— Ville Niinistö

Eriarvoistuminen on pysäytettävä

Ihmiset ovat onnellisimpia maissa, joissa on pienet tuloerot. Vasta pienet tuloerot tekevät jokaisen ihmisen vapaudesta ja tasa-arvosta todellisen. Jokaisella pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, työhön, terveyteen ja hyvään elämään. Vihreiden politiikan yksi kulmakivistä on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Pyrkiminen taloudellisesti tasa-arvoiseen yhteiskuntaan on itsessään eettinen politiikan teon lähtökohta. Tasa-arvoisissa maissa ihmiset ovat myös terveitä, elävät pitkään ja luottavat kanssaihmisiinsä.

Nykyhallitus onkin parantanut monia lapsiperheiden, opiskelijoiden ja eläkeläisten tulonsiirtoja. Opintotukeen ja pienimpiin vanhempien päivärahoihin on tehty selvä tasokorotus. Eläkeläisten verotusta on kevennetty samalle tasolle palkansaajien kanssa. Verotettavan tulon alarajaa on korotettu, mikä parantaa kaikkein pienituloisimpien tilannetta.

Silti on myönnettävä, että taloudellisen taantuman oloissa eriarvoistumiskehitystä ei ole pystytty täysin pysäyttämään. Suunnan muuttamiseksi Vihreät haluaa jatkaa perusturvan uudistamista.

Vihreiden pitkän tähtäimen tavoitteena on perustulo. Perustulolla korvattaisiin kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet ja sosiaaliturvasta tehtäisiin yksinkertaisempi. Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja sosiaalitoimistoissa voitaisiin keskittyä tukipäätösten tekemisen sijasta ihmisten ohjaamiseen ja työkyvyn edistämiseen. Samalla kaikki pienetkin lisäansiot kannattaisi ottaa vastaan eikä työnteosta enää rangaistaisi. Lisäksi kaikki saisivat heille kuuluvat etuudet silloinkin, kun omat voimat eivät riitä edunvalvontaan.

Realismia on, että kohti perustuloa siirrytään vaiheittain. Ensi vaiheessa Vihreät nostaisi perusturvaa 100 eurolla kuukaudessa. Korotus tulisi työttömyysturvaan, vanhempainpäivärahoihin, sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan.

Koska valtion talous on tiukoilla ja haluamme suunnata korotuksen kaikkien heikoimmassa asemassa oleville työttömille, korotus olisi tehtävä perusturvaan ilman, että samalla nostettaisiin ansioturvaa. Toisin kuin kytköksen tilapäistäkin purkamista vastustavat vasemmistopuolueet ja ammattiyhdistysliike väittävät, uudistus ei heikentäisi kenenkään asemaa. Korotus tehtäisiin niin, että hyöty tulisi myös kaikkein pienimpiä ansiopäivärahoja saaville.

Vailla ansioturvaa olevat työmarkkinatuen saajat ovat heikoimmassa asemassa olevia työttömiä. Työmarkkinatuen saajista joka kolmas joutuu täydentämään toimeentuloaan sekä asumistuella että toimeentulotuella. Tästä taas seuraa se, että monelle työmarkkinatuen varassa olevalle tuen korotus ei toisi suoraan lisää rahaa, koska korotus leikkautuisi pois toimeentulotuesta. Silti uudistus parantaisi monen työttömän tilannetta, koska se vapauttaisi toimeentulotuen muodostamasta köyhyysansasta.

Perusturvalta on paljon helpompaa ponnistaa kuin kannustinloukkuja täynnä olevalta viimesijaiselta toimeentulotuelta. Toimeentulotuki leikkaa lisäansioista 80 prosenttia, mutta työttömyysturva tällä hetkellä "ainoastaan" 50 prosenttia. Kun pääsee pois toimeentulotuen piiristä, oman taloudellisen tilanteen parantaminen on huomattavasti helpompaa.

Parantaaksemme työttömien mahdollisuuksia nostaa omaa toimeentuloa, tavoittelemme juuri yllä mainitun työtulon ja työttömyysturvan yhteensovitusprosentin laskemista 50:stä 25 prosenttiin. Pienipalkkaisen osa-aikatyön kannattavuutta lisäisi myös ehdottamamme 100 euron kuukausittainen aktiiviraha. Lisäksi esitämme työttömän verokorttia, jolla työttömyysturva tulisi säännöllisesti tillille ja päivärahan sovitus hoidettaisiin korkealla veroprosentilla.

Haluamme muuttaa työmarkkinatuen täysin henkilökohtaiseksi niin, etteivät puolison tulot vaikuta sen suuruuteen. Taloudellinen riippuvuus puolisosta luo eriarvoisuutta. Puolison tulot vievät useimmiten naisten työmarkkinatuen.

Tavoitteenamme on toimeentulotuen maksatuksen siirtäminen Kelaan. Uudistus vähentäisi byrokratiaa ja kuittien käsittelyä, kun suuri osa tarvittavista tiedoista saadaan suoraan Kelan tietojärjestelmistä. Toimeentulotuen Kela-siirto toteuttaisi perustulon päämääriä vapauttamalla sosiaalitoimiston työntekijät varsinaiseen sosiaalityöhön, voimaannuttamaan ihmisiä neuvonnalla ja yhdessä ratkaisuja etsimällä.

Haluamme taata lapsilisien korotukset myös kaikkein köyhimmille perheille siten, että toimeentulotuen lasten perusosaa korotettaisiin aina lapsilisän tasokorotuksia vastaavalla summalla. Opiskelijoiden tilanteen parantamiseksi ajamme opintotuen sitomista elinkustannusten kehitykseen.

Verotus on yksi keino eriarvoistumisen pysäyttämiseksi. Vihreiden veromallissa työtulojen kevennykset suunnataan pienituloisten verotukseen. Pääomaverotus puolestaan muutetaan progressiiviseksi ja sitä kiristetään kahdella prosenttiyksiköllä.

Vihreä yhteiskunta on reilu yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus päästä mielekkääseen työhön, hallita itse elämäänsä ja saada tarvitsemaansa tukea omiin elämänvalintoihinsa. Ihmisoikeudet ja hyvinvointi kuuluvat kaikille. Näistä ainesosista syntyy edistyksellinen ja sivistynyt yhteiskunta.

Jaa sivu: