleissopimus ja maailmanlaajuisesti laaja-alaisin sopimus asiaan puuttumiseksi. Yleissopimusta ei ole vielä ratifioitu, joten nyt on tärkeää, että Suomi tekee tarvittavat sitoumukset sopimuksen ehtojen täyttymiseksi ja ratifioi sopimuksen mahdollisimman pian.

Kaiken kaikkiaan on arvioitu, että Suomessa suurin ongelma on turvakotien riittämätön määrä ja niiden huono alueellinen kattavuus. Vuonna 2010 tehdyn STM:n tutkimuksen mukaan Suomessa oli yhteensä vain 21 toimipaikassa yhteensä 123 perhepaikkaa. Huolestuttavaa on, että turvakotien määrä on vuosien saatossa vähentynyt.

Yleissopimus edellyttää, että turvakoteja on riittävästi ja että niiden alueellinen kattavuus on riittävä. Nykytilanne ei riitä. On arvioitu, että Suomen turvakotien määrää pitäisi lisätä 30 turvakodilla ja yli 500 perhepaikalla, jotta sopimuksen ehdot täyttyisivät. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että meiltä puuttuu yli puolet riittävästä turvakotien määrästä.

Osa ongelmaa on rahoitus. Tällä hetkellä suurin osa turvakodeista on järjestöjen ylläpitämiä. Niiden rahoituspohja on epävakaa, koska se perustuu suurimmaksi osaksi kuntien ostamiin asiakaskohtaisiin maksusitoumuksiin. On selvää, että turvakotien rahoitus on taattava ja saatava vakaalle pohjalle.

Suomeen tarvitaan kattava ja riittävä turvakotien verkosto, joka tulee rakentaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jotta samalla varmistetaan viranomaisten, kuntien ja järjestöjen järkevä ja toimiva yhteistyö. On tärkeää, että yhteistyö eri viranomaisten kesken toimii saumattomasti, koska silloin perheväkivaltaan päästään puuttumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Lanseerasin aikoinaan oikeusministerinä ehdotuksen siitä, että osa sakkotuloista korvamerkittäisiin rikosten uhrien avustamisen rahoitukseen. Silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen ei suostunut edistämään asiaani. Hallitusneuvotteluissa sain ajatuksen selvittämisen sitovaksi kirjaukseksi, ja nyt viimein hallitus on luvannut tutkia tämän Ruotsissa jo pitkään käytössä olleen mallin. Karkeasti on kyse siitä, että noin 10 prosenttia sakkotuloista tulee korvamerkitä rikosuhripäivystykselle ja ensi- ja turvakodeille.

Suomen on ryhdyttävä ripeästi toimiin, jotta täytämme sopimuksen vaatimat ehdot ja ratifioimme Istanbulin sopimuksen.

Jaa sivu: