Ville Niinistön puhe Vihreillä puheenjohtajapäivillä 22.10.2011

Hyvät ystävät,

Olette jo tänään aloittaneet työt työryhmissä, joissa on pohdittu puolueen periaateohjelmaa, kunnallisvaalien ehdokashankintaa ja uusien jäsenten aktivoimista mukaan toimintaan. Teidän työnne luo hyvää pohjaa puolueen tulevaisuudelle.

Me olemme yhdessä matkalla kohti tärkeää etappia: kunnallisvaaleihin on aikaa enää melko tarkkaan tasan vuosi. Matkalla on toinenkin tärkeä etappi: presidentinvaalit tammikuussa. Niihin on enää kolme kuukautta.

Näissä vaaleissa meillä on ainutkertainen mahdollisuus tehdä vihreää historiaa. Tuoreimpien gallupien mukaan Pekka Haavisto on ainoastaan parin prosenttiyksikön päässä toisesta kierroksesta. Se on mitätön ero, varsinkin kun ottaa huomioon kyselyjen virhemarginaalit.

Minulle Pekka on ollut merkittävä esikuva politiikassa. Pekan ominaisuudet ovat parhaimmillaan juuri siihen tehtävään, jota presidenttiys uuden perustuslain aikana tarkoittaa. Pekka on sovittelija ja vahva näkijä, joka tuo Suomen ulkopolitiikkaan tiukan paikan tullen tärkeän voimavaran. Pekan kyky puhua ihmisten arjen tärkeistä asioista suomalaisia yhdistävällä tavalla on presidentille korvaamaton taito.

Pekalla on kannatusta yli puoluerajojen, minkä osoittaa myös hänen taakseen kerääntynyt laaja kansanliike.

Tehdään yhdessä historiaa, siivitetään Pekka toiselle kierrokselle ja sitä kautta presidentinlinnaan. Tehdään yhdessä Pekasta presidentti!

Hyvät ystävät,

Viime kevään vaalit ja politiikan murros osoittavat selvästi, että politiikka tarvitsee muutosta ja uudistumista. On käynyt selväksi, että suomalaiset kokevat, etteivät he voi vaikuttaa politiikkaan. Politiikan asiat ja tekotapa näyttäytyvät ihmisille sulkeutuneina ja epäselvinä. Meidän on saatava tähän aikaan muutos. Tätä muutosta Vihreiden on toteutettava puolueen sisäisessä työssä ja politiikan tekotapojen uudistamisessa.

Meidän suomalaisten pitää nyt etsiä epäluottamuksen ja toistemme kyräilyn sijaan keinoja, joilla me voimme rakentaa uskoa ja luottamusta: Uskoa siihen, että jokainen voi vaikuttaa. Luottamusta siihen, että politiikalla on väliä ja että sillä ratkaistaan ihmisten arjen ongelmia. Olin eilen Talvivaarassa tutustumassa kaivosteollisuuden ympäristöongelmiin. Yleisötilaisuus Kajaanissa osoitti, että ihmiset kokevat, etteivät he ole olleet riittävästi osallisina ongelmien ratkaisuissa, eivätkä he ole pystyneet vaikuttamaan. Tämän me haluamme muuttaa. Olin vaikuttunut siitä, miten ihmiset haluavat osallistua ja vaikuttaa.

Tämän vuoksi on tärkeää toimia avoimemman päätöksenteon ja paremman demokratian puolesta. Avoin päätöksenteko merkitsee automaattisesti päätöksenteon korkeampaa vastuuta ympäristöstä ja ihmisten hyvinvoinnista, kun ennen päätöksentekoa käydään julkista keskustelua niiden vaikutuksista.

Me tarvitsemme todellisia osallistumisen mahdollisuuksia kaikille, jotka haluavat vaikuttaa. Tämä pätee kaikilla politiikan tasoilla; niin puolueen sisällä, kunnallispolitiikassa kuin valtakunnan tasollakin.

Hyvät puheenjohtajat,

Te teette vihreää politiikkaa käytännön ja arjen tasolla. Teidän panoksenne puolueen kentän toiminnassa on tärkeä. Te pidätte meidän yhteisen puolueemme käynnissä ja elinvoimaisena.

Me Vihreät olemme puolue, joka kuuntelee jäseniään ja jossa jokainen voi vaikuttaa. Meidän pitää olla läsnä arjessa ja tarjota niin vastauksia jokapäiväisiin huoliin kuin siihenkin, miten huolehdimme maapallosta vastuullisesti tulevia sukupolvia ajatellen.

Meidän puolueessamme on tilaa jokaiselle, joka haluaa muuttaa maailma hiukan paremmaksi paikaksi elää. Vihreät on - ja sen tulee olla - jäsentensä näköinen puolue.

Me olemme jo hyvällä tiellä siinä, miten olemme kehittäneet entisestään puolueen sisäistä demokratiaa ja jäsenistön vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi hallitusneuvottelujen aikaan jäsenistömme sai kertoa, pitääkö Vihreiden mennä hallitukseen vai ei. Puolueen johto sai vahvan luottamuslauseen hallitusyhteistyölle tällä hallituspohjalla. Äskettäin jäseniltä kysyttiin kunnallisvaaleista ja niiden tärkeimmistä teemoista.

Kesän puoluekokouksessa Vihreät valitsivat ensimmäistä kertaa puheenjohtajan jäsenäänestyksellä, ensimmäisenä puolueena Suomessa. Samassa kokouksessa me linjasimme, että jokaisella jäsenellä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa puolueen ohjelmien ja poliittisten linjauksien sisältöön. Vihreät myös valmistelee juuri nyt puolueen periaateohjelmaa kaikille avoimessa blogissa.

Tätä Suomen puoluekentässä ainutlaatuista jäsendemokratiaa ja kentän kuuntelemista haluan edistää jatkossakin. Vihreiden tulee olla avoin, demokraattinen ja kuunteleva puolue, jonka jokainen jäsen tuntee omakseen. Me olemme juuri niin voimakkaita kuin meidän jäsenemme ovat.

Olen iloinen siitä, millaisen jäsenvyöryn puolue on kokenut viime kevään vaalien jälkeen. Meitä on jo yli seitsemän tuhatta. Puolueen jäsenmäärä on kasvanut vuodessa noin 60 prosentilla. Se kertoo vahvasta tuesta vihreille arvoille ja tavoitteillemme.

Jokainen jäsen on tervetullut puolueeseen vaikuttamaan omalla tavallaan. Jokaisella on ja tulee olla osallistumisen mahdollisuus. Vihreät kaipaa uudistumista, ja voimaa tähän uudistumiseen pitää hakea kaikista – niin uusista kuin vanhoistakin jäsenistä. Siinä te, hyvät puheenjohtajat, olette tärkeässä asemassa. On tärkeää, että jokainen tuntee olevansa tervetullut puolueeseen, ja että jokainen uusi jäsen otetaan henkilökohtaisesti vastaan.

Mainitsin äsken kuntavaaleista tekemämme jäsenkyselyn. Noin 800 jäsentämme halusi vaikuttaa siihen, millaisin eväin lähdemme kohti vuoden päässä siintäviä kuntavaaleja.

Kyselystä kävi ilmi, että jäsenillemme kaikkein tärkein teema kuntavaaleissa ovat terveyspalvelut. Ne nostettiin ykköseksi niin maalla kuin kaupungissakin. Kaupungeissa ja kehyskunnissa erityisen tärkeäksi koettiin joukkoliikenne, kun taas maaseutumaisemmissa kunnissa painotettiin muita palveluja. Ja tietenkin meidän jäsenillemme tärkeitä ovat ympäristökysymykset.

Kyselyn tulokset antavat hyvän pohjan kuntavaaliohjelmalle, jota ollaan parhaillaan valmistelemassa. Vihreän kunnallisvaaliohjelman tulee olla sellainen, että jäsenemme voivat sen vahvasti allekirjoittaa. Sellainen, että sen puolesta kannattaa tehdä töitä vaalikentillä.

Kuntavaaleihin on aikaa enää vuosi, ja se kuluu äkkiä. Teillä, hyvät yhdistysten puheenjohtajat, on nyt merkittävä rooli siinä, kuinka vahvoina lähdemme kohti vaaleja. Ehdokashankinta on parhaillaan käynnissä, ja siinä tarvitaan kaikkien vihreiden toimijoiden panosta. Vihreiden tavoitteena on saada tulevissa vaaleissa listoille 3500 ehdokasta.

Ehdokashankinta on syytä aloittaa nyt, ellei sitä ole jo tehty.

Ei ole yhdentekevää, miten paljon ehdokkaita meillä on. Kannustava esimerkki nähtiin viime kunnallisvaaleissa Nokialla, jossa paikallinen vihreä yhdistys onnistui kaksinkertaistamaan ehdokasmäärän edellisistä vaaleista. Tämä panostus tuotti selkeän tuloksen; myös valtuutettujen määrä kaksinkertaistui. Vastaavaa intoa ja tarmoa nähtiin myös muualla.

Tulevissa vaaleissa meidän tulee tähdätä vastaaviin menestystarinoihin. Jäsenmäärän kasvu on positiivinen merkki siitä, että meidän jäsenistössämme on intoa ja paloa tehdä vihreää politiikkaa. Kanavoidaan se yhdessä menestykseksi kunnallisvaaleissa ja tehdään yhdessä kunnista vihreämpiä!

Kun suuntaamme kuntavaalikentille, tiedossa on ainakin yksi iso puheenaihe: Kuntauudistus, jonka hallitus on sitoutunut toteuttamaan.

Äskettäin tekemässämme kuntavaalijäsenkyselyssä erityisen merkillepantavaa oli se, miten puolueen jäsenet suhtautuvat paljonpuhuttuihin kuntaliitoksiin. Kysely antoi selvän tuen mahdollisille kuntaliitoksille.

Peräti 68 prosenttia vastaajista kertoi tukevansa kuntaliitoksia, jos ne vain ovat järkeviä, säilyttävät riittävät palvelut ja parantavat kuntademokratiaa. Nämä ennakkoehdot voi helposti allekirjoittaa; emme me kannata kuntaliitoksia itseisarvon takia, vaan siksi, että päätöksenteko olisi aidosti kuntalaisten ulottuvilla. Vihreät haluaa, että kunta voi itse aidosti taata laadukkaat terveys- ja hyvinvointipalvelut.

Samalla haluamme tarjota suomalaisille hyvät lähipalvelut ja asuinympäristön, johon he voivat aidosti vaikuttaa. Vihreät haluaa nykyistä enemmän lähipalveluita ja lähidemokratiaa. Tärkeintä on, että uudistus tehdään asukkaita ja kuntia kuunnellen ja erilaisia vaihtoehtoja tarjoten.

Uudistuksen lopputuloksena tulee olla kunta, joka on toimiva, jossa palvelut pystytään turvaamaan ja jossa asukkailla on aito mahdollisuus vaikuttaa asuinalueensa asioihin. Paikallisista leikkipuistoista ei ole välttämättä järkevää päättää kaukana kuntalaisista, kun taas esimerkiksi maankäytöstä pitää pystyä sopimaan laajempaa kokonaisuutta silmällä pitäen.

Jos Sami tai Salla Skeittaaja haluaa asuinalueelleen skeittiparkin tai jos lasten vanhemmat haluavat organisoida leikkipuistotoimintaa, heidän pitää löytää riittävän läheltä se oikea henkilö, jolle voi aloitteen asiasta tehdä. Tällaiset asiat voisivat luontevasti kuulua esimerkiksi kaupunginosa- tai kylälautakunnalle. Meidän tulee pohtia myös muita tapoja, joilla kuntademokratia ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet toteutuvat nykyistä paremmin. Ja jotta lähidemokratia oikeasti toimii, kylä- ja kaupunginosalautakunnille täytyy antaa budjettivalta niissä asioista, joista ne päättävät.

Uuden kunnan tulee olla nykyistä demokraattisempi ja kansalaisia kuuntelevampi. Olennaisinta on, että päätöksentekijät ovat demokraattisesti valittuja; että heillä on sekä valta että vastuu. Erilaiset ylikunnalliset himmelirakennelmat vievät päätöksenteon turhaan tasolle, jossa demokratia ja vastuu hämärtyvät. Niistä meidän tulee päästä eroon kuntauudistuksen yhteydessä.

Tämän uudistuksen yhteydessä me tarvitsemme teidän kaikkien kokemusta ja viisautta. Teillä vihreillä toimijoilla ympäri Suomen on paras tieto siitä, mitä teidän oma asuinalueenne tarvitsee ja millaisia kehitystarpeita eri seuduilla on. Kuntauudistusta ei voi sanella ylhäältäpäin, vaan se on tehtävä kuntalaisia kuunnellen: teitä kaikkia kuunnellen.

Demokratia ja avoimuus ovat vihreän politiikan kulmakiviä paitsi kuntapolitiikassa, myös valtakunnanpolitiikassa. Minulle tärkeää on, että Vihreät tekevät avointa ja rohkeaa politiikkaa, joka kumpuaa vihreistä arvoista. Meidän tulee rohkeasti sanoa mielipiteemme ja olla tarvittaessa eri mieltä - joskus vaikka hallituksen sisälläkin. Minulle on itsestään selvää, että ympäristöministerin ensisijainen velvollisuus on puolustaa ympäristöä ja kestävää kehitystä kaikissa tilanteissa.

Hyvä esimerkki tästä on kalastuspolitiikka, jossa Suomen perinteinen kanta on ollut ristiriidassa tieteen ja kestävien kalakantojen turvaamisen kanssa. Koen tärkeäksi, että hallituksen vihreät ministerit, minä ja Heidi Hautala, nostimme hallituksen hallitusohjelmankin vastaisen linjauksen liian suuresta kalastuskiintiöstä erityisesti luonnonlohen osalta julkiseen keskusteluun. Syntyneessä julkisessa keskustelussa oli selvää, että meidän argumenttimme olivat parempia ja sekä kansalaisten että asiantuntijoiden jakamia. EU:n ministerineuvosto päätti supistaa Itämeren luonnonlohen kiintiötä 51 prosenttia joka oli askel oikeaan suuntaan. Avoimuus johtaa siis myös päätöksenteon tason paranemiseen.

Avoimessa politiikassa on kyse myös äänestäjien oikeuksista. ?änestäjillä on oikeus tietää, mitä mieltä puolueet ovat; mitä mieltä heidän äänestämänsä poliitikot ovat.

Me haluamme kertoa avoimesti, mitä asioita vihreät poliitikot ajavat; mikä on meille tärkeää, minkä puolesta me haluamme taistella. Sen pitää olla kaiken politiikanteon lähtökohta.

Avoimuutta voi lisätä muun muassa muuttamalla eduskunnan työskentelyn käytäntöjä. On käsittämätöntä, että esimerkiksi valiokuntien asiantuntijakuulemiset ovat edelleen suljettuja.

Avoimet asiantuntijakuulemiset mahdollistaisivat sen, että niin medialla, asiantuntijoilla kuin kansalaisillakin olisi aito mahdollisuus arvioida poliitikkojen työskentelyä. Esimerkiksi Euroopan parlamentissa kuulemiset ovat jo avoimia. Nyt on aika avata kabinettien ovet meilläkin.

Toinen esimerkki kansan kuulemisesta ja demokratiasta on Vihreiden vaatima kansanäänestys ydinvoiman tulevaisuudesta. Ajatus kansanäänestyksestä on herättänyt paljon kritiikkiä, joka on omituisimmillaan päätynyt siihen, että kansanäänestykset olisivat jotenkin demokratian vastaisia. Suomessa valta kuitenkin kuuluu perustuslain mukaan kansalle.

Me haluamme, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia ovat Suomen energiaratkaisut tulevaisuudessa. Nojaammeko me vanhanaikaiseen ja tuhansia vuosia säteilevään energiaratkaisuun, vai käännämmekö me katseemme kohti tulevaa, uusiin ja puhtaisiin energiantuotantomuotoihin.

Tämän hallituksen ohjelmassa on linjattu energiaratkaisuja vain neljäksi vuodeksi. Osa poliitikoista ja teollisuudesta elättelee selvästi ajatusta, että tämän muutaman vuoden tauon jälkeen ydinvoimalaprojektit pääsevät taas vauhtiin. Tämä hallitus on päättänyt panostaa täysillä uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen.

Vihreässä taloudessa onkin suomalaisten työpaikkojen tulevaisuus. Kansanäänestyksellä voitaisiin ratkaista, että investoinnit uusiutuvaan energiaan lähtevät tosissaan liikkeelle, kun energiapolitiikan tulevaisuuden kestäväksi linjaksi valitaan vihreä talous.

Päätökset ovat niin kauaskantoisia, että suomalaisten tulee saada ilmaista mielipiteensä energiaratkaisujen suunnasta. Se on demokratiaa.

Kiitos.

Jaa sivu: