— Ville Niinistö

Suomi ei voi kääntää selkäänsä ympäristökriiseille

Ville Niinistö

Maailman ympäristökriisit ovat kärjistymässä. Siksi ratkaisuja tarvitaan nyt, jotta ympäristö ja taloudellinen hyvinvointi voidaan pelastaa. Mitä tekee Suomen Sipilän perusoikeistolainen hallitus? Sipilän hallitus leikkaa koko perusrahoituksen pois YK:n ympäristöohjelma UNEPilta.

Juuri kun on tarkoitus siirtyä puheista tekoihin ympäristön pelastamiseksi YK:n uusilla kestävän kehityksen tavoitteilla. Juuri kun mailta odotetaan uusia sitoumuksia ja rahoitusta ilmastonmuutoksen torjumiseksi, jotta Pariisissa saadaan kaikki maat sitoutumaan kattavaan ilmastosopimukseen.

Yli 70 prosenttia maailman kalakannoista on vaarassa huveta, koralliriutat katoavat todennäköisesti 50 vuoden sisällä, lajien sukupuuttoaalto on käynnissä, ilmastonmuutos on karkaamassa käsistä ilman kunnianhimoisia päästövähennyksiä, ilmansaasteet tappaa miljoonia ihmisiä, sadat miljoonat ihmiset ovat vailla vesihuoltoa ja puhdasta vettä.

Ihminen on muuttamassa elinolosuhteita peruuttamattomasti huonompaan. Siksi YK:ssa hyväksyttiin kestävän kehityksen tavoitteet vuosien neuvottelujen jälkeen viime viikolla  ja siksi Pariisissa neuvotellaan YK:n ilmastosopimuksesta joulukuussa. Länsimailta odotetaan rahoitusta, jotta köyhemmät maat voivat hypätä yli saastuttavien tuotantotapojen: vain yhdistelmällä uskottavia sitoumuksia ja rahoitusta on mahdollista saada hyvä ilmastosopimus. Ympäristö on pelastettava ja talous on muutettava kestäväksi, jotta voimme pelastaa oman lajimme ja muun elämän maapallollamme.

Uutta kestävän kehityksen tavoitteissa on juuri ympäristöongelmien ja köyhyyden torjumisen entistä tiiviimpi yhdistäminen. Ne antavat myös YK:n ympäristöohjelma UNEPille lisää tehtäviä. Tavoitteena on auttaa maita eri kehitysvaiheissa korjaamaan luonnonvarojen käyttö kestäväksi, lopettaa liikakalastus, pelastaa merten ekosysteemit, ehkäistä maaperän pilaantuminen, leikata ilmansaasteita, rakentaa kestäviä kaupunkeja, saada uusiutuvaa energiaa ihmisille ja torjua ilmastonmuutosta. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat hyviä, ja nyt tarvitaan toimia, joita koordinoi mm. UNEP.

Suomi on ollut aina UNEPin vankka tukija, hallituksista riippumatta. Olemme edistäneet sitä johdonmukaisesti. Vuonna 2011 ministeri Lehtomäki (kesk) oli esittämässä puheenjohtajana UNEPin vahvistamista YKn työryhmässä. Itse olin ympäristöministerinä ajamassa tämän muutoksen läpi Rio +20-kokouksessa vuonna 2012. UNEPin tehtävät ovat kasvaneet, jotta koko YK ja siihen kuuluvat maat saisivat yhdessä maailman ympäristökriisit haltuun.

Suomi on ollut UNEPin kolmanneksi suurin rahoittaja ja siksi arvostettu kestävän kehityksen rakentaja. Kuuden miljoonan euron perusrahoitus vuodessa ei ole edes kovin suuri, mutta ympäristötyölle sillä on ollut suuri merkitys. Se on samalla tukenut kahdenvälistä työtämme kehitysmaissa ympäristöongelmien ratkaisemisessa.

Suomella on ollut kokoaan suurempi painoarvo. Sen avulla olemme puolustaneet suurinta kansallista etuamme: auttaneet maapallomme ekosysteemin ja ilmaston pelastamisessa sekä vähentäneet köyhyyttä.

Oikeudenmukainen maailmanjärjestys on Suomellekin kaikkein tärkeintä, koska silloin vältämme ilmastopakolaisuutta, nälänhätää ja huonosta ympäristön tilasta aiheutuvia suuria kriisejä. Suomalaisia asiantuntijoita on arvostettu - esimerkiksi Pekka Haavisto nousi arvostetuksi rauhantekijäksi UNEP:n sotien ympäristötuhojen arviointitehtävien asiantuntijana. Jatkossa suomalaisten asiantuntijoiden on vaikeampi päästä tärkeisiin tehtäviin ohjaamaan kansainvälistä kehitystä kestävään suuntaan. Se heijastuu myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksiin toimia näissä maissa.

Nyt Suomen uskottavuus kärsii maana, joka haluaa ratkoa maailman ympäristökriisejä. Se heikentää ympäristöongelmien ratkaisemisen mahdollisuutta  juuri, kun sivistyneitä maita tarvitaan ilmastosopuun enemmän kuin koskaan. Sipilän hallitus hylkää lapsemme ja tulevaisuutemme, koska sitä näyttää kiinnostavan vain, mitä ensi vuonna on viivan alla. Se on kova arvovalinta.

Kehitysyhteistyöleikkaukset ovat lyhyessä ajassa romuttamassa Suomen arvovaltaa YK:ssa. Hallitus leikkaa ne lähes puoleen. YK:n monenkeskisten järjestöjen avustuksia leikataan keskimäärin 60 prosenttia. Lapset, naiset, köyhyyden torjuminen ja ympäristönsuojelu jäävät kaikki Sipilän hallituksen leikkurin alle. Hallitus leikkaa ilmasto- ja ympäristörahoitusta myös kahdenvälisissä hankkeissa eri maissa.

Ruotsi (sdp ja vihreät hallituksessa)  ilmoittaa samalla YK:n kestävän kehityksen kokouksessa aloittavansa hankkeen, joka tuo vesihuollon 60 miljoonalle ihmiselle 15 vuodessa. Suomessa viime hallituskaudella onnistuttiin lisäämään kehitysyhteistyötä euromäärässä, ja erityisesti ilmasto- ja ympäristörahoitus kasvoi. Nyt suunta kääntyi, koska kestävän kehityksen ystävien ääni ei hallituksessa kuulu. Samalla kotimaassa hallitus leikkaa kaksi kolmasosaa metsien ja soiden suojelun rahoista pois viime vuoden tasoon verrattuna.

Puolueilla on väliä. Ihmisten teoilla on väliä. Ei käännetä selkäämme maailman ympäristölle ja lapsillemme. Joulukuun ilmastokokouksen alla ihmiset ansaitsevat parempaa Suomen hallitukselta, kun kaikki suuretkin maat ovat liikkumassa kohti uusia tekoja päästöjen vähentämiseksi.

Haastetaan hallitus muuttamaan linjaa. Pidetään ääntä niidenkin puolesta, jotka eivät voi olla kuin hiljaa. Tulevien sukupolvien ja tämän hengittävän maapallon.