Haavisto valtuuskunnassa: Valtionyhtiöt veroraportoinnin edelläkävijöiksi

Kehitys- ja omistajaohjausministeri Pekka Haavisto korosti puheessaan Vihreiden puoluevaltuuskunnassa Vantaalla yritysvastuuta.

Omistajaohjauksen puolella pannaan Haaviston mukaan nyt suurempi painoarvo yritysvastuuseen ja yritysvastuuraportointiin. Omistajaohjaus on selvittänyt alustavasti omien yritystensä verojalanjälkeä. Myös Solidium on linjannut viime vuonna, että veroraportointi voidaan nähdä kuuluvan osaksi yhtiöiden maineenhallintaa.

- Perinteisesti on ajateltu, että vastuuraportointi kattaa esimerkiksi ympäristöasiat ja hyvän henkilöstöpolitiikan. Nyt nousussa on yritysten vastuu raportoida omasta verojalanjäljestään. Verot pitäisi maksaa siihen valtioon, jonne ne liiketoiminnan perusteella kuuluvat eikä sinne missä verotus on alhaisempi.

Haavisto korosti puheessaan poliittisten päättäjien, kuluttajien, työntekijöiden ja kansalaisjärjestöjen edellyttävän yrityksiltä entistä suurempaa avoimuutta ja vastuullisuutta kaikessa toiminnassaan.

- Valtion omistajaohjauksen piirissä olevien yhtiöiden on oltava edelläkävijöitä myös verojalanjälkensä raportoinnissa.

Yritysvastuun lisäksi Haavisto korosti valtion roolia rakenteellisen muutoksen tukemisessa. Suomessa on nähty viime vuosina dramaattinen teollisten työpaikkojen vähentyminen. 1970-luvun 35 prosentista on tultu nopeasti nykyiseen noin 20 prosenttiin. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on arvioinut, että tämä taso tulee jäämään pysyväksi.

- En usko teollisuuden katoamiseen Suomesta, mutta selviytyäkseen sen on edelleen viherryttävä. Kysymys ei ole vain selviytymisstrategiasta vaan uudesta kasvualasta – cleantechistä. Me vihreät haluamme, että Suomesta kehittyy yksi cleantechin teollisen tuotannon johtomaita maailmassa.

Kehitysministerinä Haavisto pohti koulutuksen, koulutusviennin ja kehitysyhteistyön suhdetta. Haaviston mukaan koulutusvienti voi olla osa palvelusektorin vientiämme, ja siinä on myös kaupallista potentiaalia, mutta koulutusvientiä ei pidä sekoittaa kehitysyhteistyöhön.

- Me vihreät kannatamme avoimia korkeakouluja, joihin myös ulkomaalaiset opiskelijat ovat tervetulleita – ilman lukukausimaksuja. Sanomme ei ajatukselle, jossa ensin kerättäisiin lukukausimaksuja, ja sitten haluttaisiin käyttää kehitysyhteistyövaroja kehitysmaista tulevien opiskelijoiden stipendeihin.

Haaviston mukaan suurempi kysymys on se, miten voimme omalla kehitysyhteistyöpanoksellamme tukea koulutusta kehitysmaissa, ennen kaikkea tyttöjen ja naisten aseman parantamista koulutuksen kautta.

- Tehokkainta on paikan päällä auttaminen. Koulutuksen osuus kehitysyhteistyöstämme on vajaa seitsemän prosenttia. Voisimmeko koulutuksessa tehdä vielä enemmän? Minua vaivaa se, että monissa kehitysmaissa eliitillä on mahdollisuus uusintaa itseään lähettämällä lapsensa ulkomaille opiskelemaan, mutta monen nuoren opintie tyssää peruskoulun jälkeen – jos sinnekään asti on päästy.

Haaviston mielestä ammatillisen koulutuksen edistämisestä voisi tulevaisuudessa tulla yksi kehitysyhteistyön kärkitavoitteitamme.

Puheessaan kehitysministeri korosti koulutuksen edesauttavan uusien työpaikkojen syntyä siellä, missä työtä ja toimeentuloa kipeimmin tarvitaan. Koulutus ja sen edistäminen on nostettava myös yhdeksi tavoitteeksi post-2015–prosessissa, jossa vuosituhattavoitteiden jatkoa valmistellaan.

Jaa sivu: