— Ville Niinistö

Ilmastolaki tulee - kohti vähähiilistä Suomea

Suomi muuttuu tulevina vuosikymmeninä paljon. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus haastavat yhteiskuntia kaikkialla maailmassa ja menestyjät sopeutuvat muutokseen notkeasti. Voimme valita itse sen saako Suomi fiksulla ilmastopäästöjen vähentämisellä työpaikkoja teollisuuteen ja palveluihin - olemalla johtavien ympäristöratkaisujen käyttöönottaja, notkea menestyjä ja globaalien ongelmien ratkaisija myös vientiosaamisellaan.

Ympäristöministerinä valmistelemani ilmastolaki tavoittelee Suomelle asemaa tämän muutoksen menestyjänä. Hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmä päätti tiistaina, että Suomi ottaa ison askeleen tulevaisuuteen puoltamalla ilmastolain antamista hallituksen esityksenä. Esitys annetaan lähiviikkoina eduskuntaan. Ilmastolain tarkka sisältö esitellään lakiesityksen hyväksymisen yhteydessä.

Ilmastolain taustalla on usean vuoden työ, jossa kansalaisten omalla aktiivisuudella ja Polttava kysymys -kampanjalla on ollut iso rooli. Haluan kiittää kansalaisjärjestötoimijoita pitkäjänteisestä työstä ilmastonmuutoksen vastaisen työn ja ilmastolain nostamisessa suomalaiseen poliittiseen keskusteluun.

Ilmastolaki nostaa lain tasolle Suomen tulevaisuuden kannalta yhä tärkeämmän politiikka-alueen päätöksenteon ja vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisen. Sen tarkastelun pohjana on Suomen vuoteen 2050 asettaman vähintään 80 prosentin päästövähennystavoitteen toteuttaminen fiksusti ja ennakoivasti. Näin se edistää päästöjen vähentämisen tavoitteiden toteutumista sekä ilmastopolitiikan ennakoitavuutta, avoimuutta ja kustannustehokkuutta.

Eduskunnan ja avoimen julkisen keskustelun merkitys päästövähennysten toteuttamisessa korostuu eduskunnalle tehtävien hallituksen ilmastosuunnitelmien avulla. Tieteellisen ilmastopaneelin merkitystä vahvistetaan päätöksenteon ja tieteen vuoropuhelun syventämiseksi. Samalla se korostaa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin sopeutumisen merkitystä yhteiskunnan suunnittelussa ja varautumisessa.

Ilmastolaki ohjaa nykyistä syvällisemmällä ja fiksummalla ohjauksella päästövähennyksiä päästökaupan ulkopuolisella sektorilla - kuten asumisessa, liikenteessä ja maataloudessa. Energiantuotanto ja raskas teollisuus toteuttavat päästövähennyksiä päästökaupan pelisääntöjen piirissä. Ilmastolaki on luonteeltaan puitelaki, eikä itsessään aseta normeja ja sääntöjä yksityiselle sektorille. Jatkossakin hallituksen energia- ja ilmastostrategia nivoo yhteen energiapolitiikkaa ja ilmastotavoitteita yhdistävät suuret linjat.

Ilmastolaki sen sijaan syventää ministeriöiden ja julkisen vallan työtä päästöjen vähentämisessä muualla yhteiskunnassa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on uuden teknologian käyttöönoton edistäminen Suomen talouskasvua edistävällä tavalla.

Kun liikenteen, asumisen ja kaavoituksen ratkaisuja suunnitellaan fiksummin, voidaan ottaa käyttöön vaikkapa uusia älyliikenteen tai älykotien ratkaisuja, joilla ruuhkat vähenevät sekä sähköiset palvelut ja arjen palvelujen saatavuus paranevat. Kun maatalouden, jätehuollon ja energiantuotannon ratkaisuja kehitetään, voidaan maatalouden kannattavuutta parantaa vaikka biokaasun käyttöönottoa helpottamalla. Ohjaamall kuntien julkisia hankintoja cleantechiin saamme suomalaisia kasvuyrityksiä ja energiatehokkaampia ratkaisuja kuntiin.

Ilmastolaki on tärkeässä osassa hallitusohjelman tavoitteessa tehdä Suomesta hiilineutraalin yhteiskunnan edelläkävijä. Yhdessä teemme parempaa Suomea. Kutsumme kaikki tahot yhteiseen työhön mukaan Suomen talouden menestyksen ja puhtaan ympäristön puolesta.

Jaa sivu: