— Ville Niinistö

Suomen luonnon puolesta - mitä metsähallituslaki vaarantaa

Ville Niinistö: Suomen luonnon puolustaminen on vihreille keskeisimpiä arvojamme.

Vihreille Suomen luonnon puolustaminen on keskeisimpiä arvojamme. Hallituksen esitys uudesta Metsähallituksesta ajaa vanhanaikaista raaka-ainetaloutta luonnonsuojelun kustannuksella. Tämä on jatkoa hallituspuolueiden aiemmalle yritykselle ajaa alas ympäristöministeriö. Nyt hallituksen pyrkimyksenä on heikentää luontoviranomaistamme ja siirtää luonnoltaan arvokkaita maita pois luonnolta ja virkistyskäytöltä, raaka-ainevarastoksi. Sitä ei voi hyväksyä.

Hallituksen esitys Metsähallituksesta menee nyt eteenpäin eduskunnan äänestettäväksi. Maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö (kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset) on äänestyksen jälkeen viemässä eteenpäin eduskunnan hyväksyttäväksi esitystä lähes sellaisenaan. Emme voi hyväksyä sitä, että maamme arvokkaat, kansalliset metsät ja vedet voivat vaarantua kaupallisten seikkailujen kuten tonttikauppojen, soranoton, kaivosten tai hakkuiden takia. Luonnonsuojelu, ihmisten virkistyskäyttö, retkeily ja matkailu ovat nyt häviäjinä.

Metsämme eivät ole meille vain puukuutioita, kaupattavaa tonttimaata tai ainesta luonnonvarojen hyödyntämiselle - kuten hallitus näyttää ajattelevan. Moderni ajattelu tuo myös enemmän taloushyötyjä, kun edistetään luontoarvojen säilymistä, virkistyskäyttöä ja matkailua. Kansallispuistoilla on vuosittain yli miljoona kävijää ja hyvää yhteistyötä yrittäjien kanssa. Yksi kansallispuistoon laitettu euro tuottaa 10 euroa hyötyä aluetaloudelle.

Uudistuksen taustalla on ollut täysin toinen asia: kysymys siitä miten valtion metsätalouden liiketoiminta pitäisi järjestää. Sen piti koskea vain talousmetsien hakkuutoiminnan järjestämistä. Sen varjolla Sipilän hallitus on kuitenkin lähtenyt ajamaan merkittäviä heikennyksiä luonnonsuojeluun. Se heikentää myös eduskunnan valtaa vaalia kansallisomaisuuttamme, vesiämme ja metsiämme. Tätä ei voi hyväksyä.

Ville Niinistö, Vihreiden puheenjohtaja


TAUSTAA

Miksi metsähallituslain uudistus on niin merkittävä luonnonsuojelukysymys?   

Hallituksen esitys heikentää luonnonsuojelua kolmella merkittävällä tavalla:

1.    Kansallispuistoja ja muita valtion luonnonsuojelualueita hallinnoivan Metsähallituksen Luontopalveluiden asemaa heikennetään. Luontopalvelut on Suomen johtava luonnonsuojeluviranomainen, eikä sen asemaa luontoperintöä ja -matkailua vaalivana itsenäisenä toimijana saa vaarantaa.
2.    Ympäristöministeriön ohjausvaltaa vähennetään ja
3.    Valtion omistamien metsien ja vesien omaisuuden hallinta siirtyy merkittäviltä osin luontoviranomaisilta liiketalousjohdon alaisuuteen. 

Aiemmin on ollut vain talousmetsien liiketaloustase ja arvokkaiden luonto- ja virkistyskohteiden luontotase. Eduskunta on hallinnut näitä, jolloin eduskunta päättää mitä valtion kansallisomaisuudella tehdään.

Nyt hallitus haluaa luoda uuden hyötykäyttötaseen, "kolmannen taseen"; johon se siirtää ison määrän arvokkaita vesi- ja metsäalueita luontotaseesta. Se on jatkossa vain Metsähallituksen liiketalousjohdon alaisuudessa, vapaasti sen käytettävissä. Siihen siirretään heti 2,5 miljoonaa hehtaaria valtion yleisvesiä ja Lapin arvokkaita metsiä. Jatkossa luontotaseen ja hyötykäyttötaseen väliset siirrot eivät enää tulisi eduskuntaan vaan olisivat vain valtioneuvoston päätöksen varassa. Se on merkittävä heikennys näiden maiden luontoarvojen vaalimiseen ja vaarantaa niiden tulevaisuutta. Periaatteessa mitkä tahansa maat, jopa luonnonsuojelualueet, voitaisiin lain mukaan siirtää käyttötaseeseen.

Tähän “kolmanteen taseeseen" kuuluvat niin sanotut "yleisvedet", isojen järvien selät sekä merialueet, ja lisäksi yli 300 000 ha Ylä-Lapin luontaistalousalueita. Vihreiden mielestä nämä kuuluisivat edelleen luontopalvelujen alaisuuteen, samoin valtion retkeilyalueet.

Vihreiden mielestä ympäristöministeriön kuuluisi edelleen ohjata Metsähallituksen luontopalveluiden lisäksi luonnonsuojeluasioissa koko Metsähallitusta, myös luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista valtion talousmetsissä.

Kansallisomaisuuden hallinta kuuluu eduskunnalle. On käsittämätöntä, että hallitus esityksellään haluaa heikentää eduskunnan päätösvaltaa luonto- ja virkistyskäyttöön varattujen alueiden tulevaisuudesta. Se herättää huolen laajamittaisesta luonnonsuojelun alasajosta, mitä eduskunta ei voisi uuden lain mukaan hallita.

Mitä olemme tehneet?  

Olemme asian käsittelyssä johdonmukaisesti puolustaneet luonnonsuojelua ja luonnon virkistyskäyttöä. Vastustamme kaikkia heikennyksiä luontoarvojen puolustamiseen. Vaadimme Luontopalvelujen itsenäisyyden säilyttämistä vahvana ja kansallisomaisuuden säilyttämistä eduskunnan hallinnassa. 

Perustuslaki- ja ympäristövaliokuntien lausunnot esittivät useista korjauksia alkuperäiseen hallituksen esitykseen. Harmillisesti maa- ja metsätalousvaliokunnassa kantamme jäivät vähemmistöön, ja hallituspuolueet saivat mietintöön monia heikennyksiä.

Vihreät esittivät myös sitä, että metsähallituslakiin tulisivat vastaavat saamelaisten oikeuksia puolustavat pykälät, jotka jo on säädetty vesilakiin, kaivoslakiin ja ympäristönsuojelulakiin, ja jotka olivat edellisen hallituksen valmistelemassa ehdotuksessa mestähallituslaiksi. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa saamelaisten oikeuksia puolusti vihreiden lisäksi vain RKP.

Yhtiöittämisessä on kyse ennen kaikkea siitä, miten liiketaloustoimintaa talousmetsissä organisoidaan. Vihreille on ollut tärkeää varmistaa, että valtio omistaa tämän yhtiön kokonaan. Se lukee laissa. Muodostettavaa yhtiöitä ei voi siis myydä, vaan se on valtion kokonaan omistama ja eduskunnan päätöksen takana. 

Yhtiöittämisen riskit liittyvät enemmänkin hallituksen ajamiin muihin heikennyksiin luonnonsuojelussa: jos eduskunnan hallinta kansallisomaisuuden käytöstä heikkenee ja luonnonsuojelu heikkenee, voi myös hakkuita tekevän yhtiön taloustoiminnan kestävyyden vaatiminen heiketä. Yhtiöittämisen riskit ovat siis epäsuoria. Suuri kysymys on kansallisomaisuuden säilyttäminen eduskunnan käsissä sekä luonnonsuojelun turvaaminen. Siksi olemme siitä huolissamme tästä asiasta esityksessä.

Koska vihreiden ehdottamista parannuksista yksikään ei mennyt läpi maa- ja metsätalousvaliokunnassa, vihreät tukivat loppuäänestyksessä koko lakiehdotuksen hylkäämistä. Näin teemme myös täysistunnossa, jos parannusehdotuksiamme ei hyväksytä.

Metsähallituslain käsittelyssä ja laatimassamme vastalauseessa olemme keskittyneet puolustamaan luontoarvoja ja saamelaisten oikeuksia.

Suomen luontoon, metsiin ja vesiin voi pahimmassa skenaariossa alkaa kohdistua todella kovia taloudellisia paineita. Metsähallituksen rakenteeseen on pakko tehdä jonkinlaisia muutoksia, se on tosiasia. Tärkeää olisi kuitenkin se, että maa- ja vesiosuudet pysyisivät tulevaisuudessakin valtion käsissä ja eduskunnalla on niihin päätösvalta. Nimenomaan eduskunnalla, ei hallituksella.

Lakihankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli yhtiöittää Metsähallituksen hakkuista vastaava Metsätalous, mutta tällaisenaan esitys sumentaa rajaa Metsähallituksen emokonsernin ja kansallista luontoperintöä vaalivan Luontopalvelujen välillä. Se ei mitenkään liity alkuperäiseen uudistuksen perusteluun, joten kyse on tarkoituksellisesta luonnonsuojelun heikentämisestä.

Luontopalvelut on lähes itsenäinen toimija tänä päivänä ja tehokkain osa koko konsernia. Luontopalvelut ylläpitää kansallispuistoja, kehittää niiden luontomatkailua ja vaalii keskeisimpänä viranomaisena tänä päivänä suomalaista luonnonsuojelua. Sen riippumattomuus kaupallisista intresseistä on tärkeää niin luonnon tilan turvaamiselle kuin myös yksityisille yrittäjille, joiden kanssa se tekee hyvää yhteistyötä luontomatkailussa.

Emokonsernin tarve ja merkitys pienenevät, jos metsätaloustoiminta yhtiöitetään. Nyt Keskusta yrittää vain pönkittää omaa valtaansa vahvistamalla emokonsernia eduskunnan ohjauksen, tehokkaan luonnonsuojelun ja luontomatkailun kustannuksella.