1. lapsiperheet

Hallitusohjelmassa lapsiperheiden aseman parantaminen, vanhemmuuden tukeminen ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on nostettu keskeisiksi tavoitteiksi. Näissä ei kuitenkaan ole juuri edetty, vaikka molemmat puolueet väittävät ajavansa ”pienen ihmisen asiaa”.

Lapsiperheiden tuloerot ovat kasvaneet hurjasti: lapsiperheiden köyhyys on kaksi- ja puolikertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Perhepoliittiset tulonsiirrot ovat kotitaloutta kohti laskeneet reaalisesti noin 10 % vuodesta 1990. Yksinhuoltajaperheiden määrä kasvaa jatkuvasti ja hallitusohjelmassa keskusta, demarit ja rkp lupasivat tarkistaa lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Tarkistus päätyi olemaan 3 euroa kuukaudessa, mikä on aika naurettavan vähän.

Lapsilisien korotus oli 10 euroa kuukaudessa ensimmäiseltä lapselta. Esitys kohteli monilapsisia perheitä epäoikeudenmukaisesti ja jätti kaiken lisäksi toimeentulotuen varassa elävät perheet ulkopuolelle, sillä lapsilisät huomioidaan toimeentulotuen määräytymisessä. Edellisenä vuonna oli eduskunnassa yksimielisesti hyväksytty ponsi lapsilisien sitomisesta indeksiin. Keskusta myös ajoi tätä vaalikampanjassaan. Hallituksessa ollessaan keskusta ei sitten toteuttanutkaan lupaustaan.

Useat SDP:n ja keskustan edustajat haukkuivat itsekin hallituksen esitystä, pitivät sitä epäoikeudenmukaisena ja liian vähäisenä. Silti he kaikki äänestivät mukisematta esityksen mukaisesti. Ministeri Hyssälä sen sijaan oli täysin tyytyväinen perhepolitiikan saamaan panostukseen ja hallituksen esitykseen, vaikka oli vuotta aiemmin oppositioedustajana haukkunut samaa korotusmallia.

Olen vilpittömän pahoillani siitä, että sosiaalivaliokunta ei katsonut voivansa ottaa käsittelyyn laajaa kannatusta eduskunnassa saanutta lakialoitetta, jossa tämä 10 euron korotus olisi huomioitu siten, ettei sitä yhteensoviteta toimeentulotuen kanssa, jolloin myös köyhemmät perheet olisivat saaneet ostovoimaa.” (Virpa Puisto, sd., 251..2003)

Mutta se epäkohta tähän jää yhä edelleen - ja olisi odottanut, että valiokunta olisi sen korjannut, kun tuo hallituksen pohjaesitys ei siihen lähtenyt - tämä, kun nämä lapsilisät ovat sillä tavalla ongelmalliset, jotta kun kaikkein köyhimmässä asemassa, toimeentulotuella oleva, sattuupi saamaan tämän korotuksen, niin se on aprillia sille perheelle. Se ei saa yhtään siitä, ei euronkaan vertaa, koska se leikataan toimeentulotukipuolelta pois.” (Esa Lahtela, sd., 25.11.2003)

-- tämä mietinnön sisältö ja hallituksen esitys on väärä linja tulevaisuutta ja suomalaista yhteiskuntaa ajatellen. -- tämän esityksen takana, tämän mietinnön takana ei voi olla eikä pysyä” (Seppo Lahtela, kesk., 25.11.2003)

-- korotusten pitäisi kyllä tulla nimenomaan monilapsisille perheille, jotta ne pääsisivät köyhyysloukusta pois. -- Eli aina suhteellisesti monilapsiset perheet ovat siten heikommassa asemassa, kun tällä logiikalla korotukset tehdään." (Liisa Hyssälä, kesk., 2.10.2002)

Näin on tässä tehty, että perhepolitiikka on saanut ansaitsemansa panostuksen, joka on mielestäni erittäin hyvä.” (Liisa Hyssälä, kesk., 25.11.2003)

Että totuudellekin pikkasen sijaa jäisi, niin täytyy vaan todeta tähän, että hyvätuloisten veronalennus söi lapsiperheitten eväät.” (Seppo Lahtela, kesk., 25.11.2003)

2. lastensuojelu

Hallitusohjelmassa luvataan panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Lastensuojelutyötä luvataan vahvistaa ja vähentää lapsiperheiden köyhyyttä. Sekä SDP että Keskusta yrittävät muutenkin profiloitua lapsiperhepuolueina. Lastensuojelun tilannetta on kuitenkin punamultahallituksen toimesta heikennetty.

Vuonna 1999 astui voimaan lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä, jolla valtio osallistuu lastensuojelukustannuksiin. Tasausjärjestelmää varten valtion budjetissa oli kiinteä määräraha, joka kattoi noin puolet lastensuojelukustannuksista. Tasausta annettiin kunnille kaikista lastensuojelutoimenpiteistä, jotka olivat kirjattu hoitosuunnitelmaan. Tasaus oli 70 % 25 000 euron omavastuurajan ylittävistä kuluista.

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaaran (vihr.) kuvaus järjestelmästä 16.4.2002:

Lastensuojelun suurten kustannusten tasaus on keventänyt niiden kuntien taakkaa, joissa muita useammin joudutaan turvautumaan raskaisiin ja kalliisiin lastensuojelutoimenpiteisiin, kuten huostaanottoihin ja sijaisperhejärjestelyihin. Kuntien keskuudessa närää on aiheutunut siitä, että järjestelmä oikeasti tasaa kustannuksia eikä automaattisesti tuo lisää rahaa kaikille kunnille. Se siis toimii vakuutuksen tavoin: korvausta saa vain se, joka on joutunut vahingon kohteeksi.”

Hallitus esitti kuitenkin vuonna 2005, että tasausjärjestelmästä luovutaan ja se korvataan lastensuojelukertoimella. Kerroin määräytyy jakamalla kunnan huostaan otettujen lasten suhteellinen osuus koko maan vastaavalla osuudella. Muut lastensuojelutoimenpiteet eivät vaikuta kuntien saamaan rahasummaan, vaikka lastensuojelussa keskeistä pitäisi olla ennalta ehkäisevä työ ja huostaanottoon pitäisi suhtautua vasta viimekätisenä keinona. Onkin pelkoa siitä, että uusi järjestelmä kannustaa kuntia lisäämään huostaanottoja niissäkin tapauksissa, joissa muut keinot olisivat järkevämpiä. Se, ettei lastensuojelun määrärahoja enää kohdenneta, vaan ne upotetaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten määrärahaan, tullee vähentämään kuntien panostusta lastensuojeluun ja erityisesti ongelmien ennalta ehkäisyyn.

Hallitus siis heikensi lasten asemaa tälläkin toimella. Sekä SDP:n että Keskustan riveistä löytyi edustajia, jotka vastustivat tätä muutosta, mutta silti sen annettiin mennä läpi.

Suurella huolella haluan tässä vaiheessa tuoda esiin - palaan myöhemmin vielä varsinaisessa puheenvuorossa siihen - että ikään kuin sammutetuin lyhdyin tämän lakiesityksen alamainintana ollaan purkamassa lastensuojelun tärkein tämänhetkinen elementti Lastensuojelun kalliiden toimenpiteiden tasausrahasto. Sinä aikana, kun tasausrahasto on ollut voimassa, lastensuojelun avohuollon määrällinen määrä on lisääntynyt 33 000:sta noin 60 000:een. Kyse on lastensuojelun avohuollollisista toimenpiteistä, jotka tämän esityksen myötä loppuisivat, kun, kuten kuvasitte, lastensuojelun kerroin tai kuntien kerroin laskettaisiin vain huostaanottojen määrällä, jonka viive tulee kahden vuoden kuluttua.” (Virpa Puisto, sd., 13.9.2005)

Täällä ed. Perho totesi, että tämä esitys on huonompi kuin virkamiesesitys, miksi näin? -- Siksi, että tämä ei ole virkamieshallitus, tämä on poliittinen hallitus, joka tekee omat päätöksensä riippumatta siitä, mitä virkamiehet esittävät.” (Hannes Manninen, kesk., 13.9.2005)

-- sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtenäisesti yli puoluerajojen varajäsenineen allekirjoitti lakialoitteen valtionosuuksista korvamerkittävän lastensuojelun tasausrahaston toteuttamiseksi. Tämän lakialoitteen ovat allekirjoittaneet silloiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet, joista mainittakoon ainakin Hannes Manninen ja Liisa Hyssälä. Tämä vietiin kahdessa viikossa läpi tässä talossa, ja se vietiin täysin yksimielisesti, ja se osoittanut tarpeensa.” (Virpa Puisto, sd., 13.9.2005, viittaus takausjärjestelmän luomiseen vuonna 1999)

Tässä yhdyn ed. Virpa Puiston täällä käyttämään puheenvuoroon ja siinä esitettyihin ajatuksiin --” (Sirkka-Liisa Anttila, kesk., 13.9.2005)

Tässä keskustelussa on ollut myös esillä useassa puheenvuorossa lastensuojelukerroin ja lastensuojelun tarpeen huomioon ottaminen tässä valtionosuudessa. On tärkeä asia, että siinä pystyttäisiin esitystä paremmin ottamaan huomioon myös ennalta ehkäisevän työn merkitys.” (Tapani Tölli, kesk., 13.9.2005)


Jaa sivu: