— Ville Niinistö

Lisää kannustimia yrittäjille ilman verokeinottelua

Vihreiden mielestä yrittäjyyden, ja erityisesti pk-yrittäjyyden, edellytykset on Suomen tulevaisuuden menestyksen kannalta keskeinen asia. Emme voi kaikki elää pelkästään muutaman vientiteollisuuden suuryrityksen kansainvälisille suhdanteille alttiin tuloksentekokyvyn varassa.

Suomesta puuttuu kansainvälisessä vertailussa satoja tuhansia kotimaiseen kysyntään perustuvia työpaikkoja. Meillä on myös verrattain vähän kasvuyrityksiä. Haluamme, että pienyrittäjyys tehdään nykyistä helpommaksi: on vahvistettava yhden luukun periaatetta, helpotettava ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkausta ja parannettava perusturvaa. Haluamme myös sellaisen verotuksen, joka kannustaa kasvuun.

Samalla on kuitenkin vahvistettava hyvinvointiyhteiskunnan veropohjaa mittavan julkisen talouden vajeen kattamiseksi. On myös puututtava siihen kehitykseen, jossa tuloerot ovat Suomessa viime vuosikymmeninä kasvaneet toteutetun veropolitiikan takia kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen voimakkaasti.

Yhtenä osana veropohjan vahvistamista vihreät esitti tällä viikolla listaamattomien yritysten omistajien osinkojen nollaveroluokan poistamista. Vihreiden mielestä hyvän yrittäjäpolitiikan on kannustettava ensisijaisesti yrityksen kannattavuuden ja menestyksen tukemiseen, ei omistajan voiton maksimointiin verohelpotuksilla. Yrityksen kannattavuuden lisääminen on paras tapa houkutella uusia rahoittajia ja tukea pienyrittäjiä.

Nollaverokanta ei ole yritysten kannattavuuden kannalta paras tapa suosia yrittäjyyttä. Monissa muissa Euroopan maissa on paljon enemmän yrittäjiä kuin meillä vaikka käytössä ei ole näin laajaa veroporkkanaa.

Nykymallin ongelma on, että listaamattoman yrityksen omistaja voi saada osingoista jopa 90 000 euroa verovapaasti kun 90 000 euron palkkatuloilla verotus on 42 %. Ero on huomattava, vaikka huomioitaisiin yrityksen voitosta maksettava 26 prosentin vero.

Kansainvälisessä käytännössä on normaalia verottaa tulonsiirtoa yritykseltä yksityishenkilölle, vaikka yritys olisikin jo maksanut veroa. Kaksoisverotuksesta puhuminen on perusteltua lähinnä omistajayrittäjän osingonmaksussa. Osingon saa myös muut omistajasijoittajat kuin itse yrittäjä: pienyrittäjä ottaa usein tulonsa palkkana.

Merkittävä veroero houkuttaa erityisesti suurituloisia muuttamaan palkkatulon osingoksi, jos se vain suinkin on mahdollista. Houkutin tulomuuntoon on ollut niin suuri, että se on suurin yksittäinen syy viime vuosina kasvaneiden tuloerojen taustalla. Ilmiön laajuutta kuvaa se, että parhaiten ansaitseva prosentti väestöstä saa nyt 62 % tuloistaan pääomatulona kun osuus vuonna -94 oli vielä vajaat 30 prosenttia. Tätä muunto-ongelmaa ei ratkaista ilman nollaverokantaan puuttumista.

Toinen ongelma on se, kuinka yrityksen nettovarallisuuteen sidottu osinkojen verottomuus vaikuttaa moniin yritysten päätöksiin. Moni yritys mitoittaa osingonjaon verovapauden mukaan eikä yrityksen muista tarpeista käsin. Kynnys listautua pörssiin ja saada uutta pääomaa kasvaa, koska pörssiyritysten maksamista osingoista maksetaan veroa ensimmäisestä eurosta alkaen.

Täysin suomalainen erityisyys on se, että osinkojen verottomuus on ylipäänsä sidottu yrityksen nettovarallisuuteen (osinkojen verovapauden raja on 9% yrityksen nettovarallisuudesta). Tämä ohjaa kasvattamaan nettovarallisuutta eikä panostamaan esimerkiksi T&K –investointeihin. Tämä ei voi olla hyvä keino kasvuyrittäjyyden tukemiseen.

Mihin pitäisi pyrkiä? Muissa Pohjoismaissa yhteenlaskettu yhtiön ja osakkaan veroprosentti on lähes 45 prosenttia. OECD-maissa yhteenlasketun verokannan mediaani oli 2009 42,8%. Suomessa nyt listaamattomissa yrityksissä alimmillaan 26%.

Vihreiden mielestä nykyisen nollaverokannan sijaan voidaan harkita muita kansantaloudellisesti parempia tapoja varmistaa osinkojen maksun ja omistajuuden kannustavuus. Yhtenä vaihtoehtona on Norjan malli, jossa verovapautta ei ole sidottu nettovarallisuuteen vaan riskittömään markkinakorkoon, ja se koskee kaikkia yrityksiä. Muita kuin nollaverokantaan kuuluvia osinkoja verotetaan tällä hetkellä 19,6%, koska vain 70% osingoista on pääomaveron alaista tuloa. Jos halutaan tukea erityisesti pk-yrittäjyyttä, tätä osuutta voitaisiin jollain mallilla porrastaa. Sopivia kannustimia pohditaan myös valtiovarainministeriön veropolitiikkaa suunnittelevassa Hetemäen työryhmässä.

Verotuksen kiristämisen tarpeeksi pääministeri Vanhanen on arvioinut kahden miljardin euron suuruusluokan. Vihreiden mielestä ei ole kohtuutonta, jos tästä kokonaisuudesta noin 300-400 miljoonaa euroa kerätään pääomatulojen ja osinkoverotuksen saralta. Yritysten ja työn verotusta ei vihreiden mielestä tule kiristää, koska se olisi yritysten kannattavuuden ja työllisyyden kannalta haitallista.

Jaa sivu: