— Ville Niinistö

Päästökauppajärjestelmän toimiminen on elinkeinoelämänkin etu

Euroopan parlamentti ei lähtenyt tänään tukemaan komission esitystä korjata päästökauppamarkkinoiden heikkoa tilaa EU:ssa (ns. backloading-esitys). Komissio oli esittänyt, että sillä olisi mahdollisuus tarvittaessa muuttaa päästöoikeuksien huutokauppa-aikataulua markkinoiden toimivuuden varmistamiseksi. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että päästöoikeuden hinnan ollessa nyt ennätyksellisen alhaalla, komissio olisi voinut siirtää osan oikeuksista vasta myöhemmin päästökauppakaudella myytäviksi.

Suomelle ja elinkeinoelämälle parlamentin päätös on tappio. Päästöoikeuksien runsas ylitarjonta tarkoittaa, että päästökauppajärjestelmä ei edistä siirtymistä puhtaampaan teknologiaan. Hiili-intensiiviset investoinnit teknologiaan lukitsisivat meidät tielle, joka tekee päästöjen vähentämisestä myöhemmin entistä kalliimpaa. Kun yhteinen järjestelmä ei toimi, on myös riski, että jäsenmaat aloittavat erilaisten omien kannustinjärjestelmiensä kehittämisen investointien oikein suuntaamiseksi. Se hankaloittaisi yritysten toimintamahdollisuuksia ja saattaisi vääristää kilpailua.

Suomen hallitus tukee komission backloading-ehdotusta juuri näiden syiden takia. Myös Saksan, Ranskan, Italian, Iso-Britannian, Ruotsin ja Tanskan ympäristöministerit vetosivat parlamenttiin päästökauppajärjestelmän pikaiseksi korjaamiseksi. Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan keskeisin instrumentti, jolla on periaatteessa hyvät mahdollisuudet toimia. Talouden taantuma on kuitenkin johtanut siihen, että päästöt ovat jo nyt laskeneet sen verran alas, ettei päästökaupan ohjausvaikutus enää toimi.

Backloading-esityksen suurimpia vastustajia ovat olleet elinkeinoelämän etujärjestöt, mukaan lukien Elinkeinoelämän keskusliitto. Etujärjestöt ovat varoittaneet päästökauppajärjestelmän tehostamisen suurista kustannuksista elinkeinoelämälle ja muutenkin valittaneet ilmastonmuutoksen torjuntatoimien raskautta jo nykyisellään.

Tosiasiassa elinkeinoelämä on toistaiseksi saanut valtaosan päästöoikeuksistaan ilmaiseksi ja on jopa voinut tehdä rahaa niitä myymällä. Lyhyellä aikavälillä päästöoikeuden hinta todennäköisesti nousisi backloading-esityksen myötä, mutta pitkällä tähtäimellä on elinkeinoelämänkin etu tehdä tulevaisuudessakin kantavat investoinnit nyt. Toimiva päästökauppajärjestelmä antaisi investoinneille selkeän suunnan.

Taistelu ei kuitenkaan vielä ole ohi. Parlamentti ei hylännyt komission ehdotusta lopullisesti, vaan palautti sen valmisteltavaksi ympäristövaliokuntaan. Siellä voidaan asiaan yrittää vielä löytää sopu. Ratkaisevassa asemassa parlamentissa on etenkin konservatiivinen EPP-ryhmä, johon myös Suomen kokoomus kuuluu. Ryhmä oli komission esityksen suurin vastustaja. Ratkaisevaa on myös neuvostossa päätettävä jäsenmaiden kanta backloading-ehdotukseen. Jäsenmaiden vahva tuki esitykselle voi vielä saada parlamentin harkitsemaan uudelleen.

Backloading-ehdotuksen toteutus on tärkeä ja kiireellinen korjaustoimenpide päästökauppamarkkinoihin. Järjestelmä tarvitsee kuitenkin myös rakenteellisia muutoksia, joista jäsenmaat parhaillaan keskustelevat komission kanssa. Mahdollista olisi esimerkiksi myöhemmin poistaa markkinoilta kokonaan tietty osuus päästöoikeuksia tai rajoittaa EU:n ulkopuolisista hankkeista hankittujen oikeuksien käyttöä päästökauppamarkkinoilla. Avainasemassa on kuitenkin ennen kaikkea riittävän kunnianhimoinen päästövähennystavoite koko EU:lle, mielummin jo vuoteen 2020 mennessä.

Jaa sivu: