— Ville Niinistö

Hallituksen sanelu heikentää työelämää – erityisesti sairastuvilta ja pieni- ja keskituloisilta naisilta

Hallitus julkaisi tänään pakettinsa työelämän heikennyksistä, jota valtiovarainministeri Alexander Stubb kutsui nimellä ”yhteiskuntasopimus 2.0.” Hallituksen käsitys sopimisesta on erikoinen: tämä on kovaa sanelua, joka rikkoo suomalaisen yhdessä sopimisen perinnön.

Työelämää aletaan nyt yksipuolisesti heikentämään, vastoin viimeisen sadan vuoden suurta linjaa. Hallituksen leikkauksista päävastuun kantavat työelämässä sairaaksi joutuvat sekä naisvaltaisten pieni- ja keskituloisten alojen työntekijät. Hallituksen valinnoissa kovat arvot ovat kävelleet työelämän pehmeän joustavoittamisen yli.

Samalla kun hallitus puhuu ”paikallisen sopimisen edistämisestä”, se kävelee pakottavalla lainsäädännöllä työehtosopimusten yli. Mitään johdonmukaisuutta siinä ei ole.

Vihreät ymmärtää, että työelämää on uudistettava. Olisimme valmiita työnantajien ja erityisesti pienyrittäjien aseman parantamiseen monilla työllistämistä lisäävillä ja tarpeetonta byrokratiaa vähentävillä keinoilla. Emme kuitenkaan hyväksy hallituksen sanelupolitiikkaa. Se vaarantaa suomalaisen yhteiskunnan vahvan perinnön siitä, että kaikki ovat samassa veneessä. Työtä tekevät ovat kyllä valmiita joustamaan, mutta samalla tarvittaisiin ratkaisuja, joilla helpotetaan myös työntekijän asemaa. Työelämää on uudistettava niin työnantajan kuin työntekijän kannalta mielekkäällä tavalla niin että työn tuottavuus nousee. Nyt heikennetään todella rankasti monien työntekijöiden asemaa. Se voi aiheuttaa vain lisääntyviä kustannuksia, kun esimerkiksi sairaana olevien asema työssä vaikeutuu. Nyt esityksessä hyvää ovat vain perhevapaiden kustannustenjaon edistäminen kertakorvauksella, sekä muutosturvan parantaminen.

Sunnuntaikorvausten leikkaus neljänneksellä ja ylityökorvausten puolittaminen, sairauspäivärahan leikkaaminen ja poistaminen ensimmäiseltä sairauspäivältä, kahden arkivapaapäivän poistaminen sekä erityisesti julkisen sektorin vuosilomapäivien leikkaaminen ovat kovia päätöksiä. Erityisen kovia ne ovat siksi, että hallitus tekee ne yksipuolisella sanelulla. Valtaosa leikkauksista kohdistuu ylisuuresti julkisen sektorin työntekijöihin sekä pieni- ja keskituloisiin naisvaltaisten alojen työntekijöihin. Sairaana olevat joutuvat kantamaan jatkossa riskiä, joka voi johtaa heidän syrjäytymiseensä työelämästä ja elämäntilanteen kohtuuttomaan vaikeutumiseen. Nämä ihmiset hallitus laittaa nyt ”kilpailukykyloikkansa” maksajiksi. Se ei ole oikein, eikä edes edistä hallituksen tavoitetta.

Päätösten sisältö kertoo sen miksi yksikään työntekijöitä edustava järjestö ei tähän suostuisi. Ne kohdistuvat epäoikeudenmukaisesti niihin, joilla on jo työelämässä vaikeaa. Jos alakohtaisesti on sovittu pidemmistä vuosilomapäivistä osana työehtosopimusneuvotteluja, ei hallitus siitä välitä, vaan leikkaa kerralla näiltä ihmisiltä neljä prosenttia palkoista. Tämä leikkaus koskee erityisesti julkista sektoria, kuten jo kovista leikkauksista kärsiviä korkeakouluja ja kuntien työntekijöitä. Koulutus sai taas iskun kasvoilleen.

Vetoan hallitukseen, että se vielä harkitsee esitystään. Tämän päivän ilmoitus on kova viesti suomalaisen työelämän suunnasta. Se suunta ei ole eteenpäin, vaan taaksepäin. Tällaista sanelua nähtiin viimeksi Suomessa työelämässä yli 100 vuotta sitten, teollisen yhteiskunnan alkuaikoina. Sen jälkeen ymmärrettiin, että Suomea rakennetaan yhdessä kaikille ja parantamalla ihmisten asemaa työelämässä parannetaan myös kilpailukykyä.

Tätä ymmärrystä inhimillisen työelämän rakentamisesta tarvitaan tänä päivänä, kenties enemmän kuin koskaan. Siinä Vihreät haastaa hallitusta.


Päivitetty 8.9.18:45. Lisätty "Olisimme valmiita työnantajien ja erityisesti pienyrittäjien aseman parantamiseen monilla työllistämistä lisäävillä ja tarpeetonta byrokratiaa vähentävillä keinoilla."