Hallitusohjelmassa sanotaan: ”Opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohennetaan, jotta täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu on mahdollista ja opiskeluajat lyhenevät. -- Samassa yhteydessä kehitetään opintotukijärjestelmää kannustavammaksi.” Hallituksen valitsemat keinot muuttivat opintotukea entistä lainapainotteisemmaksi, sillä mainostettu uudistus oli opintolainan kuukausisumman nostaminen ja mahdollisuus opintolainan verokevennyksiin valmistumisen jälkeen. Kevennykset saa kuitenkin vain, jos valmistuu tavoiteajassa.

Samalla nimittäin myös opintoaikoja rajattiin 5+2+2 -mallin mukaisesti eli viiden vuoden tavoiteajan lisäksi saa opiskella vielä kaksi vuotta ja olla kaksi vuotta kirjautuneena poissaolijaksi. Tämän jälkeen menettää opiskeluoikeuden, jonka saa takaisin hakemalla sitä yliopistolta. Tässä vaiheessa saatetaan esim. rajata sivuaineoikeutta.

Hallitus siis pakotti opiskelijat elämään lainalla ja samalla kiristi opiskelijoiden paineita opiskeluoikeutta rajaamalla ja kavensi vielä akateemista vapauttakin. Kuitenkin niin SDP kuin Keskustakin ovat pitäneet opiskelijan asiaa esillä ohjelmissaan ja vaalilupauksissaan.

On uskallettava tukea ja kehittää koulutusta, tutkimusta --” (SDP:n vaaliohjelma)

Opintotuen parantamisessa kiireellisintä on muuttaa asumislisä ympärivuotiseksi sekä nostaa opintoraha kustannuksia vastaavaksi.” (Keskustan vaaliohjelma)

Tutkimusten mukaan vain noin 40 % yliopisto-opiskelijoista nostaa opintolainaa ja juuri heidän opintonsa etenevät kaikkein hitaimmin. Laina nähdäänkin viimekätisenä keinona eikä opintojen perusrahoitusmuotona. Opiskelijat eivät halua ostaa leipäänsä velaksi, ja opiskelijajärjestöt (mm. SYL ja SAMOK) vastustivat näitä hallituksen esityksiä. Opintotuelle taas olisi selkeitä korotuspaineita. Se on sosiaalisista etuuksista eniten jälkeenjäänyt eikä sitä ole korotettu 14 vuoteen (viimeksi vuonna 1992).

Useat keskustalaisministerit esittivät oppositiossa ollessaan esimerkiksi asumislisän muuttamista ympärivuotiseksi. Hallitukseen päästyään he eivät kuitenkaan enää ajaneet näitä tavoitteita. Keskustan oppositiolupauksille antamaa arvoa kuvaa hyvin seuraava lausunto:

-- keskustan hallituspolitiikka on ollut paksua yläpilveä, (Ed. Jukka Vihriälä, kesk.: Miksi?) sillä he ovat oppositiossa aikanaan nämä asiat asettaneet ykköstavoitteeseen (Ed. Vihriälä: Oppositio on oppositio!) ja nyt hallituksessa tekevät aivan vastakkaisia päätöksiä.” (Kaarina Dromberg, kok., 31.5.2005)

Hallituksessa perusteltiin esitettyä mallia mm. tällä tavoin:

joissa opiskelija voisi olla enemmän kuningas siellä yliopistossa ja saada myös tukea opintoihinsa eikä vain olla siellä lillumassa ja suorittamassa tenttejä ja järjestelemässä kaikkea itse.” (Tuula Haatainen, sd., 6.5.2004)

Opiskelu on investointi tulevaisuuteen, sitä voi rahoittaa nykyistä enemmän myös lainalla, kun siihen liitetään tämä verovähennysoikeus. Opintotuki tulee sen verovähennyksen kautta.” (Matti Vanhanen, kesk., 6.5.2004)

Tulevaisuus on nuorille valoisa, koska koulutusta vastaavia tehtäviä tulee olemaan runsaasti tarjolla.” (Tanja Karpela, kesk., 22.2.2005)

Siis kesällä ahkerasti töitä ja lukuvuoden aikana tehokasta opiskelua.” (Inkeri Kerola, kesk., 22.2.2005) -> opiskelijoiden ei ilmeisesti odoteta lainkaan lepäävän tai toimivan yhteiskunnassa

Merkittävä muutos tässä lakiesityksessä on tietenkin se, että tämä esitys nyt vahvistaa yliopistojen velvollisuutta järjestää opinto-ohjausta opiskelijoille.” (Tuula Haatainen, sd., 25.5.2005)

Nimittäin tuo elämän opiskelu eri sektoreilla on paljon suurempi ajankäytönhukka kuin kirjojen etsiminen joskus tilapäisessä hädässä.” (Kauko Juhantalo, kesk., 25.5.2005)

-- tällä lailla annetaan signaali - signaali on se lain tärkein vaikutus - miten opiskelijoiden ja yliopistojen käyttäytymistä tässä tapauksessa halutaan muuttaa. Jos halutaan tehdä pimeä viina laittomaksi tai lailliseksi, niin kyllä silloin on aika iso ero, onko laissa asia kielletty vai eikö. Tässä on aivan saman tyyppisestä signaalivaikutuksesta yliopistojen puolella kyse.” (Säde Tahvanainen, sd., 25.5.2005) -> yleensä lakien säätämisen taustalla taitaa kuitenkin olla muutkin syyt kuin signaalivaikutus

Osa Keskustan ja SDP:n edustajista vastusti lakia sivistysvaliokunnassa mutta he antoivat sen kuitenkin mennä läpi. Puoluekuri meni jälleen arvojen edelle.



Jaa sivu: