— Veli Liikanen

On ratkaisevien ilmastovalintojen aika – 4 kysymystä puolueille

Veli Liikanen

Tänään julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin raportti on ilmastovaalien lähtölaukaus. Vihreät vastaavat konkreettisella keinopaketilla ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi. Mitä tekevät muut puolueet?

Kansainvälisen ilmastopaneelin tänään julkaisema raportti asettaa päättäjät yksinkertaisen valinnan eteen: joko alamme toteuttaa tarvittavia, nopeita päästövähennyksiä, tai kannamme vastuun kaikista niistä katastrofeista, jotka voimistuva ilmastonmuutos tuo tullessaan. Aikaa vetkuttelulle ei enää ole. Nyt katsotaan, ketkä ovat historiankirjojen sankareita ja ketkä rintamakarkureita taistelussa lastemme tulevaisuuden puolesta.

Suomen ilmastopolitiikan suunta ratkaistaan ensi kevään eduskuntavaaleissa. Ilmastosankarien joukkoon liitymme vain, mikäli vaaleista tehdään ilmastovaalit. Kaikkien puolueiden on vaaleissa esitettävä konkreettiset keinonsa riittävien päästövähennysten polulle pääsemiseen heti seuraavalla hallituskaudella. Päivän uutiset osoittavat, että nyt myös hallituksen omisssa riveissä nähdään, että suomalaisilla on oikeus seuraavissa vaaleissa tietää, kuinka kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa eri puolueet todella ajavat.

Me Vihreät esitimme tämän haasteen muille puolueille – eritoten Juha Sipilälle, Petteri Orpolle ja Antti Rinteelle – jo elokuussa. Vastauksia emme ole saaneet. Nyt heidän on pakko vastata.

 

Seuraavassa neljä kysymystä, joihin jokaisen puoluejohtajan tulisi ilmastovaaleissa osata vastata.

1. Minkälaiset ilmastotavoitteet seuraava hallitus asettaa? IPCC:n kokoama aineisto osoittaa selvästi, että lämpenemisen rajoittaminen korkeintaan 1,5 asteeseen on välttämätöntä niin inhimillisten kuin taloudellistenkin kustannusten näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen seuraukset koskettavat kaikkia, mutta erityisessä vaarassa ovat maailman köyhät. Suomen on rikkaana teollisuusmaana sitouduttava selvästi nykyisiä tiukempiin ilmastotavoitteisiin ja leikattava päästöjä nopeasti. Maastamme on tehtävä hiilineutraali jo vuoteen 2030 mennessä ja nettopäästöjen on käännyttävä negatiivisiksi heti sen jälkeen.

2. Miten fossiilisista polttoaineista päästään eroon? Ilmastopaneelin raporttiin sisältyy paljon toivoa: päästöjen vähentämiseen on jatkuvasti tarjolla entistä parempia mahdollisuuksia. Me Vihreät olemme esittäneet oman ohjelmamme fossiilisista polttoaineista luopumiselle jo elokuussa. Saatuttavimmista polttoaineista, kivihiilestä ja turpeesta on luovuttava 2020-luvun aikana, ja maakaasun ja liikenteen öljyn käyttö on ajettava alas 2030-luvulla. Tämän muutoksen toteuttamiseksi olemme esittäneet laajan joukon erilaisia keinoja. Toimista kiireellisin on fossiilienergian hulppean tukiviidakon raivaaminen: miljardin euron verotuet on ajettava alas ensi tilassa. Myös EU:n päästökaupan puutteiden korjaaminen, puhtaan energian investointien tukeminen sekä päästönormien tiukentaminen auttavat fossiilisten polttoaineiden syrjäyttämisessä.

Esittämämme päästövähennystoimet ovat huomattavasti laajempia ja monipuolisempia kuin Sipilän hallituksen jähmeät liikkeet. Hallitus on lupaillut kivihiilen kieltolakia, mutta turpeen, öljyn ja maakaasun syrjäyttämisessä hallituspuolueet seisovat tumput suorina. Kaikille näille tarvitaan viimeinen käyttöpäivä, mikäli ilmastopaneelin raportti otetaan vakavasti.

3. Miten hiilinieluja kasvatetaan? Fossiilisten päästöjen leikkaamisen lisäksi metsien, maaperän ja soiden hiilinieluja on kasvatettava. Tässä Sipilän ja Orpon hallituksen politiikka on ollut erityisen ilmastovihamielistä. Hallituksen haikailemien metsien lisähakkuiden sijasta tulevalla hallituskaudella on käynnistettävä suunnitelmallinen työ hiiltä sitovia ekosysteemien vahvistamiseksi, kuten Satu Hassi tiedotteessaan vaatii. Tähän Vihreät tulee esittämään konkreettisia keinoja myöhemmin tänä syksynä.

4. Montako ilmastotyöpaikkaa Suomeen syntyy? Ilmastonmuutoksen torjunta on aikamme mahdollisuus Suomelle ja taloudelle: tutkimusten mukaan uusiutuviin perustuva energiajärjestelmä työllistäisi enemmän kuin nykyinen fossiilitalous.. Työpaikkoja syntyy erityisesti korkean osaamisen aloille. Kansainvälisen työjärjestö ILOn arvion mukaan siirtyminen puhtaaseen energiaan synnyttäisi nettona 18 miljoonaa uutta työpaikkaa seuraavan vuosikymmenen aikana. Olennainen jatkokysymys kuuluu: Montako näistä saamme Suomeen? Suomella on korkeasti koulutettujen osaajien maana isoja mahdollisuuksia tässä uudessa, puhtaassa taloudessa. Nyt päättäjiltä kaivataan vain rohkeutta astua ilmastotyön eturiviin!