Jokainen ihminen on arvokas. Sivistynyt yhteiskunta kunnioittaa erilaisuutta ja pitää erityistä huolta heikoimmista. Jokaisella on oikeus toimeentuloon, joka takaa inhimillisen elämän. Hyvinvointivaltiomme reiluus näkyy arjessa hyvinä palveluina. Sivistys ja kulttuuri kuuluvat kaikille.

Kasvun hedelmät kuuluvat kaikille

Osalla väestöstä menee taloudellisesti paremmin kuin koskaan. Kaikki eivät kuitenkaan ole päässeet osallisiksi kasvun hedelmistä. Erityisen heikosti menee niillä, joiden toimeentulo riippuu sosiaaliturvasta.

Hallitus on käyttänyt valtaosan taloudellisesta liikkumavarasta hyvätuloisten veronkevennyksiin. Tulonsiirtoihin ei ole jäänyt varaa. Köyhien määrä on Suomessa kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Noin puoleen miljoonaan köyhään kuuluu pitkäaikaistyöttömiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita, mutta myös työssä käyviä.

Lapsilisää, elatustukea ja pienintä vanhempainrahaa korotettava

Suhteellisesti eniten on yleistynyt lapsiperheiden köyhyys. Tiukimmille ovat joutuneet monilapsiset perheet ja yksinhuoltajat. Jo lapset ja nuoret jakautuvat hyvin toimeentuleviin ja köyhiin, ja lähes joka viides lapsi on vaarassa syrjäytyä. Suomeen on syntymässä lasten luokkayhteiskunta. Sen estämiseksi köyhien lapsiperheiden tukia on pikaisesti korotettava. Lisäksi erilaisia perheitä on kohdeltava tasavertaisesti; nais- ja miespareille on taattava oikeus adoptioon ja avioliittoon.

Eläkejärjestelmä oikeudenmukaisemmaksi

Suomalaiset ikääntyvät. Se nähdään yleensä kielteisenä asiana, mutta ikääntyminen on myös voimavara. Se edellyttää, että eläkeläisten perustoimeentulo on turvattu ja että palvelut tukevat heidän hyvinvointiaan ja terveyttään. Aikaisemmin lasten hoitaminen kotona ei kerryttänyt eläkettä ja naisten palkkataso on ollut miesten palkkoja alempi. Siksi naisten eläke on keskimäärin vain kaksi kolmasosaa miesten eläkkeestä. Pienimpiä eläkkeitä on korotettava ja naisten eläketurvaa on parannettava.

Korkeatasoiset palvelut turvattava

Veroja ei pidä alentaa palveluiden kustannuksella. Laadukkaat julkiset palvelut ovat kaikkien etu, mutta erityisesti niitä tarvitsevat heikoimmat. Yhteiskunnassamme haavoittuvimpia ovat palkkatyön ulkopuolelle jääneet: vanhukset, lapset, sairaat, mielenterveyspotilaat, vaikeavammaiset ja pitkäaikaistyöttömät. Toistuvien säästökuurien sijaan tulee kehittää näiden ihmisten elämää helpottavia palveluita. Vammaisen itsenäinen elämä tai mielenterveyskuntoutujan arki onnistuu usein vain kuntien tai valtion erityistuella. Mielenterveysongelmat lisääntyvät jatkuvasti ja ovat yleisiä myös lasten ja nuorten keskuudessa. Mielenterveyspalveluiden riittävä rahoitus onkin turvattava.

Palveluista huolehtiminen ei ole pelkästään oikeudenmukaista, vaan myös taloudellista. Ongelmia on halvempaa ehkäistä ennalta kuin korjata jälkeenpäin. Tulevaisuudessa meidän on tarjottava inhimillistä hoitoa yhä suuremmalle joukolle vanhuksia. Panostamalla ennalta ehkäisevään liikuntaan ja vanhusten kotona pärjäämiseen esimerkiksi kotihoidon turvin parannetaan ihmisten elämänlaatua. Samalla säästetään sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja. Turvaamalla omaishoitajien tulot ja jaksaminen vähennetään kalliin laitoshoidon tarvetta. Laitoshoidossa oleville vanhuksille tulee turvata osaava ja koulutettu hoitohenkilökunta.

Yleisestä kansanterveyden kohentumisesta huolimatta eri väestöryhmien väliset terveyserot eivät ole kaventuneet. Vihreät haluavat tarttua toden teolla tähän haasteeseen. Ratkaisuissa keskeisiä lähtökohtia ovat köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy, varhainen puuttuminen (mm. neuvolat ja kouluterveydenhoito) sekä sellainen ympäristö, jossa voi pitää yllä omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä.

Kaikkia palveluita ei voi hinnoitella

Päävastuu peruspalveluiden järjestämisestä on kunnilla – ja niin tulee olla vastedeskin. Valtio ei saa jättää kuntia tuuliajolle, vaan sen on turvattava riittävä rahoitus hyvinvointipalveluihin. Moni palvelu on luonteeltaan sellainen, että sitä ei voi tuotteistaa tai tilata ulkopuolelta. Esimerkiksi kirjaston palveluita ei voi tuotteistaa vain kirjojen lainaamiseksi; siellä myös luetaan lehtiä, kohdataan ihmisiä, käydään internetissä. Kaikkea ei voi hinnoitella.

Kaikissa kunnissa palveluita tilataan myös ulkopuolelta. Silloin pitää olla viisautta arvioida, mitä kannattaa ostaa ja miten – ja mistä. Esimerkiksi lastensuojelujärjestöillä on ylivertaista osaamista tuottaa palveluita omalla alallaan. Kuntien tulee kilpailuttaessa voida valita, hankkivatko ne palvelunsa voittoa tuottavilta vai yleishyödyllisiltä yhteisöiltä.

Iso osa kuntien vallasta on karannut valtuustoilta sekavalle joukolle kuntien välisiä yhteistyöelimiä. Parempi vaihtoehto on siirtää päätöksenteko esimerkiksi terveydenhoidosta maakunnille ja valita maakuntavaltuusto suorilla vaaleilla. Vallan ja vastuun on kuljettava käsi kädessä.

Kulttuuri on osa peruspalveluita

Vihreille elävä kulttuuri on sekä itseisarvo että väline hyvään elämään. Kulttuurin tulee olla osa arkea ja kuulua peruspalveluihin. Sitä kautta syntyy luova yhteiskunta. Elävästä kulttuuritarjonnasta on tullut yksi alueellisen menestyksen tekijöistä.

Maksutonta ja laadukasta koulutusta

Lapsen menestys elämässä ei saa riippua vanhempien varallisuudesta. Peruskoulutuksen on oltava laadukasta, ja monikulttuurisuuden tulee näkyä kouluissa. Koulujen viihtyvyyttä tulee parantaa pienentämällä luokkakokoja, lisäämällä taito- ja taideaineita sekä kehittämällä kerho-, aamu- ja iltapäivätoimintaa. Lasten on annettava olla myös lapsia eikä koulutusta saa alistaa tehokkuusajattelulle.

Opintorahaa on korotettava

Koulutus ja osaaminen ovat Suomen valtteja globaalissa kilpailussa. Opintorahaa on korotettava, jotta opiskelijat voivat keskittyä päätehtäväänsä, opiskeluun. Lukukausimaksut olisivat paitsi syrjiviä myös askel väärään suuntaan, jos haluamme houkutella Suomeen lisää ulkomaalaisia opiskelijoita. Tuottavuuden nimissä ei pidä vähentää opetuksen määrää ja heikentää koulutuksen laatua.

Akateeminen vapaus on arvo sinänsä, eikä sitä tule kaventaa. Putkitutkinnot eivät ole mielekkäistä sen paremmin opiskelijan kuin työnantajien kannalta. Vihreät haluavat säilyttää sivistysyliopistot: opiskelijoilla ja tutkijoilla tulee olla oikeus keskittyä itseään kiinnostavaan alaan ja aiheeseen, vaikka se vaikuttaisikin talouskasvun kannalta vähäpätöiseltä. Korkeakoulujen julkinen rahoitus on turvattava.

Vihreät haluavat

  • poistaa miesten ja naisten väliset palkkaerot sekä helpottaa lapsiperheiden elämää nostamalla pienintä vanhempainpäivärahaa, lapsilisiä ja elatustukea
  • taata nais- ja miespareille oikeuden adoptioon ja avioliittoon
  • korottaa työmarkkinatukea ja vähentää siten tarvetta harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen
  • parantaa köyhimpien eläkeläisten perusturvaa korottamalla kansaneläkkeitä
  • parantaa kotona hoivatyötä tehneen eläketurvaa siten, että eron sattuessa eläketurva jaetaan hoivatyön ajalta tasan puolisoiden kesken
  • vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja korottamalla väkevien alkoholijuomien verotusta
  • edistää vaikeavammaisten oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan
  • varmistaa mielenterveyskuntoutujille mahdollisimman aikaisen pääsyn hoitoon
  • taata omaishoitajille yhtäläiset mahdollisuudet työhönsä koko maassa siirtämällä tuen maksaminen kunnilta Kelalle
  • turvata järjestöjen palvelutuotannon antamalla kunnille mahdollisuuden kilpailutettaessa suosia yleishyödyllisten yhteisöjen palveluja
  • turvata kansalaisjärjestöjen ja niiden vapaaehtoistyön toimintaedellytykset
  • poistaa pääsymaksut valtion museoista
  • lisätä maahanmuuttajien kielikoulutusta
  • turvata kirjastojen toiminnan lähipalveluna
  • parantaa koulutuksen laatua lisäämällä peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen rahoitusta
  • korottaa opintorahaa
  • turvata korkeakoulujen julkisen rahoituksen.
Jaa sivu: