— Ville Niinistö

Hyvinvointivaltiota ei uudisteta sanelemalla vaan yhteistyöllä

Ville Niinistö

Suomi on tilanteessa, jossa on etsittävä uutta suuntaa. Suomalaiset ovat aina pärjänneet vaikeina aikoina sillä, että olemme pitäneet yhtä. Olemme kansa, joka on kulkenut pitkän polun 1900-luvun alun Euroopan laidan köyhästä maasta vauraaksi talouden, osaamisen ja koulutuksen edelläkävijäksi.

Yhtä meidän kannattaa pitää nytkin. Meidän on uudistettava hyvinvointivaltiota, jotta voimme pelastaa sen. Hyvä uudistaminen tulee siitä, että kaikki ovat osallisia ja jakavat yhteisen päämäärän.

Hallitus haluaa kyllä "tehdä edes jotain", mikä tarkoittaa suuria leikkauksia koulutuksesta, pienituloisilta, heikoimmilta - ja nyt, työtätekevien palkoista. Sillä ei ole kuitenkaan tarjota visiota siitä, miksi näitä leikkauksia tehdään.

Tämä on hallituksen heikkous. Se ei osaa itsekään sanoa sitä. Teot kuitenkin puhuvat puolestaan. Hallitus ajattelee, että Suomen pitää kilpailla halvemmilla hinnoilla ja alhaisemmilla palkoilla, pidemmillä työajoilla, heikommalla koulutuksella, heikommalla ympäristönsuojelulla, perinteisillä luonnonvaroilla sekä sulkeutuvalla kansainvälisellä asemalla.

Näyttää kovasti siltä, että Sipilän hallituksen linjalla Suomesta tehdään kasvavien tuloerojen, halvan työvoiman ja matalan osaamisen raaka-ainevarastoa. Suomalaiset ansaitsevat parempaa.

Vihreät haluaa uudistaa Suomea, ei mennä näköalattomien ja ylisuurten leikkausten tielle.

Tulevaisuuden kasvusta leikkaaminen on hölmöläisten hommaa. Juuri sitä Sipilän hallitus on tekemässä kun se leikkaa koulutuksesta ja kasvatuksesta. Koko historiamme ajan me olemme nousseet tekemällä asioita järkevämmin, ei alhaisilla palkoilla. Sivistyksestä kannattaa pitää kiinni nyt ja tulevaisuudessa.

Meidän on tuotava työmarkkinoidemme pelisäännöt reilulla tavalla 2000-luvulla - eikä katsomalla peräpeiliin. Siksi työelämäpaketissa on oltava myös parannuksia, jotka vastaavat työn muuttumiseen. Pätkätyöläisten, pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien sosiaaliturvan vahvistamisella voidaan lisätä työn määrää.

Perustulo olisi ratkaisu moneen, sen kokeilemista on vauhditettava ja tehtävä se kunnolla. Työaikapankit ja työajan joustot sekä perhevapaiden kustannustenjako ovat tapoja parantaa työhyvinvointia ja lisätä työn tuottavuutta. Osa kustannuskilpailukyvyn lisäyksestä voitaisiin toteuttaa alentamalla työnantajien sivukuluja laskematta palkkoja. Osan voisi kohdentaa erityisesti pienyritysten työllistämisen helpottamiseen. Paikallinen sopiminen olisi hyvä tapa edistää joustavuutta niin työnantajalle kuin työntekijällekin - mutta sekin edellyttää tasapuolisuutta ja luottamusta.

Hallituksen alkuperäinen suunnitelma oli leikata erityisesti pieni- ja keskipalkkaisten naisvaltaisten alojen palkkoja pienentämällä sunnuntailisiä ja ylityökorvauksia. Hallitus oli valmis leikkaamaan jopa 10 prosenttia sairaanhoitajien, kätilöiden, kaupan myyjien, poliisien ja palomiesten palkkoja.

Onneksi suomalaiset ihmiset eivät olleet sitä valmiita nielemään. Yli 30 000 ihmisen mielenilmaus ja kätilöiden tv-esiintyminen saivat hallituksen perääntymään lisien leikkaamisesta. Se on kiittämisen arvoinen asia. Se osoittaa, että tämä hallitus ei voi tehdä mitä vaan - vaikka se haluaisi. Ihmiset voivat vaikuttaa. Myös vaalien välillä.

Hallituksen uusi esitys sisältää yhä ongelmia. Edelleen hallitus luulee olevansa viisaampi kuin työntekijät ja työnantajat pakottavalla palkkojen leikkauksellaan. Nyt kohteena on 30 % lomarahoista, julkisen sektorin lomapäivät sekä arkivapaat.

Kaikkein ikävin asia on kuitenkin se, että hallitus näkee sairauden rangaistavana asiana. Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus voi johtaa sairauksien pitkittymiseen. Pitkäaikaissairaat, jotka joutuvat olemaan toistuvasti yksittäisiä päiviä hoidoissa, häviävät tuhansia euroja palkassaan. Se on yksiselitteisesti väärin. Kokemus osoittaa, että sairauspoissaoloja hillitsee parhaiten luottamus ja hyvät käytännöt, ei kuri ja rangaistukset.

Esitys ei ole edelleenkään tasapuolinen. Edelleen se kohdistuu enemmän naisiin. Ja edelleen se on sanelua. Paljon parempi ratkaisu saadaan aikaan, jos hallitus antaa työntekijöiden ja työnantajien neuvotella siitä. Nyt ei ole kyse siitä, että hallitus laittaisi korporaatiot polvilleen. Nyt on kyse tavallisista ihmisistä. Heidän perheistään. Heidän työnsä arvostuksesta. Siitä että hallitus haluaa tietoisesti leikata yhteiskunnalle tärkeistä poliisin, opettajan ja hoitajan töistä ja siirtää rahaa yksityisille työnantajille.

Suomi nousee yhteistyöllä ja yhdessä sopimalla. Nostetaan ihmisiä työelämään, ei rankaista. Viisas hallitus antaisi maltilla tilaa sopimiseen. Ei saa hätäillä ja hosua joka suuntaan, vain, koska pitää "tehdä edes jotain". Hyvinvointivaltion uudistaminen on tehtävä yhdessä.