— Ville Niinistö

Lohien pelastamisessa tarvitaan tukea!

Hallituksen EU-ministerivaliokunnan enemmistö teki tänään tieteellisen tiedon vastaisen linjauksen uhanalaisen Itämeren lohen kalastuskiintiöstä ensi vuodelle. Ehdotin kokouksessa tutkijoiden suosittelemaa 54 000 lohen kiintiötä, mutta ministeri Koskisen esityksen pohjalta valiokunnan enemmistö yhtyi komission kantaan kaksinkertaisesta kiintiöstä. Seuraavaksi asia tulee eduskunnan käsittelyyn.

Päätöksessä oli kuitenkin myös jotain hyvää: Suomi ryhtyy ajamaan sekakalastuksen ja ajosiimakalastuksen kieltoa Itämeren pääaltaalla heikkojen luonnonlohikantojen turvaamiseksi. Jotta voi kalastaa, on kaloja oltava myös tulevaisuudessa. Suomen kestämätön linja kalastuspolitiikassa on alkanut tällä hallituskaudella jo muuttua, mutta uhanalaisten kalakantojen turvaaminen edellyttää johdonmukaista ekologista kestävyyttä.

Nyt tarvitaan laajaa julkista keskustelua, jotta kalastuspolitiikka voidaan muuttaa kestäväksi. Se on myös kalastajien ja elinkeinona merkitystään lisäävän virkistyskalastuksen etu. Jos hävitämme lohet ja muut uhanalaiset kalat, ei ole mitä kalastaa. Kestävä kalastus on myös kalastajien etu. Kalakantojen elpymisellä olisi iso merkitys erityisesti Pohjois-Suomen matkailulle.

Komissio on esittänyt lohen kiintiöksi Itämeren pääaltaalle ja Pohjanlahdelle 109 000 lohta. Vaikka luku on tämänvuotista kiintiötä pienempi, se on yhä kestämättömällä tasolla - kaksinkertainen kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:n suositukseen verrattuna.

Ympäristöministeriö totesi aiemmin syksyllä omassa lausunnossaan, että ICES:n esittämiä raja-arvoja ei missään tilanteessa saa elinkeinopoliittisin perustein ylittää. Siksi ehdotin ministerivaliokunnassa Suomen kannaksi suosituksen mukaista 54 000 lohen kiintiötä Itämeren pääaltaalle ja Pohjanlahteen kestävänä enimmäismääränä, koska siinä on huomioitu myös raportoimaton kalastus. Lisäksi ehdotin ICES:in suosituksen pohjalta Suomenlahden kiintiön laskemista. Tekemääni vastaehdotusta kannattivat ministerivaliokunnassa muista puolueista ministeri Arhinmäki (vas.) ja yksi sosiaalidemokraattien edustajista, ministeri Tuomioja.

Viime vuoden syksyllä lohien tilanne nousi julkisuuteen, kun EU-ministerivaliokunta teki lohikiintiöiden osalta huonon päätöksen ja kannatti - vastoin ympäristöministeriön kantaa - lohikannan vaarantavia liian isoja kalastuskiintiöitä. Päätöksestä älähtivät niin eduskunnan valiokunnat, asiantuntijat, ympäristöjärjestöt kuin vapaa-ajan kalastajatkin. Nyt seuraavaksi asia menee eduskunnan käsittelyyn, jolloin sen valiokunnat voivat linjata asiaa. Kantaa voi siten vielä eduskunnan tahdosta muuttaa ennen EU-käsittelyä.

Maa- ja metsätalousministeriön perinteiseen edunjakoon perustuva kalastuspolitiikka on ollut historiallisesti kestämätöntä ja nykyisen hallitusohjelman vastaista. Hallitusohjelmassa sanotaan selvästi: "Suomi toimii EU:ssa Itämeren kalakantojen elvyttämiseksi ja kalastuskiintiöiden mitoittamiseksi siten, että ne eivät ylitä lajin suurinta kestävän saaliin määrää." Vaikka suunta on alkanut tällä hallituskaudella muuttua kestävämmäksi, uhanalaisten kalakantojen turvaaminen edellyttää huomattavasti vahvempia toimia, kuin mihin EU-ministerivaliokunnan enemmistö osoitti tänään valmiutta.

Kestävien kiintiöiden lisäksi on saatava kunnianhimoinen EU-tason lohistrategia ja Suomen on omassa kansallisessa politiikassa varmistettava, jottemme kohtele uhanalaisia kaloja pelkästään kauppatavarana. Millään muulla uhanalaisella eliöryhmällä ei ole niin huonoa suojaa kuin kaloilla. Vaelluskalakantojen elpymistä on tuettava myös tehokkaalla kalatiestrategian toimeenpanolla. Yhteistä tahtoa tarvitaan paljon lisää. Kansalaisten tuki on tarpeen, jotta kalastuspolitiikka saataisiin kestävälle tolalle.

Jaa sivu: