Outi Alanko-Kahiluodon ryhmäpuhe valtiopäivien avauskeskustelussa

Arvoisa puhemies,

Kiitos pääministerille aiheellisesta muistutuksesta: Suomi on edelleen eri mittareilla arvioituna eräs maail-man parhaista maista ja julkinen velkamme euroalueen pienimpiä. Meillä ei ole tarvetta hätäisiin ratkaisui-hin. Kevään päätökset pitää tehdä harkiten, jotta vaaranna orastavaa talouskasvua emme omilla toimil-lamme.

Samaan aikaan on sisäistettävä se tosiasia, että eurooppalaisessa kestävyysvajevertailussa emme ole enää kärkisijoilla. Meidän on kyettävä ennen muuta sellaisiin rakenteellisiin päätöksiin ja uudistuksiin, jotka turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen pitkällä aikavälillä ja pitävät rahoitusmarkkinoiden luottamuksen Suomeen edelleenkin vahvana.

Tarvitsemme siis nimenomaan rakenteellisia uudistuksia, emme äkkinäisiä leikkauksia tai huonosti kohdennettuja veronkorotuksia. Äkkijarrutuksella voimme viedä orastavalta talouskasvulta hengen.

Valtiontalouden alijäämän purkamisessa on aikataulu kaiken a ja o. Leikkaamalla valtion ensi vuoden bud-jettia usealla miljardilla eurolla saattaisimme vain ajaa maamme uuteen taantumaan. Maaliskuussa pääte-tään valtiontalouden kehyksistä seuraavalle neljälle vuodelle. Vihreän eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan sekä veronkorotukset että menoleikkaukset on suhdannepoliittisesti viisainta kohdentaa vuoden 2015 jälkeiselle ajalle. Meidän on myös kyettävä uusiin päätöksiin, jos toimintaympäristö muuttuu tai valtionlainan korot kääntyvät nousuun.

 

Arvoisa puhemies,

Pääministeri sanoi äsken puheessaan, että vakava tauti vaatii karvaita lääkkeitä. Onneksi kaikki julkisen talouden tilaa parantavat toimet eivät maistu pahalta. Esimerkiksi työn ja sosiaaliturvan yhteensovittami-nen poistaa työnteon esteitä, vähentää byrokratiaa ja köyhyyttä ja lisää verotuloja. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa on onneksi mahdollista tehdä vielä paljon.

Työelämän muutos edellyttää sosiaaliturvan päivittämistä. Työn tekemisen edellytyksiä on tuettava kaikin keinoin. Työn muutokseen vastaaminen edellyttää myös koulutuksen uudistamista niin, että osaamista on mahdollista elämän eri vaiheissa päivittää. Uusi hyvinvointi edellyttää panostamista työnteon esteiden poistamiseen ja työ tekemisen edellytysten vahvistamiseen. Uudet työpaikat syntyvät erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näitä onkin tuettava parantamalla yrittäjien sosiaaliturvaa ja poistamalla paitsi työn tekemisen, myös työn teettämisen esteitä.

Kivuton tapa vähentää kestävyysvajetta on myös ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen. Käytämme vuosittain monta miljardia euroa ympäristöä tuhoavan toiminnan rahoittamiseen sen sijaan, että kannustaisimme siirtymään puhtaampiin ratkaisuihin, joilla voitaisiin luoda työtä uusille aloille.

Rakenteellisilla uudistuksilla rakennetaan puskuria tulevaisuuden hätäisiä säästötarpeita ja -vaatimuksia vastaan. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa mieluummin korottaa eläkeikää kun leikata eläkkeitä, vahvistam-me mieluummin työn tarjontaa kun leikata työttömyysturvaa ja poistaa haitallisia verotukia mieluummin kuin kiristää verotusta.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on tämän kauden tärkein rakenteellinen uudistus. Nyt lausuntokierroksella olevaa lakia pitää vielä korjata niin, että se täyttää sille asetetut väestön terveyden, yhdenvertaisten palvelujen ja integraation tavoitteet. Perustason alueista pitäisi olla valmiita luopumaan erityisesti Uudenmaan osalta. Sote-alueiden hallinto pitää varmistaa tavalla, joka on linjassa perustuslain kanssa.

Vihreä eduskuntaryhmä ei halua väärin kohdistetuilla leikkauksilla heikentää hyvinvointivaltion perustoja.

Minna Canth totesi aikoinaan, että erityisesti huonoina aikoina on pidettävä erityistä huolta kaikkein heikoimmista. Tämä meidänkin on syytä pitää mielessämme.

 

Arvoisa puhemies,

Talouspolitiikan on oltava paitsi sosiaalisesti, myös ekologisesti kestävää. Kunnianhimoisilla ilmasto- ja energiapoliittisilla päätöksillä huolehdimme siitä, että työtä syntyy myös tulevaisuuden kasvualoille. Tänä vuonna eduskunnan käsiteltäväksi tulee hallituksen esitys ilmastolaista. Sen hyväksyminen tuo ilmastopolitiikkaamme johdonmukaisuutta.

Suomen pitää varmistaa, että Euroopan unionin valmistelemat, vuotta 2030 koskevat päästötavoitteet jatkavat EU:n kunnianhimoista linjaa. Näin voimme luoda yrityksille ennustettavan toimintaympäristön, joka avaa mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle ja uusille työpaikoille myös tulevaisuudessa.

 

Jaa sivu: