Cronberg ja Hassi Rovaniemellä: Arktisessa kaivosbuumissa ajateltava nenää pidemmälle

Euroopan parlamentin vihreiden jäsenet Tarja Cronberg ja Satu Hassi järjestävät tänään lauantaina Rovaniemellä seminaarin "Talvivaarasta ydintalveen – Kestävä kaivostoiminta Suomessa?". Seminaarissa puhuu muun muassa tanskalainen uraaniasiantuntija Cindy Vestergaard.

- Uraani aiheuttaa merkittäviä haittoja ympäristölle ja terveydelle, uraani voi saastuttaa maaperän käytännössä pysyvästi. Näiden lisäksi huomioon tulee ottaa muut elinkeinot, eli miten kaivostoiminta vaikeuttaa esimerkiksi matkailua tai poronhoitoa. Jos kunnan yrittäjät ovat panostaneet puhtaaseen luontoon ja retkeilyyn markkinointivalttina, voi kaivoshanke tehdä toiminnasta mahdotonta. Lapissa matkailu on vahva ja kasvava elinkeino, joka on täysin riippuvainen luontoarvojen kunnioittamisesta, kertoo Cronberg.

Pohjoisilla ja arktisilla alueilla leviää Hassin ja Cronbergin mielestä laajemminkin kyseenalainen kaivosbuumi. Esimerkiksi Grönlanti on hiljattain päättänyt sallia uraanin louhimisen. Vihreät europarlamentaarikot katsovat, että hankkeiden järkevyyttä ja kannattavuutta tulee arvioida pitemmällä aikavälillä, ei vain hetkellisiä voittoja ajatellen.

- Vaikka uraania louhittaisiin sivutuotteena, voidaan sitä energiatuotannon lisäksi käyttää ydinaseisiin. Kysymys ei ole siis pelkästään energiasta, vaan myös turvallisuudesta ja rauhasta. Uraanin käsittelyn kansainväliset säännöt ovat tällä hetkellä liian löysät. Myös Grönlannin ja Tanskan on sovittava nyt pelisäännöistä, sanoo Cindy Vestergaard.

Cronbergin ja Hassin mukaan kaivostoiminta ei ole sellainen 'kultakaivos' kuin on ajateltu. Jo Talvivaaran taloudellinen tilanne osoittaa, että odotukset ovat olleet liian korkealla. Nikkelistä saatava hinta on paljon alempi kuin on arvioitu. Ympäristöhaitat taas ovat paljon pahemmat ja niiden hinta korkeampi.

- Talvivaara on ollut surkea investointi ja vielä on näkemättä, missä määrin ympäristön pilaamisen lasku lankeaa yhteiskunnan maksettavaksi, jos ja kun yhtiö ei siihen kykene. Yhteiskuntavastuuta helpottaisi kaivosveron kerääminen kaivosrahastoon samaan tapaan kuin Norjassa kerärään öljyrahastoa. Ei ole reilua, että riskit ulkoistetaan veronmaksajille, mutta maaperän resurssien käytöstä yhteiskunta ei saa osaansa, korostaa Hassi.

Jaa sivu: