Kysymyksiä ja Vihreitä vastauksia energiasta ja ydinvoimasta

Kysymykset

 

K: Kuinka paljon sähköä Suomessa kulutetaan nyt?

V: Selvästi alle 90 terawattituntia vuodessa.

Nousukaudella (2006-2007) sähkönkulutus tasaantui noin 90 TWh:iin. Vuonna 2008 kulutus alkoi pudota vielä nousukauden jatkuessa. Kulutus päätyi lopulta 87 TWh:iin.

Viimeisen 12 kuukauden jaksolla sähköä kulutettiin vielä vähemmän - 82 TWh (Energiateollisuuden lämpötilakorjaamaton lukema 81 TWh, lämpötilakorjattu 82 TWh).

Katso lisätietoja saadaksesi vaikkapa kalvosarja Suomen energiankulutuksesta.

Alla olevassa kaaviossa luetellaan sähkön kulutus sektoreittain. Kaavion tiedot ovat hieman vanhat (vuosilta 05 ja 06), mutta siitä saa käsityksen siitä, miten sähkön kulutus jakautuu sektoreittain. Sähköstä puolet tuotetaan teollisuuden tarpeisiin. Asumisen - sähkölämmitys mukaan lukien - osuus on vajaan neljänneksen luokkaa.

 

K: Paljonko Suomessa tuotetaan sähköä? Paljonko sähköä tuodaan ulkomailta?

V: Energiateollisuuden tietojen mukaan Suomi tuotti kuluttamastaan sähköstä noin 78 TWh vuonna 2007.

Korkeasta omavaraisuusasteesta huolimatta Venäjältä on tuotu viimeisen 12 kuukauden aikana noin 10 TWh sähköä - vaikka emme niin paljoa tuontisähköä tarvitsisi. Tuontisähkö siis lienee edullisempaa kuin täällä tuotettu.

Lisätietoja:

Tilastokeskus

Energiateollisuuden sähkönkulutustilasto

Sähköntuotanto ja ulkomaankauppa

Tiivistelmä Suomen sähkön kulutuksen kehityksestä 1990-2020

 

K: Voidaanko EU:n päästövähennystavoitteet saavuttaa uskottavasti ilman ydinvoimaa?

V: Voidaan - ja tätä työtä jo tehdään. Perustellun suunnitelman päästöjen vähentämiselle, ilman Olkiluoto 3:n jälkeisiä ydinvoimaloita, esittää hallituksen ilmasto- ja energiastrategia. Se ei ole mikä tahansa asiakirja, vaan jo nyt käytössä oleva "tiekartta", jota noudattamalla pääsemme EU:n yhteisiin tavoitteisiin ilmastopäästöjen vähentämisessä - ilman lisäydinvoimaa.

Strategia nojaa tehokkaampaan energiankäyttöön ja uusiutuvien energianlähteiden edistämiseen. Vihreiden mielestä uusiutuvista energianlähteistä erityisesti tuulivoiman osuutta on mahdollista kasvattaa merkittävästi.

 

K: Paljonko sähkön kulutuksen Suomessa on arvioitu lisääntyvän?

V: Ilmasto- ja energiastrategian mukainen sähkön kulutustavoite vuodelle 2020 on 98 TWh vuodessa. Kasvua nykytilanteeseen on siis hieman - noin 8-10 terawattituntia vuodessa. Strategian linjoilla on myös elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk), jonka arvio vuoden 2020 sähkönkulutuksesta on samaa suuruusluokkaa.

Tämän kasvuluvun voi kyseenalaistaa perustellusti liian suureksi, sillä se edellyttää talouden ja sitä myötä sähkönkulutuksen rakettimaista kasvua aikavälillä 2010-2020. Tästä huolimatta Vihreät ottaa strategian mukaisen 98 TWh/vuosi oman energiapolitiikkansa lähtökohdaksi. Näin toimimalla emme ainakaan vähättele kulutuksen kasvua.

Ilmasto- ja energiastrategiassa lähdetään siitä perustavoitteesta, että sähkön nettotuonti (nyt n. 10-12 TWh/v, lähinnä Venäjältä) loppuu. Oletus tehdään strategiassa muun muassa kahdesta syystä: 1) sähkönkulutuksen Venäjällä oletetaan kasvavan ja 2) venäläisen sähkön oletetaan menevän sikäläiseen käyttöön.

Strategiassa todetaan myös, että ilmastopäästöjä aiheuttavaa energiantuotantoa pitää vähentää. On siis vähennettävä kivihiilen, maakaasun ja turpeen käyttöä. Strategian mukaan noin 38 prosenttia energiasta täytyy tuottaa uusiutuvilla.

Alla graafi sähkön kulutuksesta vuodesta 1990 lukien. Punaisella merkitty "perusura" on linja, jota pitkin kulutus lisääntyisi, jos kasvu jatkusi ennustettua vauhtia. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian tavoite merkitty vihreällä.

 

K: Miten sähköä tuotetaan?

V: Kuten yllä todettiin, Suomen sähkönkulutus on noin 90 TWh vuodessa. Sähköntarve on tyydytetty pääasiassa omavaraisesti. Suuri osa Suomen sähköstä tuotetaan ydinvoimalla (22,5 TWh vuonna 2007).

CHP:llä tarkoitetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (ks lisätietoja Energiateollisuuden sivuilta). Lauhdevoimalla tarkoitetaan sähköntuotannon varavoimaa, useimmiten öljyä tai kivihiiltä (ks lisätietoja Fortumin sivuilta).

Alla olevassa taulukossa on ensimmäisessä sarakkeessa vuoden 2007 toteutuma. Toisessa sarakkeessa on sähköntuotantomalli Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan vuodelle 2020. Kolmannessa sarakkeessa esitetään Vihreiden arvio vuoden 2020 tilanteesta. Siinä ilmastolle haitallisen lauhdevoiman osuutta on entisestään pienennetty. Vajetta ei ole tilkitty, sillä oletetaan, että vuonna 2020 energiankulutus ei terawateissa mitattuna ole juuri nykyhetkeä suurempi. (Ks. seuraava kysymys.)

 

K: Kuinka realistinen on arvio siitä, että sähköä kulutetaan n. 90 TWh myös vuonna 2020?

V: Vihreiden mielestä arvio on jopa ylimitoitettu, useammasta syystä.

Ensimmäinen syy on, että sähkönkulutus vähenee pysyvästi metsäteollisuuden rakennemuutoksen takia. Metsäteollisuuden rakennemuutos jatkuu riippumatta siitä, millä tavoilla Suomessa tuotetaan energiaa, sillä mm. 1) raaka-aine l. puu kasvaa lämpimämmissä maissa nopeammin, 2) kysyntä kasvaa vallan muualla kuin Euroopassa. Eduskunnan talousvaliokunnan mietinnön mukaan massa- ja paperituotannon kapasiteetin leikkaukset ovat jo nyt vähentäneet sähköntarvetta kaikkiaan 4-5 TWh.

Fennovoiman teettämän selvityksen mukaan metsäteollisuuden sähkönkulutuksen oletetaan laskevan 20 prosenttia huippuvuodesta 2007 vuoteen 2020 mennessä.

Metsäteollisuuden ostosähkön tarpeen arvioimista tosin hankaloittaa se, että tehdaskapasiteetin sulkemisen yhteydessä myös sähköntuotantokapasiteettia suljetaan. Lisäksi osa lakkautettujen tuotantolaitosten tuotannosta on siirretty muihin tuotantolaitoksiin kapasiteetin käyntiastetta nostamalla. Tästä huolimatta metsäteollisuus tulee olemaan joka tapauksessa hyvin lähellä omavaraisuutta sähkön tuotannon suhteen Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen. Siten: lisäydinvoimaa on perusteltu metsäteollisuuden tarpeilla. Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen tämä väite ei päde enää.

Toinen syy 90 TWh:n kulutusarvion korkeuteen on se, että se perustuu laskelmaan, jonka mukaan sähkön kulutus olisi lähtenyt kasvamaan jo vuonna 2008. Näin ei tapahtunut, vaan talouden kasvu lähtee liikkeelle todennäköisesti vasta vuonna 2011. Siten arvio siitä, että sähkön kulutus kasvaisi 8 TWh aikavälillä 2008-2020 saattaa olla hieman yliampuva - arviossa kun ei oteta huomioon toteutunutta kulutuksen laskua eikä taloustaantuman aikaa vuosina 2008-2009.

Kolmas syy arvion korkeuteen on se, että uusiutuvien käytössä ja energian säästössä voidaan Vihreiden mielestä olla ilmasto- ja energiastrategiaa kunniahimoisempia, vähintään kolmesta syystä:

  • Sähköä säästämällä päästään parempaan tulokseen. Energiatehokkuustoimikunta on tehnyt varteenotettavan ehdotuksen, johon sisältyi 6,4 TWh on sähkön säästöä - siis 1,4 TWh enemmän kuin ilmasto- ja energiastrategiassa. Lisäksi toimikunta ehdottaa lukuisia tärkeitä ja vaikuttavia toimia, joille ei voi laskea tarkkaa määrällistä säästövaikutusta.
  • Tuulivoima voidaan saada myötätuuleen. Tuulivoima-alan oman arvion mukaan tuulisähkön tuotanto voidaan nostaa strategian 6 TWh/v 10 TWh/v vuoteen 2020 mennessä.
  • Puusta tehdyllä energialla voidaan tehdä paljon. Professori Lauri Hetemäki (Metla) on laskenut, että metsäteollisuuden rakennemuutoksen takia puunkäyttö vähenee vuoteen 2020 mennessä vuositasolla 13 miljoonaa kuutiota. Samalla maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on arvioinut, että puunkäyttö laskee noin 50 miljoonaan kuution vuositasolla (HS 4.10.2009). Tämä merkitsee sitä, että aiemmin teollisuudessa käytetystä puusta voidaan kestävästi käyttää ainakin 10-13 miljoonaa kuutiota enemmän energiantuotantoon. Teollisuuden omaa uusiutuvaa sähköntuotantoa tosin vähenee samalla, joten täsmällisiä sähköntuotannon TWh-lisäyksiä on vaikea arvioida. Silti suuruusluokka on useita terawattitunteja. (Lue Hetemäen aiempia arvioita)

 

K: Kuinka paljon sähköä yksi ydinvoimala tuottaa? Entä kolme ydinvoimalaa?

V: Vertailukohdaksi: nyt rakenteilla oleva Olkiluoto 3 (OL3) tuottaa sähköä noin 13 TWh. Tällä hetkellä ydinvoimalla katetaan n. 25 prosenttia kaikesta Suomen sähkönkulutuksesta.

Siten: jos OL3 jonakin päivänä valmistuu ja käynnistyy, se lisää ydinsähkön määrän vuoteen 2020 mennessä noin 34,9 TWh:iin. 

Mikäli Suomeen rakennetaan yksi uusi OL3:n kokoinen voimala vuoteen 2020 mennessä, niin ydinsähkön määrä olisi ilmasto- ja energiastrategian mukaan noin 47 TWh vuodessa. Tällöin ydinsähkön osuus olisi yli 50 prosenttia kaikesta Suomen energiantuotannosta.

Jos rakennetaan kaksi voimalaa niin sähkön olisi noin 59,5 TWh vuodessa.

Kolmas voimala nostaisi ydinvoimalla sähkön määrän noin 72 TWh:iin vuodessa. Se on jo lähellä vuoden 2008 sähkön kokonaistuotantoa.

(Hakemusten perusteella kolmen voimalan yhteenlaskettu sähköntuotannon tehon vaihteluväli olisi 3200-6000 megawattia, jos voimalat toteutettaisiin minimi tai maksimuodossaan: Fortum 1 000–1 800 MW, TVO 1000–1800 MW ja Fennovoima yksi 1600 MW:n tai kaksi 1200 MW:n voimalaa.)

 

K: Mitä lisäydinvoiman rakentaminen merkitsisi uusiutuvien energiamuotojen tuotannolle? Voidaanko ydinvoimaa ja uusiutuvia kehittää rinta rinnan?

V: Jokainen uusi ydinvoimala vie käytännössä tilaa muulta uudelta tuotannolta.

Mikäli Suomi päättää rakentaa jälleen uuden ydinvoimalan, on todennäköistä, että investoinnit uusien energiamuotojen kehittämiseen vähenevät entisestään. Näin tapahtui Suomessa jo kerran - OL3:n rakennuspäätöksen jälkeen. Päätöksen jälkeen Suomesta on tullut, esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan verrattuna, uusiutuvien energiamuotojen käytön ja kehittämisen kehitysmaa.

Ydinvoimaa parempi ajatus on kehittää uusiutuvan energian kotimarkkinoita, sillä ydinvoiman vaihtoehtojen markkinat kehittyvät kovaa vauhtia. Lamasta huolimatta uusiutuvan energian kapasiteetti kasvoi 16 prosenttia maailmanlaajuisesti vuoden 2007 240 000 megawatista vuoden 2008 280 000 MW:iin. (Tähän lukuun ei sisälly isoja vesivoimaloita.) Vertailun vuoksi: 280 000 megawattia on melkein kolme kertaa USA:n ydinvoimasektorin kapasiteetti.

Tuulivoiman tuotanto kasvoi globaalisti vuonna 2008 29 prosenttia, yhteensä 121 gigawattiin. Tuulivoiman tuotanto on tuplautunut vuodesta 2005.

Näille kasvaville markkinoille kannattaa tähdätä.

Lähteitä: Renewables Global Status Report

 

K: Vaarantaako lisäydinvoiman rakentamatta jättäminen teollisuuden kilpailukyvyn?

V: Sähkön hinta toki vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn, mutta on siinä vain yksi tekijä, jonka merkitystä ei pidä suurennella. Esimerkiksi metsäteollisuuden kilpailukykyraportissa todetaan, että energian osuus metsäteollisuuden kustannuksista on suhteellisen pieni.

Metsäteollisuus myös saa suuren osan sähköstä markkinahintoja selvästi edullisempaan omakustannushintaan, koska se on omistajana ydinvoimayhtiössä.

Halvalla sähköllä on myös haittapuolensa: edullisuus ei yleensä ole säästön paras kannustin.

 

K: Mitä lisäydinvoima tarkoittaisi ydinjätteiden loppusijoitukselle?

V: Mikäli lisäydinvoimaa rakennetaan, suuri osa sen tuottamasta sähköstä menee vientiin. Ydinjätteitä emme kuitenkaan pysty viemään ulkomaille. Siten muut hyötyvät siitä, että suomalaiset ottavat ydinvoiman riskit ja velvoitteet jätteiden säilyttämisestä: me tuotamme ydinsähköä, jota emme itse tarvitse, myymme sähkön ulkomaille - ja varastoimme jätteet muiden puolesta. Onko suomalaisten tehtävä ottaa riskit ja haudata jätettä satoja tuhansia vuosia, jotta muut maat saisivat sähköä?

Uusi ydinvoima lisää riippuvuutta yhdestä polttoaineesta, uraanista. On myös mahdollista, että uraanikaivoksia perustetaan myös Suomeen. Tätä eivät Vihreät toivo.

 

K: Miksi ydinvoima on poliittinen päätös? Eikö päätöksen voisi antaa markkinavoimien tehtäväksi?

V: Ydinenergialaissa on määritetty eduskunta päättäväksi elimeksi, sillä ydinvoima vaikuttaa niin paljon moniin muihin asioihin. Ote ydinenergialaista:

"Ydinenergian käytön pitämiseksi yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena ja erityisesti sen varmistamiseksi, että ydinenergian käyttö on ihmisen ja ympäristön kannalta turvallista eikä edistä ydinaseiden leviämistä, säädetään tässä laissa ydinenergian käytön yleisistä periaatteista, ydinjätehuollon toteuttamisesta, ydinenergian käytön luvanvaraisuudesta ja valvonnasta sekä toimivaltaisista viranomaisista."

Päätöksen on jatkossakin oltava poliittinen, ainakin kolmesta syystä.

Ensimmäinen syy päätöksen poliittisuudelle on se, että jätteitä täytyy säilöä 200 000 vuotta. Harvojen valtioidenkaan ikä ylittää edes useita satoja vuosia, yrityksistä puhumattakaan. Ydinvoimayhtiöt siirtävät vastuut jätteistä tuleville sukupolville. Tämän vastuun ja päätöksen on oltava ennen kaikkea poliittinen.

Toinen syy päätöksen poliittisuudelle liittyy uraanin louhintaa. Käytetty uraani ei ole kotimaista eikä aivan mitä tahansa raaka-ainetta, vaan hankalasti käsiteltävää, myrkyllistä ja todella vaarallista ainetta. Sen tuotantoon liittyy niin paljon mm. ympäristöongelmia, että päätöksen on oltava poliittinen.

Kolmas syy on se, että onnettomuusriskin vastuista valtio ja siten jokainen veronmaksaja kantaa suurimman osan. Ydinvoimarahastot kattavat vain murto-osan vakavan onnettomuuden taloudellisista vastuista, muista vastuista puhumattakaan. Koska markkinat saati ydinvoimayhtiöt eivät ole olleet halukkaita ottamaan riittävän suurta vastuuta mahdollisista onnettomuustilanteista, valtiolla täytyy olla valta päättää asiasta.

Oikea keskustelu ei mielestämme ole se, pitäisikö ydinvoimapäätösten poliittisuus purkaa, vaan se, pitäisikö ydinvoimapäätöksistä järjestää jopa kansanäänestys. Ydinvoimaratkaisut ovat niin moniongelmaisia, kauaskantoisia ja ne vaikuttavat niin laajalti koko ilmastopolitiikkaan ja energiapalettiin, että päätöksiä ei pidä ulkoistaa yhtiöiden kabinetteihin.

 

K: Milloin Suomen "vanhat" ydinreaktorit on korvattava?

V: Ilmasto- ja energiastrategia: "Nykyiset ydinvoimayksiköt poistuvat varsin suurella todennäköisyydellä käytöstä viimeistään 2030- tai 2040-luvulla. Lähivuosina ei näin ollen näyttäisi olevan vielä tarvetta ottaa kantaa siihen, minkälaisella kapasiteetilla poistuvat laitokset korvattaisiin."

Strategian arvio perustuu teollisuuden omaan arvioon. Niiden mukaan ensimmäiset ydinreaktorit alkavat käydä iäkkäiksi 2020-luvun jälkipuolella. On todennäköistä, että käyttöikää pyritään jatkoluvalla pidentämään seuraavan vuosikymmenen puolelle. Tästä syystä on turhaa kiirehtiä ydinvoimapäätöksiä sillä perusteella, että ydinvoimayksiköitä on korvattava uusilla. Asia on ajankohtainen vasta seuraavan vuosikymmenen jälkipuolella, jos vielä silloinkaan.

 

K: Voidaanko ydinvoiman tuottamaa sähköä viedä ulkomaille?

V: Teoriassa - kyllä. Käytännössä se on kuitenkin ongelmallista monista haasteista (esim. ydinjäte) johtuen. Samaa mieltä on myös ilmasto- ja energiastrategia, jossa yksiselitteisesti todetaan seuraavaa: "Periaatepäätöstä harkittaessa lähdetään siitä, ettei ydinvoimaa rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmälläpitäen."

Voidaan myös kysyä, onko sähkö se vientiartikkeli, johon Suomen kannattaa erikoistua - Venäjän malliin. Vihreiden mielestä Suomessa olisi viisaampaa panostaa innovaatioihin, uusiin teknologioihin ja ns. cleantech-alan vientiin - ei sähkön kaltaisen perushyödykkeen.

Kun kallis ydinvoimala on kerran rakennettu, sitä on "ajettava täysillä" kaiken aikaa. Voimala, rakennettiin niitä yksi tai useampia, tuottaa niin paljon sähköä, että sitä jää meiltä yli. Suomesta siis tulee väistämättä yhdenkin ydinvoimapäätöksen jälkeen ydinsähkön vientimaa. Myymme sähköä esimerkiksi Baltian maihin - ja pidämme ydinjätteet itse.

 

K: Voidaanko ydinvoiman lisärakentamisella korvata sähkön tuonti Venäjältä?

V: Voidaan, tietenkin. Olennainen havainto kuitenkin on se, että tuonnin korvaamiseen ei ydinvoimaa tarvita - ei likimainkaan.

Kuten Suomen sähkönhankintakaaviosta nähdään, ilmasto- ja energiastrategiassa lähdetään joka tapauksessa siitä oletuksesta, että vuonna 2020 Suomi on sähkön tuotannon suhteen omavarainen. Tähän tavoitteeseen päästään ilman yhtäkään lisäydinvoimalaa. (Ydinenergian kasvu ao. laskennassa johtuu OL3:n käynnistämisestä.)

Tuonti (12,6 TWh/vuodessa) aiotaan strategian mukaan voidaan korvata lähes kokonaisuudessaan ja jo pelkästään OL3:n avaamisella. Lisäpuhtia tuovat tuulivoiman lisärakentaminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Alla olevassa kaaviossa tuulivoiman lisärakentaminen on arvioitu alakanttiin - alan oman arvion mukaan 10 TWh:n vuotuinen tuulivoimakapasiteetti on täysin mahdollinen.

Tästä voi tehdä vain yhden johtopäätöksen: lisäydinvoiman tarpeen perusteleminen sillä, että Venäjältä tuotavan sähkön osuutta voidaan vähentää, on harhaanjohtavaa. Tuontisähköstä kun muutenkin voidaan seuraavan vuosikymmenen aikana varsin vaivatta luopua - ilman yhtäkään uutta, Olkiluoto 3:n jälkeistä ydinvoimalaa.

 

K: Miksi Vihreät eivät kanna huolta sähköomavaraisuudesta?

Emme vastusta omavaraisuuden kasvattamista, mutta todellista omavaraisuutta on vaikea käytännössä toteuttaa, koska sähkömarkkinat eivät ole kansalliset.

Suomi on jo osa Pohjoismaisia sähkömarkkinoita, joten sähköä ostetaan ja myydään pohjoismaisilla markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Viime vuosina on tuotu myös Venäjältä, koska se on ollut edullisempaa. Tulevaisuudessa edessä on Pohjoismaiden lisääntyvä integraatio Keski-Euroopan sähkömarkkinoihin.

Kuten edellisen kysymyksen yhteydessä esitetyssä taulukossakin esillä, sähkönkulutus vuonna 2020 asettuu 90TWh tasolle. Tällöin laskennallisesti omavaraisuus (= oma tuotanto vastaa omaa kulutustasoa) saavutetaan jo Olkiluoton 3 valmistuttua.

 

K: Eikö uusiutuvan energian tuottaminen ole kallista verrattuna ydinvoimaan?

V: Kyllä. Sähkön tuottaminen ydinvoimalla on ollut edullisempaa kuin uusiutuvilla energialähteillä. Tämä johtuu mm. siitä, että osa ydinsähkö ei kata kaikkia siihen sisältyviä kustannuksia sekä siitä, että uusiutuviin liittyvä teknologia on vasta kehittymässä, ja siksi kalliimpaa.

Katsomme, että ydinvoimaan liittyy niin suuria ongelmia, että tuo lisähinta – joka tulevaisuudessa vielä kaventuu – kannattaa maksaa.

 

K: Miten sähköautojen lisääntyminen vaikuttaa Suomen sähkönkulutukseen?

V: Sähköautot ovat hyvä juttu. Liikenteen ilmastovaikutukset ovat suuret, ja sähköautojen lisääntymisellä saattaa olla hyvinkin merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Sähköautojen määrän radikaalikaan lisääntyminen ei mullistaisi Suomen energiankulutuksen palettia. Mikäli kaikki, siis sata prosenttia, Suomen autokannasta (reilut 2,5 miljoonaa autoa vuonna 2007) muutettaisiin sähköautoiksi, jotka saisivat energiansa suoraan sähköverkosta, eikä sähköautojen energiankulutuksessa tapahdu huomattavaa kehitystä, lisäenergiaa tarvittaisiin noin 12 TWh vuodessa.

On, valitettavasti, erittäin epätodennäköistä että autokanta sähköistyisi sataprosenttisesti seuraavan vuosikymmenen aikana. Jos oletetaan, että sähköautoja on autokannasta noin kymmenen prosenttia (eli n. 250 000 autoa) vuonna 2020 (ja tämäkin vaatinee, yhä valitettavasti, toteutuakseen melkeinpä ihmeen), lisäenergian tarve olisi 1,2 TWh vuodessa. Tämän tarpeen tyydyttäminen ei energiapaletissa ole erityisen vaivalloista, eikä siihen missään tapauksessa tarvita lisäydinvoimaa.

Vuoden 2020 jälkeen tilanne voi olla toinen. Vuonna 2009 ei kuitenkaan ole minkään laskelmien perusteella uskottavaa väittää, että sähköautojen lisääntyminen esimerkiksi seuraavan 10-20 vuoden aikana loisi välttämättömän tarpeen ydinvoiman lisärakentamiselle.

Lisätietoja sähköautoista ja niiden kulutuslaskelmista: www.sahkoautot.fi

 

Jaa sivu: