Hallitus esitti syksyllä 2003 alkoholiveron alentamista sillä perusteella, että Viro halpoine viinoineen oli liittymässä Euroopan Unioniin. Väkevien viinojen veroa laskettiin 44 %, välituotteiden 40 %, oluen 32 % ja viinin 10 %. Hallitus perusteli veronalennusta taloudellisin argumentein peläten alkoholiverotulojen romahdusta, jos suomalaiset ostaisivatkin lähes kaiken alkoholinsa Virosta. Lisäksi käytettiin työllisyysargumenttia.

Alkoholiveron alentamiseen liittyy kuitenkin vakavia sosiaalisia ongelmia: suurkuluttajien määrän arvellaan nousevan 400 000:sta 600 000:een, alkoholikuolemien lisääntyvän 3 000:sta 3 600:aan vuodessa jne. Veronalennus muutti lisäksi alkoholipolitiikan ja alkoholin kulutuksen väkeviä viinoja suosiviksi, vaikka perinteisesti on pyritty ohjaamaan kulutusta kohti mietoja alkoholijuomia. Oppositio uskoikin, että veronalennus saa aikaan sen, että paitsi kokonaiskulutus myös tuonti Virosta kasvavat, kun ihmiset suosivat entistä enemmän väkeviä.

Hallitus kuitenkin katsoi taloudelliset syyt sosiaalisia syitä tärkeämmiksi. Koko oppositio vastusti veronalennusta ja kaikkien hallituspuolueidenkin riveistä löytyi vastustajia. Alennus tehtiin silti.

Hallitus yrittää vastustaa halvan viinan tuontia Virosta alentamalla myös suomalaisen viinan hintaa. Valtiovarainministeriön linja on lyhytnäköinen. Jos ja kun halpa viina virtaa Virosta Suomeen, alkoholin kulutus kasvaa. Kun myös Suomessa myytävän alkoholin hinta laskee, kulutus kasvaa vielä enemmän. -- Hallituksen vastatoimi halvan virolaisen alkoholin tuonnille on aivan kuin tulipaloa yrittäisi sammuttaa bensiinillä.” (Risto Kuisma, sd., 8.10.2003)

Silti olen sitä mieltä, että tämä veronalennus on nyt liian suuri, kun se tulee kerralla näin, miten nyt on ehdotettu. Sen takia terveyssyistä, vedoten niihin, toivon, että eduskuntakäsittelyn aikana voidaan vähentää tätä ehdotettua veronalennusta.” (Per Löv, r., 8.10.2003)

Mielestäni hallitus on tässä asiassa pahoin epäonnistunut antaessaan tämän hallituksen esityksen 80/2003 vp ja tämän sanon kirkkaasti hallituspuolueen edustajana. -- Tämä hallituksen esitys, ikävä kyllä, on sen suuntainen, että tämä minimoi alkoholista saatavat tulot, mutta maksimoi alkoholin haitoista aiheutuvat menot ja maksimoi alkoholihaitat myös niiltä osin, joita ei taloudellisesti voida ennakoida.” (Lauri Oinonen, kesk., 8.10.2003)

On lyhytnäköistä luulla, että tämä hallituksen esitys olisi taloudellisesti järkevä.” (Matti Saarinen, sd., 8.10.2003)

Ravintolat tyhjenevät, koska suomalainen juo kotona ja pienessä porukassa väkeviä. Kossu nousee äkkiä päähän, joten juomari tarttuu auton rattiin tai hakkaa vaimonsa. - - Arvoisa puhemies! Mihin suuntaan hintoja muutetaan, kun kakat on jo housuissa?” (Sirpa Asko-Seljavaara, kok., 26.11.2003)

Vuonna 2004 Hyssälä vielä puolusteli alkoholinveronalennusta, mutta vuotta myöhemmin ääni oli vaihtunut kellossa. Vuosina 2005 ja 2006 Hyssälä on lukemattomia kertoja luvannut nostaa alkoholiveroa ja pitää asiaa esillä hallituksessa. Mitään edistystä ei kuitenkaan ole tapahtunut. Keskustan politiikka on tässä asiassa ollut melko tempoilevaa.

Hyssälä sanoo suoraan, ettei ole tyytyväinen rooliinsa alkoholipolitiikan suuressa käännöksessä. Hän ei ole esimerkiksi saanut ihmisiä ymmärtämään, ettei EU-Suomi enää voi veroruuvia tiukentamalla palata entiseen tiukasti säädeltyyn alkoholipolitiikkaan. Hän ei itse edes usko, että hintoja nostamalla pystytään vähentämään kulutusta yhtä tehokkaasti kuin ennen. Naapurimaista on aina saatavilla halpaa viinaa.” (Liisa Hyssälä, kesk., 22.8.2004, HS haastattelu)

Olen ehdottanut alkoholiveroon maltillisia, viiden prosentin vuosittaisia korotuksia. Vaikka kaikki käytettävissä oleva tieto viittaa nyt siihen, että näin vähennettäisiin kokonaiskulutusta ja haittoja, useat ministeritkin haluavat vielä odottaa. Päätös viinaveron alennuksesta valmisteltiin kaksi vuotta sitten puolisokkona uhkakuvien ja arvausten perusteella. Mutta nyt litran ja viikon tarkkuudella raportoidut myynti- ja matkustajatuontitilastot eivät riitä päätöksenteon pohjaksi. -- Alkoholin aiheuttamat haitat ovat mielestäni juuri nyt kansanterveytemme ja hyvinvointimme merkittävin yksittäinen uhkatekijä. - - Jotain olisi siis pitänyt tehdä jo ajat sitten. Nopea toiminta on nyt inhimillisesti ja taloudellisesti välttämätöntä.” (Liisa Hyssälä, kesk., 21.8.2005 HS)



Jaa sivu: