Suomella ei ole varaa leikata koulutuksesta

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset koulutukseen on peruttava

Sivistys on keskeinen osa Suomen kansallista tarinaa. Kaikkien mahdollisuudet kouluttautua taustasta riippumatta ja korkea osaaminen ovat rakentaneet sitä tasa-arvoista hyvinvointivaltiota, josta voimme olla ylpeitä.

Tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä huippututkimus ovat pienen maan vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa. Me Vihreät uskomme, että Suomi voi nousta ainoastaan korkealla osaamisella ja koulutetulla työvoimalla. Vain korkealla osaamisella me voimme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.

Kaikki hallituspuolueet lupasivat ennen vaaleja, ettei koulutuksesta ja opintotuesta enää leikata. Nämä lupaukset unohdettiin heti, kun vaaliuurnat sulkeutuivat.  Vaadimme hallitusta perumaan leikkaukset koulutuksesta, tutkimuksesta ja opiskelijoilta.

1. Hallituksen suunnittelemat koulutusleikkaukset: mistä leikataan ja paljonko?

2. Miksi emme hyväksy leikkauksia?

3. Mitä Vihreät ovat tehneet estääkseen leikkaukset?

4. Mikä on Vihreiden vaihtoehto?

5. Lisää aiheesta


1. Suunnitellut leikkaukset koulutukseen: mistä leikataan ja paljonko?

Koulutusgraafi

Koulutuksesta yhteensä

Hallitus leikkaa koulutuksesta vuositasolla noin miljardi euroa hallituskauden aikana. Valtionosuusindeksit jäädytetään kaikilta asteilta. Leikkausten kokonaisvaikutukset kasvavat massiivisiksi.

Varhaiskasvatuksesta

Päiväkotien ryhmäkokoja kasvatetaan: yli kolmivuotiaiden lasten hoidossa yhtä hoitajaa kohden voi vastaisuudessa olla kahdeksan lasta seitsemän sijaan.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan puolipäiväiseksi, jos vanhempi on kotona. Lisäksi kunnille annetaan mahdollisuus korottaa päivähoidon maksuja sekä iltapäivähoidon maksuja. Esitetyt varhaiskasvatuksen maksukorotukset ovat valtavia.

Peruskoulusta

Peruskoulun ryhmäkokoja suurennetaan: ryhmäkokoavustusta leikataan. Lisäksi yleissivistävän koulutuksen laadun parantamiseen myönnetyistä avustuksista leikataan 15 miljoonaa vuosittain.

Ammatillisesta koulutuksesta

Ammatillisen koulutuksen määrärahoja vähennetään ammattikoulutuksen reformilla (190 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen). Leikkaus on todella suuri.

Korkeakouluista

Ammattikorkeakouluilta leikataan vuosittain 25 miljoonaa euroa, yliopistoilta 50 miljoonaa euroa vuosittain ja lisäksi 30 miljoonaa euroa lisää vuodesta 2017 alkaen, kun yliopistot menettävät apteekkikompensaatiot.

Yhteensä korkeakouluilta leikataan 105 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi indeksit jäädytetään, mikä vähentää hallituskauden aikana korkeakoulujen rahoitusta kymmenillä miljoonilla.

Tutkimuksesta

Hallitus leikkaa sekä perustutkimuksesta että innovaatioista ja tutkimustulosten jalostamisesta yritystoimintaan.

Korkeakoululeikkausten lisäksi Suomen Akatemialta leikataan vuodesta 2017 alkaen. Tekesin määrärahoja pienennetään koko hallituskauden ajan. Vuonna 2019 Tekesiltä ja sen ohjelmilta lähtee jo 138 miljoonaa.

Hallitus panostaa kertaluontoisesti 105 miljoonaa euroa hankerahaa nuorille tutkijoille ja digitaalisiin oppimisympäristöihin. Se toteuttaa silti täysimääräisesti pysyvät 420 miljoonan euron leikkaukset vuositasolla korkeakouluista ja tutkimuksesta. 

Opiskelijoilta

Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta leikataan vuodesta 2017 alkaen kasvava summa. Vuonna 2019 leikkaus on 70 miljoonaa euroa ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa. Leikkaus voi olla jopa neljänneksen opiskelijan perustoimeentulosta.


2. Miksi emme hyväksy leikkauksia?

Korkealaatuinen ja maksuton koulutus on tärkein edellytys sille, että kaikki kansalaiset saavat taustastansa riippumatta tasavertaiset mahdollisuudet elämässä menestymiseen. Suomella ei ole varaa siihen, että ihmisen tulevaisuudenvalinnat riippuisivat omien halujen ja kykyjen sijaan maksukyvystä.

Tasa-arvoinen yhteiskunta on paras yhteiskunta. Siksi koulutuksesta ja opiskelun edellytyksistä ei ole varaa leikata.

Meidän on panostettava osaamiseen ja koulutukseen menestyäksemme kansainvälisesti sekä säilyttääksemme kilpailukykymme. Suomen tulee olla osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen kärkimaa. Korkealla osaamisella rakennamme kestävää tulevaisuutta.

Pääministeri Sipilän hallituksen toiminta on ristiriidassa kestävän tulevaisuuden rakentamisen kanssa. Hallitus osoittaa jopa suoranaista koulutus- ja sivistysvastaisuutta. Hallituskauden aikana koulutuksesta leikataan yli miljardi euroa vuositasolla. Tämä on valtava summa. Leikkaukset osuvat suoraan koulutuksen, opiskelumahdollisuuksien ja koulutuksellisen tasa-arvon ytimeen. Heikennysten kohteeksi joutuvat niin varhaiskasvatus, peruskoulu, toisen asteen koulutus, korkeakoulut kuin aikuiskoulutus – koko suomalainen koulutuspolku. Tutkimus ja kehittämistoiminta menettävät rahoitustaan. Tuoreimpana pöydällä on valtavat leikkaukset opintotukeen.

Varhaiskasvatuksen heikennykset heikentävät suoraan perheiden tasa-arvoa sekä lasten tasa-arvoisia mahdollisuuksia päästä koulutielle. Laadukas varhaiskasvatus on yksi parhaita keinoja varmistaa lasten hyvinvointia ja kehitystä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Perustaa ei saa murentaa. 

Peruskoululeikkaukset osuvat koulutuksen laatuun. Ryhmäkokorahoilla on autettu heikoimmassa asemassa olevia.

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset tulevat väistämättä heikentämään lähiopetuksen määrää, tukipalveluita ja koulutuksen laatua. Ammattioppilaitoksissa kasvaa tämän maan tulevat ammattilaiset, monen välttämättömän työn tekijät. Leikkaukset ovat heikennyksiä suomalaiseen ammattitaitoon.

Korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen heikentävät kansakunnan sivistystä. Ne heikentävät tulevien osaajien koulutuspohjaa. Ne vähentävät tutkimusta ja aiheuttavat aivovuotoa ulkomaille. Leikkaukset ovat suoria leikkauksia Suomen kasvusta ja tulevaisuudesta.

Opintotuki mahdollistaa ihmisten koulututtautumisen taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Leikkaukset opintotukeen ovat leikkauksia sekä koulutuksesta että tasa-arvosta. Opintotukileikkaukset:

  • Vievät jopa neljänneksen opiskelijoiden perustoimeentulosta.
  • Hankaloittavat mahdollisuutta keskittyä opintoihin.
  • Pakottavat opiskelijat jopa kymmenien tuhansien lainapottiin, ellei työssäkäyntiä merkittävästi lisätä.
  • Lisäävät opiskelijoiden stressiä, huolta ja epävarmuutta.

Kuitenkaan korkeakoulututkinto ei enää takaa vakituista työpaikkaa hyvällä palkalla. Kuitenkin korkeakouluista valmistuu osaajia, joita tämä maa väistämättä tarvitsee: opettajia, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, insinöörejä ja sairaanhoitajia. On koko maan etu, että ihmisillä on mahdollisuus opiskella itselleen parhaiten sopivaa alaa ja että tulevaisuudessakin meillä on osaajia myös aloilla, jotka eivät takaa korkeaa palkkaa. 30 000 euron lainapotti voi karkottaa monta tulevaa lastentarhanopettajaa. 

Suomella ei ole varaa koulutuksen periytyvyyden ja näköalattomuuden lisääntymiseen korkeakouluissamme. Emme saa leikata tulevaisuudesta. Meidän on vastakin pyrittävä siihen, että teemme tästä maasta paremman lapsillemme kuin se on nyt. Hallituksen tulee perua nämä kohtuuttomat leikkaukset koulutukseen, osaamiseen ja opiskelijoiden perusturvaan.


3. Mitä Vihreät ovat tehneet estääkseen leikkaukset?

Opintotukimielenosoitus

Vihreät ovat systemaattisesti vastustaneet hallituksen koulutusleikkaksia. Meille on selvää, ettei Suomella ole varaa leikata koulutuksesta, tutkimuksesta ja osaamisesta. Tasa-arvoisen koulutuksen turvaaminen oli Vihreiden esittämä kynnyskysymys jo hallitustunnustelijalle vuosi sitten annetuissa vastauksissa

Olemme vastustaneet leikkauksia, kun hallitus on tuonut esitykset niistä eduskuntaan. Edustajamme sivistysvaliokunnassa on tehnyt eriävän mielipiteen kaikista koulutusleikkausesityksistä. Olemme vastustaneet niitä valtiovarainvaliokunnassa sekä täysistunnoissa. Ryhmämme on äänestänyt leikkauksia vastaan, kun eduskunta on päättänyt esityksistä.

Syyskuussa 2015 allekirjoitimme neljän oppositiopuolueen yhteisen välikysymyksen koulutusleikkauksista. Maaliskuussa tuli aika uudelle välikysymykselle, jossa keskitytään erityisesti sivistykseen, korkeakoulutukseen ja opintotukeen. Tämän RKP:n ja Vihreiden alullepaneman välikysymyksen allekirjoittivat kaikki oppositiopuolueet.

Emma Karin ryhmäpuhe eduskunnassa

Vihreät ovat ehdottaneet koulutusleikkausten vaihtoehdoksi leikkaamista ympäristölle haitallisista tuista. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa julkinen talous tasapainotettaisiin kahdessa vaalikaudessa (ks. kohta 4). Omassa vaihtoehdossamme osoitamme, ettei koulutuksesta leikkaaminen ole välttämättömyys vaan vaihtoehtoja on olemassa.

Emme ole rajoittaneet toimintaamme vain eduskuntaan.

Lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattiin 20 tuntiin viikossa, jos vanhemmat eivät ole kokoaikatyössä tai opiskele päätoimisesti. Monet kunnat ovat kuitenkin päättäneet toisin, ja useat vihreät kuntapäättäjät ovat olleet asiassa aktiivisia. Samoin toimittiin sen välttämiseksi, etteivät kunnat kasvata varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja.

Hallituksen esitykseen korottaa varhaiskasvatuksen maksuja vastasimme hyvin kriittisesti ja esitimme leikkausten kohtuullistamista ja ennemmin uuden ylimmän maksuluokan säätämistä.

Olemme puhuneet, kirjoittaneet ja marssineet koulutuksen tasa-arvon ja opiskelijoiden puolesta. Olemme aktiivisesti pitäneet yhteyttä koulutuskentän toimijoihin ja opiskelijoihin. Olemme myös osallistuneet ja tukeneet tasa-arvoista koulutusta ja opiskelijoita mielenilmauksissa ja tapahtumissa.


4. Mikä on Vihreiden vaihtoehto?

Taloutemme pohjaa laadukkaaseen koulutukseen

Julkaisimme elokuussa 2015 varjohallitusohjelmamme. Ohjelman viesti on selvä: koulutuksesta ja tutkimuksesta ei leikata. Leikkauksille on vaihtoehto. Kyse ei ole välttämättömyydestä eikä pakosta leikata vaan ideologisesta päätöksestä. Meidän päätöksemme on päinvastainen kuin hallituksen. Talous on mahdollista tasapainottaa ilman leikkauksia koulutukseen ja tutkimukseen.

Teemme joka vuodelle vaihtoehtobudjetin, jossa esitämme konkreettisen vaihtoehdon hallitukselle. Vuoden 2016 vaihtoehtobudjetissa korvaamme koulutusleikkaukset vähentämällä ympäristölle haitallisia tukia.

Vihreiden koulutuspoliittiset linjaukset löydät täältä. Siellä kerromme, kuinka tekisimme suomalaisesta koulutusjärjestelmästä maailman parhaan.


5. Lisää aiheesta

Olli-Poika Parviainen

Outi Alanko-Kahiluoto: Vihreät ei hyväksy kohtuuttomia korotuksia varhaiskasvatuksen maksuihin

Emma Kari: Kohtuuttomien korotusten sijaan päivähoitomaksut remonttiin 

Emma Kari: Hallitus rakentaa koulutusleikkauksilla lasten luokkayhteiskuntaa

Johanna Karimäki: Yliopistojen puolesta

Ville Niinistö: Koulutuslupauksen pettäminen vie Suomea taaksepäin

Maria Ohisalo: 5 pointtia opintotuesta

Olli-Poika Parviainen: Suomi pystyy parempaan

Jani Toivola: Maailman paras koulu kaikille

Ozan Yanar: Hallituksen politiikalle vaihtoehto

Jaa sivu: