Hallitusohjelmassa luvataan:

Hallitus edistää monipuolista energiantuotantorakennetta ja pyrkii nostamaan energiahuollon omavaraisuusastetta. Hallitus edistää voimakkaasti uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energian säästöä muun muassa vero- ja investointituilla.”

Energiapolitiikassa on ollut paljon puhetta, mutta vähän konkretiaa. Energiapolitiikkaan ohjatut varat ovat säilyneet samoina, niitä ei ole korotettu, vaikka energiaan on luvattu panostaa.


2006 budjetti:

Energiapolitiikka yhteensä 31 819 000

  • Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 701 000
  • Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) 3 400 000
  • Energiatuki (arviomääräraha) 27 318 000
  • Kioton mekanismien käyttö (siirtomääräraha 3 v.) 350 000
  • Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) 50 000


2005 budjetti:

Energiapolitiikka yhteensä 31 980 000

  • Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 830 000
  • Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja             energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) 3 400 000
  • Energiatuki (arviomääräraha) 27 700 000
  • Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) 50 000

Tuet uusiutuville energianlähteille ovat noin 32 miljoonaa euroa. Summa on vähäinen eikä sitä ole korotettu. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa energiatuen tavoitesumma on vain 26 miljoonaa euroa. Hallitus siis haluaa jopa vähentää uusiutuviin energianlähteisiin panostamista, vaikka teollisuudelle onkin annettavana rahaa. Investointitukia annetaan vain hankkeille, joissa käytetään uutta teknologiaa. Näin ollen esim. enemmistöön tuulimyllyjen rakentamishankkeista sitä ei saa. Hallitus tuntuu luottavan automaatioon uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymisessä:

Päästökaupasta johtuva sähkön hinnan nousu tulee automaattisesti lisäämään uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä, eikä enää tarvita aiemmassa määrin perinteisiä avustuksia tai verotukia. Tuet onkin ensisijaisesti kohdennettava demonstraatiolaitoksiin ja uutta teknologiaa sisältäviin hankkeisiin.” (Reijo Kallio, sd., 30.11.2005)

Bioenergiaan ei muutenkaan ole panostettu riittävästi. Sinänsä hienoa oli, että sähkölämmityksen vaihtamista pelletteihin talojen lämmityksessä alettiin tukea. Tuki vain satuttiin ottamaan uusiutuvien energialähteiden avustuksista. Lisäksi pellettiavustusten hakuajat ovat todella lyhyitä, mikä hankaloittaa avustusten hakemista ja saamista. Tämä ei sinänsä ole ihme, kun hallituspuolueiden riveistä löytyy tällaisiakin mielipiteitä biopolttoaineista:

Mutta jos poltetaan hyvää ohraa, kauraa, jotka ovat ruokaa, ja kun joissakin maissa kuollaan nälkään, niin miettikää niiden ihmisten tuntoja siellä. Se tieto nimittäin leviää sinne. Ei ihme, jotta erinäköisiä vastarintaliikkeitä ja al-qaidoja syntyy, jos sivistynyt, rikas maailma käyttäytyy näin, tuhoaa polttamalla ruokaa, ja siellä kuollaan nälkään.” (Esa Lahtela, sd., 30.11.2005)

Kuvaavaa oli sekin, että hallituksen energia- ja ilmastostrategia käsiteltiin talousvaliokunnassa, jolle muutamien muiden, mm. ympäristövaliokunnan, tuli antaa lausuntonsa. Energia-asiat ovat siis hallitukselle taloutta, eivät ympäristöä. Strategia oli muutenkin aika epäonnistunut tekele. Sen kauaskantoisuus ulottui vain vuoteen 2015, vaikka Suomi on kuitenkin muun EU:n mukana sitoutunut haastaviin ilmastotavoitteisiin, jotka ulottuvat aina vuoteen 2050 asti. Strategiassa ei edes mainita Euroopan unionin tavoitetta pitää ilmaston lämpeneminen kahden celsiusasteen rajan alapuolella, vaikka sen tulisi osoittaa, miten Suomi sitoutuu tähän tavoitteeseen.

Itse olen puolustanut tässä vaiheessa lyhyempää perspektiiviä yksinkertaisesti siitä syystä, että on niin paljon avoinna olevia asioita. -- Minusta tässä nyt ei ollut tarvetta housua ja laatia kovin pitkää strategiaa, joka kuitenkin perustuisi täysin arvauksiin.” (Jan-Erik Enestam, r., 6.6.2006)

Energia- ja ilmastostrategian käsittelyssä niin oikeisto kuin vasemmistokin itkivät suomalaisen kilpailukyvyn perään. Se tuntuu olevan ympäristön hyvinvointia tärkeämpää.

EU:n sisäinen päästökauppa sinällään arveluttaa. Se on jo nyt nostanut sähkön hintaa. Biopolttoaineiden kilpailukykyä se parantaa, mutta on huono sekä kuluttajien että koko Euroopan kilpailukyvyn kannalta.” (Marjo Matikainen-Kallström, kok., 30.11.2005)

Nyt jos EU lähtee siitä, että 15 prosentin päästömäärällä lähdetään toimimaan niin kuin hurmoshengessä koko maailmanlaajuisen ongelman ratkaisemiseksi, niin mielestäni siinä on se varjopuoli, että se tulee vaikuttamaan kielteisesti Euroopan unionin kilpailukykyyn, talouteen, työllisyyteen ja hyvinvointiin. Siinä mielessä vähän jarrua tässä unionin puolellakin pitäisi painaa ja erityisesti sitten, kun uusia tavoitetasoja määritellään.” (Antti Rautakangas, kesk., 30.11.2005)

Ihan lopuksi täytyy todeta se, että kun tässä on tänäänkin ja eri yhteyksissä kuunnellut vihreitten ajatuksia energiapolitiikasta, nimenomaan energiapolitiikasta, sitä ei voi olla ihmettelemättä. Nimittäin minusta vihreitten energiapolitiikka ihan kärjistetysti sanottuna on sitä, että luonnon vastaisesti suojellaan lähes kaikki metsät ja ne talousmetsät, mitä ei sitten suojella, hakataan energiapuuksi ja poltetaan. Näin ajetaan suomalainen teollisuus maasta ja rapautetaan suomalaisen yhteiskunnan talouden ja hyvinvoinnin pohja.” (Reijo Laitinen, sd., 30.11.2005)

Nyt tarvitaan nopeita päätöksiä, ettei sähkönhinnasta tule teollisuudelle lisäsyytä karata Suomesta pois.” (Matti Kangas, vas., 6.6.2006)

Eli kyllä me voimme täällä itseruoskintaa harrastaa ja tehdä näitä päästöjen vähennyksiä, kun sitten suurin osa vielä kuitenkin maailman valtioista on tämän järjestelmän ulkopuolella. Tämä ei paljon hyödytä mitään, mutta kyllä me omat työpaikkamme voimme ulkoistaa tällä tavalla.” (Unto Valpas, vas., 6.6.2006)

Myös jätteenpolttoa ja ydinvoimaa kannatettiin yhteisessä rintamassa.

Nyt on käynyt näin, että valitusten myötä näitä rinnakkaispolttolupia ei ole saatu olemassa oleviin laitoksiin ja uusien jätteenpolttolaitosten rakentaminen on lähes täysin pysähdyksissä sen takia, että Suomen Luonnonsuojeluliitto teki strategisesti täysin vastuuttoman ja suuren virheen lähtiessään kaikista näistä valitusten tielle. Ensimmäinen suuri virhe tapahtui Martinlaakson uutta teknologiaa käyttävässä kaasutuslaitoksessa, johon oli viime kaudella varattu rahat. Tämäkin torjuttiin. Kolme vuotta meni valituksissa ja sitä ei koskaan tullut.” (Markku Laukkanen, kesk., 30.11.2005)

-- vuoden 93 ydinvoimapäätösponsi täällä eduskunnassa oli kohtalokas sekä Suomen päästöjen kannalta että myöskin Suomen energiapolitiikan kannalta. Kun sitten ajatellaan vihreitten roolia esimerkiksi Kioton sopimuksen neuvotteluissa, niin Suomihan sai valtavan taakan, jota me nyt sitten olemme purkamassa, tämä nykyinen hallitus ja eduskunta.” (Mikko Elo, sd., 30.11.2005)

Täällä jo todettiin, että energiaratkaisu, mikä tehtiin viime kaudella, olisi pitänyt tehdä 93. Se oli kallis ratkaisu tälle maalle, ja silloin, ministeri Pekkarinen, olisi sitä erinomaisuutta pitänyt esittää, että olisi ollut myönteinen ydinvoimaratkaisu. Nyt olisi paljon väljempää näissä päästökaupoissa liikkua, ei olisi näin tiukkaa.” (Matti Kangas, vas., 30.11.2005)

Ihan vihreille totean, että tuo käynnissä oleva viidennen ydinvoimalan rakentaminen ei ole hidastanut uusiutuvien kotimaisten energialähteiden käyttöä, kuten jotkut ovat puhuneet, vaan päinvastoin, tämä risupaketti on toteutunut hyvin ja bioenergian käyttökin on kasvanut, se on hyvä todeta.” (Sari Sarkomaa, kok., 30.11.2005)

Kaiken maailman valitukset estävät tällä hetkellä tämän jätteen energiakäytön. Minusta se on suuri yhteiskunnallinen vääryys ja virhe, ja erityisesti katson tuohon suuntaan määrittelemättä tarkemmin tuota suuntaa.” (Mauri Pekkarinen, kesk., 6.6.2006)

Nykytekniikalla jätteen käsittely ja poltto on täysin turvallista ja vielä, kun poltosta aiheutuvat saavukaasut puhdistetaan, niin teemme parasta ympäristötyötä, mitä osaamme ja mitä voimme. -- Ammattivalittaja-armeijasta on tulossa koko yhteiskunnan kehittämisen kohtalokas jarru vailla mitään yhteiskuntavastuuta.” (Hannu Hoskonen, kesk., 6.6.2006)

Yhteinen kanta tuntui löytyvän myös Vuotoksen rakentamisesta. Lähes kaikki puolueet olivat tähän valmiita.

Toivon, että tässä Vuotos-asiassakin vihdoin ja viimein päästään keskustelemaan muustakin kuin siitä, onko joku pikkuöppiäinen siinä tai tässä,” (Hannu Hoskonen, kesk., 30.11.2005)

Pidän tärkeänä niin kuin ed. Hoskonenkin äskeisessä puheenvuorossaan, että Vuotoksen allas tulee toteuttaa, rakentaa ja hoitaa niin, että kun vettä aletaan sinne hiljaa nostamaan, niin kyllä ne koppakuoriaiset löytävät tästä maasta paikan muualtakin, ja sillä voitaisiin saada tämä elämä ja energian tuotto, erityisesti sähköenergian tuotto, sille tasolle, millä sen pitää olla ja toteutua. (Ed. Hannu Hoskonen, kesk.,: Maailma pelastuu siinä välissä!) - Maailma, ed. Hoskonen, pelastuu, ja sen avuksi ja tueksi voitaisiin alkaa suunnitella ja tehdä päätöksiä siitä, että kuudes ydinvoimala myöskin saisi ne nuottinsa, millä se menee eteenpäin, käy ja syntyy. Silloin Suomen kilpailukyky syntyisi ja tulisi järjestykseen.” (Seppo Lahtela, kesk., 30.11.2005)

Jaa sivu: