— Ville Niinistö

Kestävään kalastuspolitiikkaan tuhon tieltä

Yksi maapallon suurista ekologisista kysymyksistä on maailman kalakantojen romahtaminen. Lähes kaikki merkittävät kalakannat ovat hupenemassa. Näin myös Itämerellä. Ilman tiukempia kiintiöitä vaarannamme erityisesti luonnonlohikannan tulevaisuuden. Itämeren ekologisen tilan ja myös kalastuksen kaupallisen hyödyntämisen kannalta on välttämätöntä turvata kestävä kalakanta. EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa on vietävä kestävälle tielle.

Maa- ja metsätalousministeriön ajama Suomen perinteinen linja kalastuspolitiikassa on kestämätön ja ristiriidassa tieteen kanssa. Se on myös taloudellisesti lyhytnäköinen.

Jos takaamme luonnonlohen kestävän kannan ja lohen nousun pohjoisen jokiin, olisivat virkistyskalastuksesta saatavat hyödyt moninkertaiset ammattikalastukseen verrattuna. Ammattikalastajienkaan etu ei ole supistaa jo ennestään heikkoja kantoja.

Hallituksen enemmistö jatkoi tällä kestämättömällä tiellä hallituksen EU-ministerivaliokunnassa viime perjantaina linjatessaan Suomen kantaa EU-komission esitykseen kalakantojen kiintiöiden tiukentamisesta. Vihreiden edustajana valiokunnassa olevan ministeri Heidi Hautalan kanta jäi vaille tukea.

Ympäristöministerinä minun on pakko ilmaista huoleni Suomen tieteestä piittaamattomalle linjalle. Kalastuspolitiikkamme on ristiriidassa hallitusohjelman ja yleisten luonnonsuojelutavoitteidemme kanssa. Vihreiden aloitteesta nykyisen hallituksen ohjelmassa lukee, että kalastus saatetaan kestävälle pohjalle rajoittamalla kiintiöitä korkeintaan ns. maksimaalisen kestävän kalastuksen tasolle. Tätä on noudatettava myös käytännössä.

Orastavaa tukea uudelle kestävälle kalastuslinjalle tuli eduskunnan suuresta valiokunnasta, jonka lausumassa osoitettiin huolta kalakantojen kestävyydestä. Julkisessa keskustelussa myös kansalaiset ovat perustellusti huolestuneet asian tilasta.

Tutkimuksen ja EU-komission tekemän taustatyön pohjalta on selvää, että Suomen esitys erityisesti luonnonlohen kiintiöistä ei ole mitenkään sopusoinnussa tieteen kanssa. Näin on todennut myös Helsingin yliopiston kalatieteen professori Hannu Lehtonen.

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston mukaan Itämeren lohikanta on turvallisten biologisten rajojen alapuolella ja vaarassa köyhtyä myös geneettisesti. Lohen vaelluspoikasten merikuolleisuus on kasvanut vuosi vuodelta ja on nykyisin lähes nelinkertainen 1990-luvun alkuun verrattuna. Mikään ei viittaa tilanteen paranemiseen.

Lisäksi eteläisellä Itämerellä viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt kontrolloimaton ajosiimakalastus vaikeuttaa lohen tilannetta. Siihen on myös voimakkaasti puututtava. Poliittisella päätöksellä saaliskiintiöitä on kuitenkin nostettu vuosittain tuntuvasti yli tieteellisten suositusten.

Jaa sivu: