— Ville Niinistö

Ilmastolaki lausuntokierrokselle - Ennustettavalla ilmastopolitiikalla työtä ja talouden menestystä Suomeen

Ympäristöministeriö lähetti tänään esityksen ilmastolaista lausuntokierrokselle. Ilmastolain tavoitteena on lisätä ilmastopolitiikan ennustettavuutta. Sitä tarvitsee paitsi ilmastonsuojelu myös talous. Jo nyt Suomessa 50 000 ihmistä työllistävä Cleantech-ala on nopeasti kasvava osa suomalaista teollisuutta, joka hyötyy ilmastolaista.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on pitkän aikavälin tehtävä, joka vaatii tekoja heti. Esimerkiksi Euroopan unionissa keskustellaan nyt, kuinka paljon päästöjä pitää vähentää vuoteen 2030 mennessä ja koko ajan mukana ovat myös vuoden 2050 tavoitteet. Politiikkaa sen sijaan tehdään usein lyhyemmällä perspektiivillä. Päätösten lykkääminen seuraavien hallitusten huoleksi on koko ajan vastuullisen politiikan uhkana. Mitä hitaammin ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa toimitaan nyt, sitä vaikeampaa ja kalliimpaa siitä tulee.

Ilmastolain tarkoituksena on lain tasolla vahvistaa jo aiemmin tehty sitoumus siitä, että Suomi vähentää osana EU:n yhteistä politiikkaa päästöjään ainakin 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lain avulla on tarkoitus varmistaa, että vuotta 2050 kohti edetään systemaattisesti sen sijaan, että tuleville päättäjille jätettäisiin kohtuuton taakka. Ilmastolaki koskee julkisen sektorin toiminnan tehostamista. Se ei koske päästökaupan alaista teollisuutta, eikä siinä ole suoraan yksityistä sektoria koskevaa sääntelyä. Ohjausjärjestelmä tehostaa ja varmistaa päästövähennystavoitteiden toteutumista ja ratkaisujen kustannustehokkuutta päästökaupan ulkopuolella liikenteessä, asumisessa, rakentamisessa ja maataloudessa.

Ennakoitava ilmastopolitiikka on kaikkien etu, koska sillä tavoitellaan mahdollisimman kustannustehokkaita päästövähennyksiä ja hallinnonalojen välisten raja-aitojen purkamista uusien elinkeinoelämän ratkaisujen käyttöönoton vauhdittamiseksi. Julkinen sektori voi paljon tehostaa toimintaansa vaikkapa liikenteen, asumisen, rakentamisen, maatalouden ja jätteiden kierrätyksen rajapinnoissa talouskasvua edistävällä tavalla.

Vaikkapa biokaasulaitokset voivat lisätä maatalouden kannattavuutta, tehostaa jätehuoltoa ja tuottaa energiaa, myös liikenteeseen. Zen Roboticsin jäterobotit ovat esimerkki älyn ja uuden teknologian käyttöönotosta, josta kiittää niin talous kuin ympäristö.

Elinkeinoelämälle ilmastolaki tuo ennustettavuutta. Suuntana on vähähiilinen talous, ja tulevaisuuteen katsovan yrityksen kannattaa satsata siihen jo nyt. Uskon, että cleantech-ala voi työllistää jo 100 000 ihmistä vuosikymmenen loppuun mennessä. Kotimarkkinat ovat tärkeitä alan kehitykselle, ja kotimarkkinoiden syntyä tukee kustannustehokas ja ennustettava politiikka päästöjen vähentämiseksi.

Ilmastolaki tarjoaa Suomelle mahdollisuuden ottaa edelläkävijän asema uusien clean tech -markkinoiden hyödyntämisessä ja uusien teollisuuden ja korkean osaamisen työpaikkojen luomisessa. Vientiä cleantechille riitää. Hirvittävästä saasteongelmasta kärsivä Kiina aikoo 2020 mennessä panostaa 375 miljardia dollaria vähäpäästöisten ratkaisujen käyttöönottoon. Kiina on suomalaisen cleantechin ykkösvientimarkkina. Uusiutuvan energian markkinat kasvoivat vuosien 2004-2012 välillä 40 miljardista yli 240 miljardiin dollariin vuodessa.

Tämän kuun lopulla järjestetään Helsingissä suuri Green Growth and Cleantech Summit. Itse osallistun paneeliin aiheella "Suomesta cleantechin supervalta". Kuten nuo kaksi edellistäkin esimerkkiä osoittavat, Suomen kannattaa mennä näille markkinoille mukaan.

Ilmastolaki on teollisuuden ystävä. Ehdotus ilmastolaista on esimerkki hyvästä sääntelystä, joka luo vakautta yritysten toimintaympäristöön ja tukee cleantech-alan kasvua.

Jaa sivu: