Brax ja Juurikkala: Vantaanjoki nostettava vesiensuojelun pilottihankkeeksi

Vihreiden kansanedustaja Timo Juurikkala ja oikeusministeri Tuija Brax esittävät Vantaanjoen vesistöstä pilottihanketta vesiensuojelun ja maatalouden ympäristötoimien uudelleen kohdentamisessa. Vantaanjoen valuma-alueen vaikutuspiirissä asuu yli miljoona asukasta, viidennes suomalaisista.

- Itämeriselonteon käsittelyssä eduskunta edellytti hallitusta suuntaamaan maatalouden ravinnepäästöjen vähentämisessä tehokkaimmiksi havaitut toimenpiteet ja tuet erityisesti riskialueille. Tutkijoiden mukaan jopa 80 prosenttia kaikista maatalouden rehevyyspäästöistä tulee noin 20 prosentilta pelloista, lähinnä tulvapelloilta ja kaltevilta rantapelloilta. Olisi nopea ja kustannustehokas tapa suunnata vahvat ympäristötoimet ja -tuet nimenomaan näille 20 prosentille, painotti Juurikkala torstaina eduskunnan kansalaisinfossa järjestetyssä Vantaanjoki NYT - keskustelutilaisuudessa.

- Vantaanjoen valuma-alueella esimerkiksi Tuusulanjärven ympäristö sopisi erinomaisesti maatalouden ympäristötukien pilottikohteeksi, koska järvellä on jo yli kymmenen vuoden ajan toiminut kunnostusprojekti jonka yhteydessä vesistön tilaa on tutkittu laajasti. Tarvitaan lisää tilakohtaista neuvontaa ja opastusta Varsinais-Suomen TEHO-hankkeen tapaan, jotta viljelijät osaavat toteuttaa parhaiten vaikuttavia toimia, summasi Juurikkala.

Maatalouden ravinnepäästöjen lisäksi Vantaanjokea piinaavat ajoittaiset yhdyskuntajätevesien päästöt. Esimerkiksi keväällä 2010 muutamien päivien aikana valui Riihimäeltä lähes 40 000 kuutiota ja Nurmijärveltä lähes 20 000 kuutiota jätevettä Vantaanjokeen pumppaamoiden ja puhdistamoiden häiriöiden vuoksi.

- Vantaanjoen virkistysmerkitys työmatkapyöräilyssä, uimapaikkana, melontareittinä on vähintään yhtä suuri kuin monien merenrantojen. On muistettava, että esimerkiksi loppukesän viemärivesien päästöt ovat merkittävä haitta myös ulkoilijoille ja työmatkaliikkujille, Tuija Brax muistutti.

- Kaupunkien, kuntien, kotitalouksien ja maanviljelijöiden pitää kaikkien kantaa vastuunsa vesiensuojelusta. Vantaanjoen tilan kohentamista vaikeuttaa yhteisen koordinaation puute. Tahtoa Vantaanjoen tilan parantamiseen on monella tasolla ja taholla, mutta nykyinen päätöksenteon hajanaisuus ja selkeän vastuutahon puuttuminen estävät monia hyvä ideoita toteutumasta, totesi lopuksi Juurikkala.

Jaa sivu: