SDP ja Keskusta pelottelivat viime eduskuntavaaleissa, että veronalennukset heikentävät hyvinvointivaltiota eikä niitä saa toteuttaa.


"Veronalennus olisi hyvin maltillinen, ikään kuin täydennys siihen, mikä budjetissa on. Sillä lähinnä pyrittäisiin varmistamaan suotuisa ostovoimakehitys, ja tietenkin sillä edistetään myöskin työllisyyttä. Painotus on pienituloisissa", Lipponen totesi. (HS 18.11.2002 mukaan)


Veroja ei voida alentaa yhtä paljon kuin kuluvalla vaalikaudella, sanoivat Jäätteenmäki ja Rkp:n Jan-Erik Enestam. -- Jäätteenmäki äimisteli kokoomuksen kolmen prosentin talouskasvuun perustuvia veronalennuslupauksia ja puhui itse pienempään talouskasvuun perustuvasta maltillisesta veronalennusvarasta.” (HS 29.1.2003 mukaan)


Esimerkiksi keskustan ehdokkaiden joukossa verojen keventäjät ovat selvässä vähemmistössä: heitä löytyy alle kolmannes; yli kaksi kolmannesta keskustan ehdokkaista pidättyisi veronalennuksista ja satsaisi sen sijaan julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan. Vasemmistopuolueiden ehdokkaiden joukossa linja on vielä jyrkempi. Demariehdokkaista vain 12 prosenttia kannattaa palkansaajien selviä veronkevennyksiä, jos vaihtoehtoina ovat HS:n vaalikoneen tarjoamat kaksi muuta verolinjaa.” (HS 27.2.2003 mukaan)


Otin tässä SDP:n puoluesihteerin Eero Heinäluoman kolumnin tammikuulta, jossa hän toteaa seuraavaa: "Kokoomuksen kaavailemat veronalennukset vaikeuttaisivat kuntien taloudellista tilannetta." Sillä olisi hänen mukaansa kestämättömät vaikutukset esimerkiksi hoitojonoihin ja terveydenhuoltoalan henkilöstön jaksamiseen.” (Ville Itälä, kok., 27.5.2003)


Hallitusohjelmassa luvataan, että hallitus keventää erityisesti työhön kohdistuvaa verotusta. Lisäksi ”Veronkevennyksissä painotetaan työllisyyssyistä pieni- ja keskituloisia”. Molempien suurimpien hallituspuolueiden vaaliohjelmat olivat myös maltillisella linjalla suhteessa veronalennuksiin:

Verotuksen liikkumatilaa on käytettävä maltillisesti ja tarkasti työllisyyttä tukien. -- Tuloerojen kasvua, syrjäytymistä ja köyhyyttä vastaan on jatkossakin toimittava koko voimalla.” (SDP:n vaaliohjelma)

Seuraavan hallituksen ohjelmassa on sovittava toimintalinjasta, jolla lisätään työllisyyttä, kannustetaan yrittäjyyttä, lievitetään eriarvoisuutta ja parannetaan julkisen sektorin toimivuutta. -- Kestävän verolinjan rakentaminen lisää mahdollisuutta hoitaa yhteiskunnan palveluja ja tulonsiirtoja suunnitelmallisesti. -- Työtulojen verotusta on kevennettävä ja erityisesti matalapalkkaisen työn kannattavuutta lisättävä alentamalla työnantajamaksuja. Tuloverokevennykset on suunnattava pieni– ja keskituloisille nostamalla verotuksen alarajaa. -- Ympäristö- ja energiaverotuksen tuotto pitää turvata ja siirtää painopistettä työn verottamisesta ympäristöverojen suuntaan. -- Verotus ei saa johtaa riippuvuuteen sosiaaliturvasta tai ajaa ihmisiä kuntien toimeentulotukiluukulle.” (Keskustan vaaliohjelma)

Toisin kuitenkin kävi. Hallituksessa istuessaan keskustalaiset väittivätkin jo, että on täysin väärin laittaa veronalennukset ja hyvinvointivaltio vastakkain. Melkoinen takinkääntö.

Minusta tämä ajatus, että aina laitetaan vastakkain verotuksen uudistaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen, on ehdottomasti väärä.” (Olavi Ala-Nissilä, kesk., 12.10.2005)

Myös Lipponen muutti mieltään:


"Emme silloinkaan tarkoittaneet, että veronkevennykset sellaisenaan ovat pahasta. Kysymys on siitä, millaiseen talous- finanssi- ja tulopolitiikkaan ne kytketään. Veronkevennyksiä ei pidä tehdä siten, että otetaan suuria alijäämäriskejä", Lipponen muotoilee. (HS 6.10.2004 mukaan)

Hallitus on kaikilla toimillaan kaventanut veropohjaa. Esimerkistä käy vaikkapa opintotukeen tehty ”parannus”, jonka mukaan opintolainan saa vähentää veroista, jos valmistuu riittävän nopeasti. Ekologista verouudistusta ei ole toteutettu, ja hallituksen verolinjaukset ovat olleet melkoisen suurituloisia tukevia. Selvin esimerkki tästä on varallisuusveron poisto.

Hallitus aloitti lupauksiensa rikkomisen jo heti kautensa alussa. Jo ensimmäisenä vuotenaan hallitus kevensi reippaasti tuloverotusta. Valtion tuloveroasteikkoa kevennettiin 0,5 prosenttia. Vuositasolla kyseessä oli liki 300 miljoonan euron veroalennus. Täysistunnossa kuultiin hyvin moninaista keskustelua aiheesta:

Ne lupaukset, joita vaalien aikana annettiin ja joista hallitusneuvotteluissa rakennettiin toimivaa kokonaisuutta yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa, löytyvät nyt hallituksen linjauksista.” (Timo Kalli, kesk., 28.5.2003)

Ed. Itälän puheenvuorossa kokoomuksen analyyttisyys tällä kertaa pysähtyi hallituksen järkevän suhdannepolitiikan kehumiseen kokoomuslaiseksi politiikaksi. No, mikäs siinä, mutta kokoomuksen verolinja ennen vaaleja ei nyt ollut mitään suhdannepoliittista verotuksen painottamista. Enemmänkin se oli kokoomukselle dogmi, joka nyt on kääntymässä propagandapuolelle.” (Antti Kalliomäki, sd., 27.5.2003)

Valtiovarainministeri totesi täällä, että tulopuoli eli veropolitiikka, veroalennukset, ei ole ongelma valtiontalouden tasapainolle, vaan menopuoli on se ongelma. Tämä on hyvin erikoista matematiikka” (Outi Ojala, vas., 27.5.2003)

Sitten muuten tähän veroalekysymykseen: Kyllä olen sitä mieltä, jotta joka tapauksessa me viemme palveluista pohjia tässä, niin kuin monet ovat todenneet. Toivoisi jatkolta, jotta veroalevimmasta pikkuhiljaa ainakin vähän luovuttaisiin, ettei olisi tämän tyyppistä.” (Esa Lahtela, sd., 27.5.2003)

Totta kai olisi voitu tehdä sillä tavalla, että olisi pantu paino voimakkaasti pienituloisiin ja keskituloisiin osittain käyttämällä täysimääräistä ansiotulovähennystä, mutta se ei olisi ollut elvyttävä toimenpide enää, koska silloin veronmaksaja olisi saanut tämän edun vasta veronpalautusten yhteydessä. Kysymyshän on siitä, että olisi jouduttu kirjoittamaan muutama miljoona verokorttia uudestaan.” (Antti Kalliomäki, sd., 27.5.2003)

Poliittisessa retoriikassa pääsee usein aika pitkälle, kun vastustaa sellaista, mitä kukaan ei ole esittänytkään. Se taktiikka kokoomuksella ja muulla oppositiolla tuntuu nyt olevan, kun ne yrittävät väittää, että keskusta ennen vaaleja olisi vastustanut veronkevennyksiä ja pelotellut sillä, että veronkevennykset merkitsevät sitä, että palveluja ei pystytä kehittämään.” (Mari Kiviniemi, kesk., 27.5.2003)

Mutta tässä suhdannepoliittisessa tilanteessa tämä työn verotuksen kohdalta tehtävä ratkaisu oli täysin perusteltu, eikä sillä ole mitään tekemistä kokoomuksen verolinjan kanssa, vaan hallitus näkee tämän asian tällä tavalla.” (Jukka Gustafsson, sd., 27.5.2003)

Ei politiikkaa kuitenkaan voi tehdä pelkästään menotarpeesta ja tasapainovaatimuksesta lähtien.” (Mari Kiviniemi, kesk., 27.5.2003)

Toisaalta ihmettelen ristiriitaa niiden puheiden ja mielipiteiden, joita pidettiin ja esitettiin ennen vaaleja, ja vaalien jälkeen hallitusohjelmaan kirjatun veronalennuslinjauksen välillä. Silloin palvelut olivat etusijalla ainakin hyvin monen sosialidemokraattisessa ryhmässä toimivan henkilön kohdalla.” (Lauri Kähkönen, sd., 27.5.2003)

Ministeri Kalliomäki sanoi täällä aikaisemmin, kun sanoimme, että nämä ovat näitä kokoomuksen tarjoamia veronalennuksia, joita te nyt toteutatte, että ei, eivät nämä ole niitä kokoomuksen tarjoamia veronalennuksia, nämä ovat tällaisia hallituksen toteuttamia prosenttiyksikkö kautta linjan -veronalennuksia, jotka ovat eri asia kuin ne kokoomuksen tarjoamat prosenttiyksikkö kautta linjan -veronalennukset. Miksi ne ovat eri asia? Kalliomäen mukaan siksi, koska nämä perustuvat suhdannetilanteeseen ja ovat suhdannetilanteen vaatimia, kun taas kokoomuksen vaatimat veronalennukset olivat jollakin tavoin dogmiin perustuvia eivätkä perustuisikaan tähän Kalliomäen ajatteluun siitä, että niillä tuetaan talouskasvua ja työllisyyttä. -- Keskustan poliittinen kummisetä Kari Hokkanen kirjoitti tammikuussa: ’On silkkaa oikeistopopulismia uskotella, että tuloveroasteen laskeminen läpi asteikkojen lisäisi työpaikkoja.’ Nyt te, ministeri Pekkarinen, olette alentamassa tuloveroja läpi asteikkojen. Nyt te väitätte, että se lisäisi työpaikkoja.” (Ben Zyskowicz, kok., 27.5.2003)

 

Varallisuusveron poistamista perusteltiin myös työllisyyden ja yrittäjyyden paranemisella. Varallisuusveron poistamisen kustannukseksi arvioitiin noin 70 miljoonaa euroa, mutta arviot liukuivat aina 130 miljoonaan asti. Keskustelu oli hyvin ristiriitaista, ja kaikkein jännittävintä on, ettei yksikään SDP:n kansanedustaja puolustanut kyseistä lakialoitetta. Vastustavia ääniä oli useita, ja ihme kyllä nämä jopa äänestivät lakia vastaan. Kerrankin aate voitti puoluekurin edes näiden seitsemän vastaan äänestäneen kohdalla. Keskustelussa kävi myös ilmi, että laki oli tuotu sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään täysin yllätyksenä. Demokraattista toimintaa sielläpäin.

Käsittääkseni juna on mennyt jo. Voimme täällä rutkuttaa mitä tahansa, mutta lakihan menee läpi porvareiden äänin” (Matti Saarinen, sd., 12.10.2005)

Ilmeisesti SDP:n ryhmässä istuu melko monta porvaria, sillä veron poistamisen puolesta äänesti 36 demaria.

Hallitusta syytettiin rikkaiden suosimisesta, mihin tuli melko ristiriitaisia vastauksia. Erikoista on myös se, että yksi keskeinen perustelu varallisuusveron poistamiselle oli se, että veroa kierretään niin usein. Yleensä laeissa olevat porsaanreiät pyritään poistamaan, mutta tässä tapauksessa poistettiinkin koko vero. Jännittävää toimintaa.

Hallituksen veropolitiikka on ollut menestyksellistä työllisyyden ja kansantalouden kasvun kannalta monella tavalla, ja tässä juoksu paranee, vaikka täällä nyt esitetään tällaisia, etten sanoisi, pölhöpopulistisia näkemyksiä. Todellisuudessa varallisuusvero on johtanut kansantaloudellisiin tappioihin. -- Tämä laki siis edistää suomalaista yrittäjyyttä ja omistajuutta. Tämän dynaamiset vaikutukset - olen ihan varma siitä - ovat valtiontalouteen suuremmat kuin nykyinen varallisuusveron tuotto on.” (Olavi Ala-Nissilä, kesk., 12.10.2005)

Mielestäni, kun ministeri Heinäluoma totesi, että tämä on käden ojennus elinkeinoelämän suuntaan, niin näinhän se on. Minusta se on avoimesti tunnustettava, mutta tuntuu, että nimenomaan äärivasemmalle tämä on ideologinen kysymys hyvin vahvasti. Minä toivon, että hallituspuolueet voivat yksimielisesti viedä tämänkin lakiesityksen läpi, niin kuin monta muuta lakia on viety.” (Jukka Vihriälä, kesk., 12.10.2005)

Ensinnäkin, mitä tulee valtiovarainministerin tuntoihin, niin täytyy sanoa, että valtiovarainministeri itkee aina, kun luovutaan mistä tahansa verotuloista ja veroeuroista. Ei ole varmaan yhtään sellaista valtiovarainministeriä, joka ensimmäisenä on esittämässä ja tarjoamassa veroista luopumista. Jokainen valtiovarainministeri tietää, että pitää myös huolehtia siitä, että niillä palveluilla, joita järjestämme koulusta terveydenhuoltoon, ikäihmisiin saakka, niin täytyy olla myös maksajansa. Mutta sitten toinen puoli asiassa on, että täytyy tietysti katsoa myös verojärjestelmän vaikutuksia talouteen, talouden kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen.” (Eero Heinäluoma, sd., 12.10.2005)

Joten käytännöntekijät, eivät ideologiset tekijät, ovat johtaneet siihen, että tämä ehdotus on täällä käsittelyssä.” (Eero Heinäluoma, sd., 12.10.2005)

Varallisuusveron poistaminen on paketti nimenomaan rikkaille. Noin 95 prosenttia varallisuusveron maksajista kuuluu väestön hyvätuloisimpaan kymmenykseen. Noin puolet varallisuusverosta kertyy suurituloisilta, joiden tulot ovat vähintään 300 000 euroa vuodessa vuoden 2003 verotilaston mukaan. Varallisuusveron poistamisen ilmoitetaan maksavan 70 miljoonaa euroa, mutta on muistettava, että Vanhasen hallitus kevensi varallisuusveroa jo vuodelle 2005. Vuoden 2003 varallisuusveron tuotto oli noin 100 miljoonaa euroa elikkä suunnilleen samaa luokkaa kuin tämä paljon puhuttu niin sanottu köyhyyspaketti.” (Mikko Kuoppa, vas., 12.10.2005)

Varallisuusveron maksajia muuten on suhteellisesti ottaen eniten alaikäisten lasten, eläkeläisten ja maanviljelijöiden joukossa, jos katsotaan suhteellisesti. -- Kaiken kaikkiaan hallituksen veropolitiikan tulokset näkyvät parantuneina työpaikkoina, lisääntyneenä yritystoimintana, parantuneena valtiontaloutena, siis se tuottaa tuloksia ja on turvaamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Minusta ei kannattaisi nyt ihmisiä harhauttaa puhumalla asian vierestä vaan pysytään faktassa, niin nähdään, että on ilo tukea hallitusta myöskin sen veropolitiikassa, kun se työllisyyden ja yrittäjyyden ehdoin turvaa todella sitä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, että voimme oikeudenmukaisella tavalla myöskin jatkossakin lisätä esimerkiksi alimpia sosiaaliturvaetuisuuksia Suomessa.” (Olavi Ala-Nissilä, kesk., 12.10.2005)

  • Hallitus väitti siis ensin, että varallisuusveron poisto tuo suuresti tuottavuutta ja työpaikkoja ja perään sanotaan, että veroa maksavat eniten lapset ja eläkeläiset. Nämäkö siis sitä tuottavuutta luovat?

Totta kai tämä on meille ideologinen kysymys varsinkin, kun sosialidemokraateilla ei näytä olevan enää minkäänlaista ideologiaa eikä minkäänlaisia periaatteita. Muistutanpa vaan, mikä oli teidän verolinjanne vielä ennen eduskuntavaaleja. Silloin te sanoitte, että mihinkään veroaleen ei ole varaa, ja heti vaalien jälkeen yhdessä keskustan kanssa varastitte kokoomuksen vero-ohjelman. Nyt te sitten tässä varallisuusveron poistamisessa annatte rikkaille enemmän kuin on tämän surullisen kuuluisan köyhyyspaketin koko volyymi.” (Markus Mustajärvi, vas., 12.10.2005)

Haluan vielä tähdentää sitä, mikä tuli jo aiemmassa puheenvuorossa. Ed. Uotila toi, että tämä asia ei ole ollut kolmikantaneuvottelussa, se ei ole sillä tavalla liittynyt tähän tuloratkaisuun. Todettakoon myös, että myös omalle eduskuntaryhmälleni tämä asia tuli täytenä yllätyksenä. -- Kuten jo budjetin lähetekeskustelussa totesin, esitystä varallisuusveron poistamisesta, veron, joka koskee muun muassa erittäin maksukykyisiä kaikkein rikkaimpia henkilöitä, en voi hyväksyä.” (Lauri Kähkönen, sd., 8.12.2005)

Tämä esitys on sosialidemokraattien ja keskustan ja Rkp:n yhteinen, erittäin hyvässä hengessä syntynyt ratkaisu. Minä uskon ja toivon, että se täällä salissa viedään siinä hengessä myöskin läpi.” (Mauri Pekkarinen, kesk., 8.12.2005)

Päättäkää nyt jo oikein, mikä tässä hommassa on oikea summa, kun jotkut sanovat, ed. Ala-Nissilä muun muassa, että kyseessä on mitättömän pieni tuotto, meillekin pieni tuotto, ja nyt täällä nyt kuitenkin kauheasti ollaan hakemassa dynamiikkaa talouteen. Siis täällä tulee, aivan niin kuin ed. Koskinenkin sanoi, kauheasti dynamiikkaa ja tämmöisillä mitättömillä tuloilla. Miettikää nyt, kumpiako ovat, ovatko ne isoja vai pieniä!” (Tero Rönni, sd., 8.12.2005)

Tällä hallituskaudella on ollut aktiivista ja hyvää veropolitiikkaa kaikilta osin, ja nähdään, että taloudessa on ollut paljon dynamiikkaa ja työllisyys paranee tosi hyvin.” (Olavi Ala-Nissilä, kesk., 8.12.2005)

Minusta tämä on tässä tilanteessa, kun me rakennamme niin sanottua köyhyyspakettia, jossain määrin irvokas toimenpide. Vuositasolla, sitten kun täysimääräisesti köyhyyspaketti on voimassa, sen kustannukset valtiolle ovat noin 90 miljoonaa euroa. Tässä annetaan selvä tulonsiirto köyhiltä rikkaimmille ihmisille ja edunsaajille, noin 130 miljoonaa euroa, 130 miljoonaa euroa!” (Reijo Laitinen, sd., 8.12.2005)

Jaa sivu: