— Ville Niinistö

Tasa-arvoinen koulutus Suomen sivistyksen ja menestyksen perusta

Oma sukupolveni on ensimmäisiä Suomessa, jolle sukupuolesta ja perhetaustasta riippumatta koulutus on ollut yhtäläinen ja tasa-arvoinen mahdollisuus. Tämän saavutuksen taustalla on 1970-luvun peruskoulu-uudistus ja maksuton korkeakoulutus. Nyt hallituspuolueet ovat murentamassa tätä saavutusta. Vihreät puolustaa maksutonta, hyvin rahoitettua ja tasa-arvoista koulutusta. Koulutuksesta on tulossa suuri aatteellinen vaalikysymys Suomen tulevaisuudesta: onko koulutus opiskelijoiden rahastamisen ja valtion säästämisen kohde - vai hyvinvointivaltion ja ihmisten tasa-arvon peruspilari?

Suomessa jokainen on voinut opiskella oman osaamisensa ja innostuksensa pohjalta, mikä on luonut ihmisille vapautta ja yhteiskunnalle menestystä. Nokian menestys rakentui 1990-luvulle lahjakkaisiin insinööreihin ja koodaajiin, joiden ammattitaitoon yhtiö luotti. Mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen on taannut jokaisen nuoren lahjakkuudelle tien eteenpäin. Se on luonut sivistystä, työllisyyttä, kansalaistaitoja ja osallisuutta.

Jotakin kuitenkin on tapahtunut, koska koulutuksen arvoa sivistyksen ja menestyksen perustana ei enää arvosteta. Kokoomus puhuu "paisuneesta" julkisesta sektorista ja suurista leikkauksista, mikä neuvotteluissa tarkoitti muun muassa koulutuksesta leikkaamista. Hallitusneuvotteluista alkaen taistelimme koulutuksen säästöjä vastaan. Silti lievennyksistä huolimatta ne ovat mielestämme menneet jo nyt liian pitkälle. Yliopistouudistuksen lupauksia ei ole pidetty, ammattikorkeakoulut ovat joutuneet säästöihin ja peruskoulujen eriarvoisuutta kaventavan rahoituksen puolesta olemme saaneet jatkuvasti taistella.

Erityisesti toisen asteen "rakenteellisen uudistuksen" säästöt tarkoittavat niin suurta lukioiden ja ammattikoulujen alasajoa, että se ei voi olla vaikuttamatta koulutukseen laatuun ja nuorten oppimismahdollisuuksiin.

Vihreät haluaa tehdä kouluistamme maailman parhaita. Se tarkoittaa resurssien turvaamista, opetuksen laadun, pedagogiikan ja oppimisteknologian päivittämistä sekä oppilaiden viihtyvyyden, osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamista. Vihreiden mielestä koulutuksesta säästämisen aika on ohi. Senttiäkään ei enää pitäisi vähentää valtion rahoitusta koulutukseen. Koulutusjärjestelmän uudistamisesta tulevat säästöt on ohjattava koulutuksen laadun kehittämiseen.

Resurssien leikkaamisen lisäksi Kokoomus ja SDP ovat koko vaalikauden ajan pyrkineet heikentämään opintotukea ja ajamaan maksullisuutta sisään koulutusjärjestelmäämme. Neuvotteluissa he esittivät koko opintorahasta luopumista ja siirtymistä lainamalliin, jossa tuki peritään takaisin valmistumisen jälkeen. Opiskelijatkin ansaitsevat kohtuullisen toimeentulon, sillä kaikkien koulutusaloista ei valmistuta suuriin tuloihin. Vihreät onnistuivat hallituksessa estämään valtaosan näistä pyrkimyksistä. Hallituksesta lähtömme jälkeen hallituspuolueet näyttävät todelliset aatteensa.

Nyt opetusministeri Krista Kiuru (sdp) on valmistellut esityksen 4 000 euron lukukausimaksuista ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille, joka korkeakoulujen olisi pakko periä opiskelijoilta. Esitys on epäonnistunut. Sitä perustellaan koulutusviennillä, mutta siihen tarkoitukseen tilauskoulutuksen kehittäminen sopii paremmin.

Lukukausimaksut heikentäisivät Suomen kansainvälistymistä ja vähentäisivät merkittävästi ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää. Ruotsissa maksujen käyttöönoton välittömänä vaikutuksena ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä laski 90 prosenttia ja elinkeinoelämä alkoi vaatia maksujen poistamista. Osaavaa työvoimaa saatiin vähemmän. Suomessakin selvitykset osoittavat ulkomaalaisten opiskelijoiden hyödyttävän Suomen kansantaloutta ja tuovan lisää työikäistä työvoimaa parantamaan työllisyysastetta.

Rahaa koulutukseen lukukausimaksuilla ei tule enemmän, vaan kaikkialla kokemukset osoittavat valtion vähentävän muuta rahoitusta. Toisaalta osassa aloja aletaan priorisoimaan ulkomaalaisten opiskelijoiden saamista suomalaisten edelle, koska heistä saa rahaa. Tulee kahden portaan opiskelijoita, joista maksavat ovat halutumpia. Koulutusjärjestelmämme perusta muuttuu vakavasti, jos opintokokonaisuuksia rakennetaan osan opiskelijoiden rahastamisen perusteella eikä koulutuksen laadun näkökulmasta. Suomalaisten saama koulutuksen taso kärsii.

Me torjuimme lukukausimaksut ja torjumme yhä. Tämä on jälleen yksi esimerkki asiasta, jossa hallitus muuttaa linjaa hyläten solidaarisuuden, sivistyksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Esitys on vedettävä takaisin, koska se heikentää korkeakoulutuksen tasoa, vähentää kansainvälistymistä sekä vaarantaa maksuttoman ja tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän sivistyksellisen perustan.

Jaa sivu: