Vihreiden puheenjohtajaehdokkaiden vaalikiertue jatkui tiistaina Tampereella. Paneeli oli Pirkanmaan Vihreiden ja Ekovihreiden yhteisponnistus, joten erityisesti luonto ja ympäristö olivat kysyjien mielessä. Ehdokkailta haluttiin tietää muun muassa, miten nämä tukisivat luomutuotantoa.

Anni Sinnemäki korosti, että poliittinen tilanne voisi olla nyt kypsä sille, että luomutuontannon arvostus nostettaisiin muiden Pohjoismaiden tasolle.

”On tärkeää kuunnella sitä, mitä ihmiset arvostavat: hyvin tuotettua ja lähellä tuotettua luomuruokaa”, Sinnemäki sanoi.

Myös Mika Flöjt etsisi luomun markkina-asemaan helpostusta esimerkiksi luomutuotteiden arvonlisäveroa alentamalla.

”Se edistäisi luomutuotantoa koko maassa. Mukaan laskisin myös riistatuotteet, esimerkiksi porolihan. Myös muita politiikan ohjauskeinoja tulisi löytää, sillä luomutuonnon merkitys korostuu voimistuvan globaalin muutoksen aikakaudella”, Flöjt selvensi.

Outi Alanko-Kahiluoto puolestaan korosti maataloustukien kohdistamista luomua tukeviksi.

”Myös arvonlisäveroa voidaan justeerata”, hän sanoi.

 Ville Niinistö ottaisi niin ikään mallia muista Pohjoismaista.

”Kuluttajana kun vertailee, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Ruotsissa luomu on kaupoissa sisäänheittotuote. Suomessa maataloustuotanto on bulkki, bulkkia ja bulkkia. Pitäisi panostaa erikoistuotteisiin ja monipuolistaa tuotantoa. Myös julkisissa hankinnoissa luomun määrää tulee nostaa”, hän vaati.

Puheenjohtajaehdokkaat pääsivät myös arvioimaan toistensa eroja. Flöjt huomautti olevansa ehdokkaista ainoa, joka ei ole ollut muokkaamassa puolueen nykyistä linjaa.

”Olisin uusi vihreä kasvo, symbolinen muutos, jota tarvitaan”, hän sanoi.

Sinnemäki löysi eroja muun muassa painotuksista.

”Outi on nostanut keskiöön sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja sen tärkeydestä olen samaa mieltä. Haluan pitää ytimess silti myös esimerkiksi yrittäjyyden ja dynaamisen talouspolitiikan. Niiden täytyy kulkea yhtä matkaa ympäristönsuojelun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kanssa.”

Niinistö puolestaan kokee vahvuudeksi sen, että hänellä on perehtyneisyyttä talousjärjestelmään kansainväliselläkin tasolla.

”Hyvä sosiaalipolitiikka perustuu reilulle ja hyvälle talouspolitiikalle. Vihreiden pitää olla myös yksilönvapauksien puolella – valtion tulee olla vahva, jotta yksilönvapaudet toteutuvat”, hän summasi.

Alanko-Kahiluoto puolestaan muistutti olevansa monipuolinen poliitikko, joka kuitenkin kaipaa Vihreiden politiikkaan valintoja ja painostuksia.

”Emme voi listata kahtatoista asiaa ja väittää, että kaikki ovat yhtä tärkeitä – silloin viestimme hukkuu. Jotta Vihreät saisivat kannatuksensa takaisin, pitää paitsi kirkastaa ympäristöpolitiikkaa myös nostaa enemmän esiin yhteiskunnan eriarvoistuminen”, hän kiteytti.

Aivan paneelin lopuksi puheenjohtajaehdokkaat pääsivät myös kehumaan toisiaan. Kokonaisuudessaan paneeli on katsottavissa täältä.

Varsinaisen puheenjohtajakiertueen viimeinen paneeli pidetään Helsingissä torstaina 19.5. Helsingin paneelissa ovat mukana myös puoluesihteeriehdokkaat, ja se lähetetään suorana verkossa. Lisäksi luvassa on vielä virtuaalipaneeli Vihreiden keskustelufoorumilla.

TÄTÄKIN KYSYTTIIN

Mistä Vihreiden tulisi puhua vähemmän?

Outi Alanko-Kahiluoto: ”Pitää puhua vähemmän sellaisista asioista jotka kiinnostavat mediaa ja enemmän sellaisista, jotka ovat meille tärkeitä. Vaalikampanjassa lanseerattu Naimalakko meni kyllä mediassa hyvin läpi, mutta olisi pitänyt puhua mieluummin köyhyydestä ja askelista perustulon suuntaan.”

Mika Flöjt: ”Vaalikampanjassa oli väärät kärjet. Pitää valita sellaiset viestit, joilla päästään menestykseen, minkä jälkeen sitten voidaan ajaa eteenpäin arvokysymyksiä. Jos joissain pesäkkeissä on jo tulta, ei liekkeihin kannata heittää bensaa. Pitäisi keskittyä perusasioihin.”

Ville Niinistö: ”Kyse on pikemminkin tyylilajista: pitää tehdä vakavaa politiikkaa ja vähemmän hauskoja tempauksia. On tärkeää saada läpi kokonaisviesti ja miettiä vähemmän sitä, mikä yksittäisistä asioista menee mediassa läpi.”

Anni Sinnemäki: ”Olemme saaneet läpi paljon sellaisia viestejä, joita ei välttämättä olisi tarvinnut. Esimerkiksi kirkon ja valtion suhde ei ole ehkä tällä hetkellä oleellinen yhteiskunnallinen ongelma. Myös ruotsin kielen asemasta tehdyillä linjauksilla on saatu aika paljon huomiota. On hyvä muistaa sekin, että vaikka puhutaan tosi paljon, ei ole takeita siitä, että se puhe tosiaan kuullaan.”

Jaa sivu:
Tilaa upeasti uudistunut Vihreä Lanka!