— Ville Niinistö

Hyvää äitienpäivää!

Ville Niinistö

Äitienpäivänä haetaan äidille kedon kukkia, askarrellaan kortteja, vietetään aikaa yhdessä. Äidit ovat rakentaneet tätä maata sellaiseksi kuin me nyt olemme. Äitienpäivänä annamme arvoa jokaiselle äidille, omallemme ja äideille yleensä.

Äitiys on kuitenkin vuosikymmenten varrella elänyt yhteiskuntamme muutoksessa mukana. Äitien asemalla on tiivis side sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen Suomessa. Sitä emme voi tänä päivänä unohtaa.

Hyvinvointivaltion rakentamisen aika vapautti äidit roolistaan, jossa he olivat enimmälti vastuussa kotitaloudesta sekä lastensa ja miehensä hoivasta. Etenkin 1970-luvulla naiset alkoivat kouluttautua ja siirtyä ansiotyöhön kodin ulkopuolelle. Perheen ja työn yhteensovittamista tukemaan syntyi joukko sääntelyä, kuten lait päivähoidosta vuonna 1973, kotihoidon tuesta vuonna 1985 ja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta vuonna 1990.

Äitien mahdollisuus sovittaa perhe-elämä ja työ yhteen on sinnikkään tasa-arvotyön tulosta. Kyse on tietoisesti perheiden valinnanvapauden ja vaihtoehtojen lisäämisestä. Suomessa on oltava tilaa erilaisille perheille ja erilaisille tavoille olla äiti.

Yksi tänään ajankohtainen asia on kansalaisaloite äitiyslain säätämisestä: on vielä kolme viikkoa aikaa kerätä riittävästi ääniä aloitteelle, joka toisi naisparien lapset tasa-arvoiseen asemaan lain edessä. Naisparien pitäisi voida tunnustaa vanhemmuus samalla tavalla kuin isienkin. Tänä päivänä naisparien lapset voivat joutua odottamaan jopa vuoden kestävää kuluttavaa sisäisen adoption menettelyä ennen kuin saavat lain edessä oikeuden molempiin vanhempiinsa.

Vaikka tänään juhlimme äitejä, emme saa unohtaa heitä päätöksissämme vuoden muina päivinä. Itse olen feministi, koska en halua ihmisen sukupuolen rajoittavan hänen valintojaan. Meidän on määrätietoisesti purettava lasikattoja naisten uralla etenemisessä. Työn ja työelämän toimintatapojen on joustettava ihmisten elämäntilanteen mukaan.

Sipilän hallitus on monin tavoin kääntämässä kelloja vuosikymmeniä taaksepäin. Se tekee vaihtoehdotonta leikkausten politiikkaa, jossa ei arvioida edes päätösten vaikutuksia naisten asemaan. Pääministeri itse kertoi viime kesänä suhtautumisestaan sukupuolivaikutusten arviointia vaatineille professoreille: "Tehdään nyt ensin se uudistus ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi. Sitten arvioidaan sen suunnitelman vaikuttavuutta totta kai." Se on väärin, ja se on uskallettava sanoa ääneen myös tänään.

On myös haastettava hallituspuolue kokoomus tästä naisia kotiin ohjaavasta politiikasta: äitienpäivän alla he ovat kritisoineet hallituksessa itse toteuttamaansa politiikkaansa. On vaadittava tekoja: perukaa naisten asemaa heikentävät päätöksenne tyhjien puheiden sijaan.

Näitä naisten asemaa heikentäviä päätöksiä on paljon. Päivähoidon leikkaukset ja ryhmäkokojen kasvattaminen, päivähoito-oikeuden rajoittaminen työttömien vanhempien lapsilta sekä päivähoidon suuret maksukorotukset ovat heikentämässä eniten juuri äitien asemaa.

Asiantuntijat ovat varoittaneet, että nämä päätökset ohjaavat naisia yhä enemmän kotiin, pois työelämästä, usein vastoin tahtoaan. Samoin hallituksen muissakin leikkauksissa naisvaltaiset alat laitetaan maksamaan: julkisten alojen lomarahojen leikkaus kohdistuu enemmän naisiin ja jopa 10 000 opetusalan ammattilaista menettää koulutusleikkausten takia työnsä, useimmat naisia. 

Jotkut sanovat, että äitienpäivänä ei saisi puhua politiikkaa. Se on väärin. On täysin selvää, että äitien asema yhteiskunnassa on seurausta poliittisista päätöksistä. Joidenkin mielestä riittää, kun juhlimme äitiyttä kukilla kerran vuodessa, jolloin ei haittaa vaikka hallitus unohtaisi heidät päätöksissään muina päivinä. Feministinä en tälläistä lokerointia hyväksy. Hallituksen on korjattava naisten asemaa heikentävät leikkauksensa, uudistettava perhevapaita 6+6+6 -mallin mukaisesti sekä peruttava päivähoidon kohtuuttomat maksukorotukset.

Annetaan Suomen äideille arvo vuoden jokaisena päivänä. Annetaan äideille täydet mahdollisuudet yhdistää perhe ja työelämä. Kiitos, Suomen äidit. Olemme paljosta teille velkaa.