— Ville Niinistö

Hyvä Päivi Räsänen, vihreiden perustulomalli on kustannusneutraali

Ville Niinistö blogikuva 100pxKristillisten puheenjohtaja Päivi Räsänen on tänään kirjoittanut blogissaan pitävänsä vihreiden perustulomallia kalliina, koska se nostaa tiettyjen nykyään poikkeuksellisen heikkojen tukien varassa olevien ihmisten perusturvaa. Yhtenä ryhmänä hän mainitsee opiskelijat. Vastustaako Päivi Räsänen siis kaikkein heikompien perusturvan parantamista?

Vihreiden uuden perustulomallin takana oli pitkä ja perusteellinen työ, jota vedin perustulotyöryhmän puheenjohtajana. Apuna mallimme rakentamisessa käytimme erikoistutkija Pertti Honkaselta tilattua mikrosimulaatiomallinnusta, jonka avulla verrattiin perustulon vaikutusta kansantalouteen ja yksittäisten ihmisten tuloihin.

Alusta asti oli selvää, että mallimme perusta on kustannusneutraalius: se ei maksa valtiolle ja kunnille mitään, vaan malliin sisältyvät rakenteiden muutokset kattavat kustannukset. Kun mallin lopputulos on myös se, että väestön valtaosa saa hallinnon säästöjen ja tulonjaon maltillisen kaventamisen myötä nykyistä enemmän rahaa käteensä, on vaikea ymmärtää kritiikkiä mallin kalliudesta. Useimmiten se perustuukin väärinymmärryksiin tai tarkoitukselliseen harhaanjohtamiseen.

Perustulon sosiaaliturvaa selkeyttävä ja yksinkertaistava ajatus on juuri siinä, että perusturvan tulee taata kaikille kohtuullinen toimeentulo. 440 euron perustulo riittää korvaamaan kaikki nykyiset sosiaaliturvan vähimmäisetuudet siten, että köyhimpien asema paranee. Eläkeläisille  liitetään vielä erillinen 600 euron vähimmäiseläketurva. Opiskelijoiden asema paranee merkittävästi, koska he ovat tällä hetkellä selkeästi muita heikommassa asemassa tukiensa osalta.

Tämä ei kuitenkaan tule kansantaloudelle kalliiksi, vaan byrokratian keventymisen tuomat hallinnon säästöt ja verotuksen muutos kattavat kaikki perustulosta tulevat kustannukset. Perustulomallissa raha kiertää valtion kautta nykyistä tehokkaammin, ja useimmat ihmiset voittavat. Mielestäni panostus esimerkiksi juuri opiskelijoihin kannattaa. Opiskelijoiden tarve koulutustaan vastaamattomaan työntekoon vähenee ja he saavat hyvät edellytykset keskittyä opintoihinsa. Tämä edistää yhteiskunnan sosiaalista tasa-arvoisuutta ja koulutuksen avoimuutta kaikille, perhetaustasta ja vanhempien varallisuudesta riippumatta.

Toiseksi Räsänen ottaa absurdin esimerkin siitä, että miksi maksaa perustuloa "lapsettoman miehen tuloilla elävälle edustusrouvalle"? Tämä kansantaloudellisesti marginaalinen heitto voisi muuten naurattaa, mutta heiton taustalla oleva konservatiivinen tasa-arvoajattelu ahdistaa pahasti.

Perustulomallissamme yhteiskunnan rikkaimman kymmenyksen tulot supistuvat hieman. Nostamme osana mallia pääomatulojen verotusta neljä prosenttiyksikköä, jonka avulla tuloerot supistuvat maltillisesti. Tämä rikkaimpien tulojen vähennys riittää kyllä kattamaan sen, että rouvallekin maksetaan perustuloa. Ja perustulon avulla rouvan riippuvuus miehestä vähenee ja sukupuolten välinen tasa-arvo ottaa askeleen eteenpäin. Todennäköisesti se tekee heidän suhteelleenkin vain hyvää.

Sukupuolten tasa-arvon osalta perustulo on kaikkiaan edistysaskel. Se antaa esimerkiksi kotiäidille paremmat mahdollisuudet palata työelämään, ja isä voi vaikka lyhentää työaikaansa kantaakseen enemmän vastuuta lasten hoidosta. Tervetuloa siis 2000-luvulle, Päivi Räsänen.

Perustulon nerokkuus on siis siinä, että yhdistettynä verotuksen muutokseen se toteuttaa nykyisenkaltaisen tulonsiirron rikkaimmilta pieni- ja keskituloisille. Se tekee sen vain nykyistä järkevämmin. Suurituloisilta perustulo leikkautuu verotuksessa pois. Se vahvistaa köyhimpien perusturvaa ja tekee työnteosta aina kannattavaa. Nykyisen sosiaaliturvan ahdistava ja ajoittain nöyryyttävä hallinto vähenee, ja työntekoa estävät kannustinloukut poistuvat. Se antaa työelämästä syrjäytyneille uuden mahdollisuuden mielekkääseen työhön. Se kannustaa myös yrittäjyyteen ja luovaan työhön, koska yrittäjyyden ja apurahalla työtä tekevien sosiaaliturva on nykyisin palkkatyötä heikompi. Työllisyyden ja yrittäjyyden lisääntymisen kautta perustulomallin dynaamiset vaikutukset itse asiassa tekevät siitä kansantaloudellisesti hyvin kannattavan.

Kritiikin esittäjiltä voisi odottaa edes jonkinasteista perehtyneisyyttä.

Jaa sivu: