— Ville Niinistö

Euroopan ilmastotavoitteiden uskottavuus koetuksella

Euroopan komissio julkaisee huomenna esityksensä vuoden 2030 ilmastotavoitteista. Viime vuosina Euroopan ilmastopolitiikka on polkenut paikallaan: hiilen hinta päästökaupassa on laskenut investointien kannalta liian alas, ja muu maailma on yhä pontevammin panostanut vähäpäästöisiin ratkaisuihin. EU uhkaa jäädä jälkeen vihreän talouden ja kestävän kasvun rakentamisessa. Samalla ilmastonmuutoksen tehokas torjunta edellyttää nopeita toimia.

EU-maiden talouden menestyksen ja työpaikkojen kannalta on tärkeää, että esitys on riittävän kunnianhimoinen. Yhtä lailla kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta EU:n esitys on kriittinen, jotta ilmastonmuutos voidaan kaikkien maiden yhteisillä toimilla yhä rajoittaa alle kahteen asteeseen.

Ennakkotietojen perusteella komissio asettaa aikaisempaa keskeisempään asemaan yleisen päästövähennystavoitteen. Yleisen päästövähennystavoitteen on oltava ilmastotieteen kannalta riittävän kunnianhimoisella tasolla, mikä on myös Suomen hallituksen kanta.

Ison-Britannian hallitus teetti asiantuntijoilla laskelman, että 50 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 1990 verrattuna olisi EU:n suhteellisen ja kustannustehokkaan osuuden mukainen maailman päästöjen vähentämisestä. Ilmastotieteen kannalta vähintään 50-60 prosentin päästövähennystavoite olisi uskottava ja loisi hiilelle riittävästi hintaa päästökaupassa.

Julkilausutun luvun lisäksi olennaista on se mitä kyseinen luku on "syönyt": jos EU-maiden kehitysmaissa toteuttamat ilmastotoimet ja niistä saatavat päästöyksiköt luetaan EU:n hyväksi, on sillä jopa yli viiden prosenttiyksikön vaikutus tavoitteen todelliseen kunnianhimoon.

Päästövähennystavoitteen lisäksi keskeistä on päästökaupan rakenteen parantaminen sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden asema.

Päästökaupan hinta on valunut niin alas, että vähäpäästöiseen teknologiaan ei Euroopassa kannata investoida. Fortumin kaltaiset energiayhtiöt ovat vaatineet korjausta tilanteeseen, joka uhkaa jättää Eurooppaa jälkeen muusta maailmasta uuden teknologian käyttöönotossa ja energiahuoltovarmuuden toteuttamisessa. Siksi esityksessä on ratkaistava päästökaupan rakenteen ongelmat ja nykyisen ylijäämän hintavakautta heikentävä vaikutus. Hiilelle on saatava riittävä hinta, jotta esimerkiksi kivihiilen sijaan kannattaa ottaa ja kehittää kotimaisia uusiutuvia energiamuotoja käyttöön heti - tästä saadaan pohjaa myös kasvuyrityksille vientiin.

Uusiutuvan energian kannalta on tärkeää, että sitä koskevia tavoitteita ei hylätä jäämällä pelkän päästövähennystavoitteen varaan. EU:n komissio on arvioinut, että kustannustehokkaampaa on jatkaa myös uusiutuvan energian tavoitetta ainakin jossain muodossa. Myös energiatehokkuutta pitäisi jatkossakin edistää EU:n laajuisilla ratkaisuilla: energiatehokkuus on usein kustannustehokkain ja ympäristön kannalta kestävin tapa vähentää päästöjä.

Pelkkä päästövähennystavoite voi johtaa kustannustehottomaan lukkiutumiseen välivaiheen ratkaisuihin: maakaasulla tai ydinvoimalla voidaan korvata kivihiiltä, mutta jos nojataan liikaa niihin, eurooppalaisen teollisuuden kestävän kasvun kannalta välttämätön puhtaan teknologian käyttöönotto viivästyy ja vuoden 2030 jälkeiset tarvittavat päästövähennykset muuttuvat paljon vaikeammiksi toteuttaa. Silloin ne tehtäisiin muiden valtioiden yritysten kehittämällä teknologialla.

Kaikilta mailta edellytetään seuraavan vuoden kuluessa esityksiä omista riittävistä toimistaan vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi.

Ilman mittavia päästövähennyksiä ilmastonmuutoksen aiheuttamat, koko ajan kasvavat kustannukset sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä ja ruokaturvan heikentyessä uhkaavat koko talousjärjestelmäämme ja ihmisten hyvinvointia. Sen sijaan vähäpäästöinen teknologia on jo olemassa, valtioiden tehtävä on vaan varmistaa, että se taloudellisten kannustimien avulla mahdollista ottaa nopeasti käyttöön eri kehitysasteiden maissa.

Jaa sivu: