— Ville Niinistö

Yritysverouudistuksen syövereistä

Hallituksen kehysriihen yritysverouudistuksen tavoitteena oli kannustaa sijoittamaan yritystoiminnan voitot toiminnan laajentamiseen ja työpaikkoihin. Julkisuudessa on kiinnitetty perustellusti huomiota yhteen kokonaisuuden osaan. Osinkoverotuksessa haluttiin varmistaa pk-yrittäjien asema, mutta valittu malli johti samalla suurten listaamattomien yhtiöiden osingonsaajien mittavaan veroalennukseen. Se on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta ongelmallista ja voi johtaa veronkiertoon holding-yhtiöiden avulla, palkkatulojen muuntamiseen pääomatuloiksi tai ylisuureen osingonjakoon. Näin ei tietenkään voi antaa tapahtua kun uudistuksen yksi tavoite on selkeyttää verojärjestelmää.

Tämä ongelma on korjattava hallituspuolueiden yhteistyöllä jatkovalmistelussa. Uskon, että tästä päästään uudistuksen sosiaalista oikeudenmukaisuutta parantavaan ratkaisuun.

Vihreiden mielestä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen edellyttää riittävää ja laajaa veropohjaa. Samalla haluamme korostaa kuitenkin verojärjestelmän selkeyttä ja kannustavuutta. On parempi luoda tasainen pelikenttä, joka kannustaa kaikkia yrittäjyyteen ja työllistämiseen - monimutkaisen verovähennyksiin ja yritystukiin pohjautuvan mallin sijaan. Nyt yhteisöveron alentamisen ohella osinkoverotusta kiristettiin, verovähennyksiä poistettiin ja yritystukia vähennettiin. Staattisessa vertailussa osinkoverotuksen kokonaispaketti vähentää varakkaimpien tuloja pörssiverotuksen kiristymisen takia.

Suunta on oikea, kun pääomien kotouttamisen ja verosuunnittelun sijaan vahvistetaan itse yritystoiminnan kannattavuutta. Tähän hallituksen yritysverouudistus tähtää, eikä tämän tavoitteen saa antaa hämärtyä. Samalla osinkoverotuksen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista.

Kehysriihen alla puhuttiin paljon erilaisista teollisuuden ja elinkeinoelämän toiveista. Kehysriihen päätöksillä luotiin edellytyksiä kestävälle kasvulle ja tulevaisuudenuskolle suomalaisten työpaikkojen ja yritystoiminnan edellytysten lisäämiseksi. Samalla Vihreät halusi kuitenkin torjua sellaiset ehdotukset, joilla pyrittiin heikentämään ympäristötavoitteiden toteutumista. Kun yritysten verotaakkaa haluttiin keventää, oli yritysverouudistus selvästi paras tapa.

Teollisuuden toiveet ajaa peräpeiliin katsovaa ja saastuttavaa politiikkaa rikkidirektiivin kompensaation nimissä torjuttiin, kun esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia tai päästökaupan kompensaatiota ei otettu käyttöön. Sen sijaan keskityttiin luomaan vihreää kasvua panostamalla uusiin vähäpäästöisiin teollisiin ratkaisuihin, erityisesti nesteytetyn maakaasun LNG:n verkostoon.

Hallituksen yritysveropäätös perustui valtiovarainministeriön laskelmiin. Silti kireällä aikataululla käyttäytymismuutoksia tai tarkempia vaikutuksia eri väestöryhmiin ei voitu osinkoveromallille laskea. Kyse oli staattisista laskelmista. Esitin ministeri Arhinmäen kanssa kriittisiä huomioita kehysriihessä joihin ei tästä syystä saatu kattavia vastauksia. Lakivalmistelussa onkin arvioitava esityksen yksityiskohtia taloustieteen ja esimerkiksi Hetemäen verotyöryhmän loppuvuodesta 2010 esittelemien vaihtoehtojen pohjalta. Samalla veronkierron mahdollisuudet on estettävä.

Vihreiden mielestä poliittisen päätöksenteon tasoa parantaisi talousasioiden valmistelun avoimuus. Valtiovarainministeriön ja muiden viranomaisten tilastot olisi avattava kaikkien tutkijoiden käyttöön. Päättäjien ja virkamiesten olisi myös syytä käydä avoimempaa vuoropuhelua asiantuntijoiden kanssa julkisuudessa. Ruotsin mallin mukainen huippututkijoista koostuva talouspoliittinen neuvosto olisi hallituksen talouspolitiikan kriittisen arvioinnin kannalta tarpeen myös Suomessa.

Ruotsissa talouspoliittinen neuvosto arvioi riippumattomana asiantuntijaelimenä hallituksen talouspolitiikkaa. Suomessakin olisi tarvetta vastaavalle tutkimustiedon paremmalle hyödyntämiselle ja poliittisen päätöksenteon taloudellisen arvioinnin syventämiselle. Ruotsissa tämä elin perustettiin vuonna 2007, eikä sen kritiikki ole ollut aina hallituksen mieleen - mikä korostaa neuvoston onnistumista työssään.

Demokratiassa valtaa on aina vahdittava. Avoin valmistelu merkitsee paitsi kansalaisten osallisuutta myös parempaa päätöksentekoa ja tutkimustiedon parempaa hyödyntämistä.

Jaa sivu: