— Ville Niinistö

Perustuslain selkeys ja päätöksenteon avoimuus ovat kansanvallan kulmakivi

Vihreiden pitkän ajan tavoitteet kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä ja kansanvallan vahvistamisesta etenivät merkittävästi tänään, kun eduskunta päätti tänään perustuslain sisällöstä.

Perustuslain uudistuksen kansanvaltaa ja avoimuutta vahvistava henki on tärkeää aikana, jolloin kansalaisten luottamus poliittiseen järjestelmään ja puolueisiin on heikentynyt.

Vihreät pitää kansalaisaloitetta tärkeänä tapana saada osallistuvan demokratian kautta poliittiseen päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun kansalaisten tärkeänä pitämiä aiheita. Kansalaisaloite antaa uuden mahdollisuuden suoraan demokratiaan ja lisää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia politiikan asialistaan. Tästä on syytä olla tyytyväinen.

Myös perustuslakivaliokunta halusi erikseen varmistaa, että kansalaisaloite ei jää kuolleeksi kirjaimeksi, vaan kansalaiset voivat oikeasti nostaa sen avulla tärkeinä pitämiään asioita yhteisesti päätettäväksi. Siksi perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että kansalaisaloitteelle ei saa asettaa liian korkeita muodollisia kynnyksiä. Aloitteen allekirjoittamisen on oltava mahdollista myös netissä, henkilötietosuojan turvaavalla tavalla.

Samalla perustuslakiuudistuksessa korjataan vanhan perustuslain valuviat; jatkossa on aina menettely niihinkin tilanteisiin, joissa presidentti ja hallitus olisivat syvästi erimielisiä. Eduskunnan tiedonsaantia hallituksen ja presidentin toiminnasta vahvistetaan, samalla vahvistetaan politiikan avoimuutta ja julkista keskustelua.

Julkisuudessa keskustelu perustuslain uudistuksesta kohdistui pitkälti EU-jäsenyyden mainitsemiseen perustuslaissa. Jo nykyisessä perustuslaissa mainitaan eri asiakohdissa EU-jäsenyys neljä kertaa. EU-jäsenyys on Suomelle merkittävä asia, jolla on vaikutusta kansalliseen päätöksentekoomme ja lainsäädäntöömme.

Vihreät pitää EU-jäsenyyttä suomelle tärkeänä arvovalintana ja myös siksi kannatimme sen maininnan lisäämistä perustuslakiin. EU-jäsenyyden mainitseminen ei kuitenkaan mitenkään muuta oikeustilaa, sen merkitys on toteava ja symbolinen. Se ei muuta Suomen perustuslaillista asemaa ja suhdetta unioniin.

Maininta EU-jäsenyydestä ei myöskään muuta mitenkään menettelyä, jolla Suomi voi niin halutessaan erota EU:sta. Eduskunta voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää eroamisestamme EU:sta. Tällöin maininnat EU-jäsenyydestä perustuslaissa jäisivät käytännössä teknisinä muutoksina poistettaviksi.

Siksi onkin suoraan sanottuna naurettavaa, miten perussuomalaiset ovat yrittäneet tehdä politiikkaa tällä asialla virheellisin argumentein. Joko he eivät ole perehtyneet asiaan tai sitten tietoisesti antavat virheellistä tietoa Suomen kansalle. Toki EU-jäsenyyden yleisluontoista mainintaa perustuslaissa voi pitää symbolisesti merkittävänä, ja sillä perusteella vastustaa sitä, mutta jäsenyydestä eroamiseen vaikuttavaa tai muutakaan oikeusmerkitystä sillä ei ole.

Perustuslakiuudistuksen lopullisesta hyväksymisestä päättää seuraava eduskunta. Lopulliseen hyväksyntään tarvitaan kahden kolmasosan määräenemmistö.

Jaa sivu: