— Ville Niinistö

Koulutuslupauksen pettäminen vie Suomea taaksepäin

Ville Niinistö

Sivistys on ollut keskeinen osa Suomen kansallista tarinaa. Tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä huippututkimus ovat olleet pienen maan vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa. 
Koulutusjärjestelmämme on tunnettu maailmalla korkeasta tasostaan.

Kaikki hallituspuolueet lupasivat ennen vaaleja, ettei koulutuksesta ja opintotuesta enää leikata. Nämä lupaukset unohdettiin heti, kun vaaliuurnat sulkeutuivat. Sipilän hallituksen politiikka on ollut ennennäkemättömän koulutusvihamielistä.

Hallitus näyttää ajattelevan, että Suomi saadaan nousuun sillä, että leikkaamme koulutuksesta miljardikaupalla. Se on peräpeiliin katsomista. Sen sijaan, että panostettaisiin tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehitykseen, halutaankin leikata juuri näistä pienen maan vahvuuksista. Hallituksella on synkkä ja näköalaton kuva Suomen tulevaisuudesta.

Moni lahjakas tutkija on näiden näköalattomien leikkausten takia lähdössä Suomesta maihin, joissa tietoa ja koulutusta arvostetaan enemmän. Tällaiseen politiikkaan Suomella ei ole varaa, jolla meidän osaamistasoamme, sivistystämme ja uusiutumiskykyämme heikennetään.

Sipilän hallituksen koulutusvihamielisyys näkyy kaikilla koulutuksen tasoilla päiväkodeista korkeakouluihin. Koulutuksesta ja opetuksesta leikataan vuositasolla miljardi euroa. Päiväkotien ja peruskoulujen ryhmäkokoja kasvatetaan. Päivähoito-oikeutta heikennetään. Viime vuosina suosiotaan kasvattaneilta ammattikouluilta leikataan ensi vuonna 190 miljoonaa euroa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut on jo pantu polvilleen, mikä on johtanut yt-kierteeseen.

Nyt kehysriihen alla on se hetki, kun hallitus voisi vielä vetäytyä osasta leikkauksia. Esimerkiksi apteekkikompensaation leikkaus aiheuttaa Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle kohtuuttomat lisäleikkaukset. Helsingin yliopiston leikkauksista johtuu myös muun muassa Kansalliskirjaston rankat irtisanomiset, jotka vaarantavat kansallisen kulttuuriperintömme säilyttämisen.

Hallituksen viesti on ollut, etteivät suomalaiset korkeakoulut pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Tutkimukset eivät kuitenkaan suoraan tue tätä näkemystä. Suomi menestyi asukaslukuunsa nähden varsin hyvin brittiläisen Times Higher Educationin uusimmalla yliopistojen ranking-listalla. Euroopan 200 parhaan yliopiston listalle pääsi kuusi suomalaisyliopistoa.

Vihreiden mielestä yliopistojen täytyy elää ajassa, uudistua ja kansainvälistyä. Mutta on päivän selvää, etteivät Sipilän hallituksen satojen miljoonien eurojen leikkaukset ole tie uudistumiseen. Vihreiden mielestä uudistuksista ja rakenteiden muutoksista tulevat säästöt on laitettava koulutuksen ja tieteen laadun sekä opiskelijoiden aseman parantamiseen, ei pois koulutuksesta.

Leikkaus ei ole uudistus, ja sen tuntevat kaikki ne korkeatasoiset tutkimusryhmät, joista nyt joudutaan ihmisiä irtisanomaan. Korkeakouluistamme on kantautunut viestiä, että kansainvälisiä huippututkijoita on jo nyt vaikea saada houkuteltua Suomeen, koska resurssit ovat leikkausten vuoksi heikkenemässä.

Viimeisin osoitus hallituksen välinpitämättömyydestä opiskelijoita ja koulutusta kohtaan on opintotuen heikentäminen. Opintotuki on opiskelijan perusturva. Minkään muun väestöryhmän kohdalla ei puhuttaisi jopa neljänneksen leikkauksesta perustoimeentuloon.

Opiskelijan työ on opiskella. Hänenkin on voitava elää ilman pakkoa ottaa lainaa. Sipilän hallituksen kurjistamispolitiikka murtaa koulutuksen tasa-arvoa, josta olemme olleet Suomessa ylpeitä.

Korkeakoulutettujen palkkatasossa on myös suuria alakohtaisia eroja. Kymmenien tuhansien eurojen velkataakka on vastavalmistuneelle lastentarhanopettajalle tai sosiaalityöntekijälle eri asia kuin lääkärille, juristille tai diplomi-insinöörille.

Maisterintutkinto ei myöskään enää takaa vakituista työpaikkaa hyvällä palkalla, kuten vielä joskus ennen. Korkeakoulututkinto ei ole välttämättä enää investointi omaan taloudelliseen tulevaisuuteen. Mutta se on investointi suomalaiseen sivistykseen.

Meillä ei ole varaa koulutuksen periytyvyyden ja näköalattomuuden lisääntymiseen korkeakouluissamme. Hallituksen tulee perua nämä kohtuuttomat leikkaukset opiskelijoiden perusturvaan ja koulutukseen.

Vihreät ovat ehdottaneet koulutusleikkausten vaihtoehdoksi leikkaamista ympäristölle haitallisista tuista. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa julkinen talous tasapainotettaisiin kahdessa vaalikaudessa. Nämä ehdotukset ovat kaikuneet hallituksessa kuuroille korville.

Hallituspuolueita lukuunottamatta koko poliittinen kenttä oikealta vasemmalle on yhtä mieltä siitä, että hallitus on valinnut väärän tien koulutuspolitiikassaan. Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Matti Alahuhta totesi vastikään, että koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen on mennyt yli. RKP:n ja vihreiden valmistelemassa välikysymyksessä on mukana kaikki oppositiopuolueet vasemmistoliitosta kristillisdemokraatteihin.

Me vihreät uskomme, että Suomi voi nousta ainoastaan korkealla osaamisella ja koulutetulla työvoimalla. Vain korkealla osaamisella me voimme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta vielä tärkeämpää on sivistys. Jos me luovumme sivistyksestä, meille jää kovin vähän puolustettavaa.


Koko välikysymyksen voit lukea täältä.