— Ville Niinistö

Työpaikat ja ilmasto kärsivät vaatimattomasta EU-ilmastopaketista

EU-maiden työpaikat ja ilmasto jäävät kärsijöiksi vaatimattomasta sovinnosta, jonka EU-maiden johtajat tekivät EU:n vuoteen 2030 ulottavasta ilmastopaketista. Ratkaisu hidastaa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden käyttöönottoa merkittävästi nykytahdista, mikä vähentää työpaikkojen syntymistä kasvualoille. Samalla 40 prosentin päästövähennystavoite ei riitä EU:n osuuteen globaalista ilmastosovusta. Jollei ratkaisua paranneta, häviäjäksi jäävät EU-maiden työpaikat ja maailman ilmasto. Euroopan unionin on nostettava pakettinsa kunnianhimoa, jotta saamme kattavan ilmastosovun Pariisissa joulukuussa 2015.

EU-maiden johtajien paketissa EU sitoutuu vähintään 40 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Se voi kuulostaa paljolta, mutta jo nykytoimin olemme menossa kohti 32 prosentin päästövähennyksiä. Erilaiset kompensaatiot paketin sisällä vähentävät kunnianhimoa entisestään. Siksi uusia energiainvestointeja ja päästökaupan toimintaa tämä tavoite ei riittävästi edistä. Kustannustehokkuutta ei ole jättää päästövähennyksiä kalliimmalla hinnalla lapsillemme, kun nopeilla toimilla loisimme työtä Suomeen ja Eurooppaan.

Suurin ongelma on siinä, että EU-johtajat eivät tehneet mitään päästökaupan korjaamiseksi ennen vuotta 2020. Riskinä on, että seuraavan viiden vuoden aikana Euroopassa ei tapahdu uuden teknologian käyttöönotossa mitään ja Kiina ja Yhdysvallat karkaavat kestävän energiatalouden rakentamisessa Euroopalta – vieden alan työpaikat ja kasvuyritykset.

Uusiutuvalle energialle tulee EU-tason 27 prosentin tavoite ja energiatehokkuudelle 27 prosentin ohjeellinen tavoite verrattuna vuoteen 1990. Nämä tavoitteet merkitsisivät merkittävää uuden teknologian käyttöönoton hidastumista. Kun tällä hetkellä uusiutuvan energian vuotuinen kasvu on 6,4 prosenttia merkitsee uusi tavoite sen hidastumista vuosina 2020-30 1,4 prosenttiin. Tässä ei ole mitään järkeä puhtaan teknologian ja biotalouden tuotekehityksen, työpaikkojen ja kotimarkkinoiden kannalta. Noin 40 prosentin energiatehokkuustavoitetta on yleisesti pidetty kaikkein kustannustehokkaimpana ja eniten työpaikkoja luovana.

EU-maiden ay-liike on laskenut Euroopan menettävän yhteensä jopa 823 000 työpaikkaa vaatimattoman ilmastotavoitteen takia verrattuna saman päästövähennystavoitteen rinnalle nostettujen kunnianhimoisten uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämiseen. Suomessa uusiutuvien ja energiatehokkuuden nopea edistäminen voisi tarkoittaa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Parhaiden ratkaisujen käyttöönoton hidastuminen tarkoittaisi myös vuoden 2030 jälkeisten päästövähennysten kustannusten nousua, koska välikauden heikommat ratkaisut ottaisivat liikaa alaa. Tuleville vuosikymmenille jäisi liikaa taakkaa päästövähennyksille.

Ainoa positiivinen asia paketissa on se, että sitoumus vähintään 40 prosentin päästövähennyksiin antaa tilaa tavoitteen nostamiselle osana globaalia ilmastosopua. Esimerkiksi Ison-Britannian hallitus ja eri asiantuntijajärjestöt ovat laskeneet, että EU-maiden oikeudenmukainen osuus kattavasta ilmastosovusta olisi vähintään 50 prosenttia. Silloin ilmaston lämpeneminen olisi vielä mahdollista rajoittaa alle kahteen asteen. Ilmaston lämpeneminen uhkaa koko maailman talousjärjestelmää ja ihmisten hyvinvointia jo keskipitkällä aikavälillä, jollei tavoitetta saavuteta.

EU-mailla on oltava valmius nostaa tavoitteensa kunnianhimoa osana kansainvälisiä neuvotteluja. Yhdysvaltain ja Kiinan kaltaiset maat alkavat liikkua omien päästövähennystensä kunnianhimon nostamisessa. Ennen kaikkea uuden teknologian käyttöönotossa muu maailma uhkaa ohittaa EU-maat. Kansantalouksillamme ei ole varaa jäädä perässähiihtäjiksi uuden teknologian käyttöönotossa.

Meillä on vain tämä yksi maapallo. Tällä sukupolvella on velvollisuus pelastaa se lapsillemme. Samalla voimme luoda työtä ja luoda kestävää taloutta. EU-maiden on pystyttävä parempaan. Kansalaiset voivat sitä johtajiltaan vaatia. Seuraavan vuoden aikana ratkaistaan, kykenevätkö maailman johtajat vastaamaan kansalaisten huoleen tulevaisuudestamme.

Jaa sivu: