Outi Alanko-Kahiluodon ryhmäpuhe demokratiaselonteosta

Arvoisa puhemies,

Demokratiaa ei ole vain äänen antaminen niille, joilla ennenkin on ollut oikeus puhua. Demokratia tulee esiin hetkenä, jona aiemmin vaiennettu saa äkkiä äänensä kuuluviin ja tulee tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Siksi ymmärrämme, ettei demokratia ole koskaan valmis, vaan joudumme jatkuvasti ponnistelemaan kuullaksemme unohdettujen äänen.

Demokratiassa on kyse paljosta muustakin kuin vain vaaleista. Muut kansalaisvapaudet, kuten oikeus käyttää omaa kieltään ja oikeus ilmaista itseään ovat yhtä lailla demokratian edellytyksiä. Meidän aikamme demokratia on myös asioiden yhdessä tekemistä ja ideoimista ja uudenlaista yhteistoimintaa, jossa hyödynnetään joukkoälyä ja verkossa toimimisen mahdollisuuksia.

Vihreät ovat kannattaneet suoraa ja osallistuvaa demokratiaa, joka tukee edustuksellista demokratiaa ja lisää ihmisten tietoisuutta yhteiskunnallisista asioista sekä halua vaikuttaa niihin. Uusi kansalaisaloite pa-rantaa kansalaisten mahdollisuuksia tuoda näkyviin kokemansa epäkohta ja vaatia siihen muutosta. Se on antanut ihmisille välineen ja väylän kampanjoida tärkeiksi kokemiensa asioiden puolesta.

Kuntatasolla ihmisten osallistumista voidaan edistää vahvistamalla lähidemokratiaa. Osallistava lähidemo-kratia voisi tarkoittaa esimerkiksi alueen lähipalveluista päättäviä kunnanosavaltuustoja. Helsingissä on toteutettu demokratiapilotteja, joissa on luotu muun muassa asukas- tai kaupunkilaisraateja, asukasfoorumeja sekä toimitilojen ja budjetoinnin suunnittelumalleja. Vihreiden mielestä kunnallisia kansanäänestyksiä voitaisiin lisätä ja tehdä niistä sitovia. Valtuusto voisi kuitenkin itse päättää, järjestetäänkö kansanäänestys neuvoa-antavana vai sitovana.

Demokratiapoliittisessa selonteossa todetaan, että suoraa demokratiaa tullaan kehittämään toteuttamalla mahdollisuus sähköiseen äänestykseen. Sähköiseen äänestykseen liittyy kuitenkin monia ongelmia, kuten vaalisalaisuuden varjeleminen ja kysymys vaalituloksen oikeellisuuden tarkistamisesta. Tietoturvakysymykset on otettava vakavasti. Vihreiden minimivaatimus sähköiselle äänestysjärjestelmälle on kenen tahansa arvioitavissa oleva avoin lähdekoodi sekä paperitositteet, jotka mahdollistavat erillisen tarkistuslaskennan. On myös huomattava, että sähköisten palveluiden nurja puoli on se, ettei kaikilla kansalaisilla ole tunnistautumiseen tarvittavia nettipankkitunnuksia.

Vihreät ovat ajaneet valiokuntien työskentelyn avoimuuden lisäämistä. Vihreiden mielestä valiokunnissa tehtävässä politiikassa ei ole mitään peiteltävää tai salattavaa. Siksi asiantuntijakuulemisia voitaisiin lähet-tää suorana verkkoon ja asiakirjojen julkisuutta lisätä. Päätöksenteon riittävä läpinäkyvyys on edellytys sille, että järjestelmällä on kansalaisten tuki ja luottamus.

Vihreiden ajama on myös pormestarimalli, jollainen on käytössä esimerkiksi Tampereella. Pormestari antaa kasvot päätöksenteolle ja muuttaa piilopoliittisen vallan näkyväksi poliittiseksi vallaksi ja vastuuksi. Toivomme, että maahan saadaan mahdollisimman pian lainsäädäntö, joka mahdollistaa pormestarin valinnan myös suoralla kansanvaalilla, kunnan niin halutessa.

 

Arvoisa puhemies,

Kansalaisjärjestöjen rooli yhteiskunnallisina vaikuttajina ja osallisuuden vahvistajina on merkittävä. Kansa-laisjärjestöjen toimintaedellytyksiä tulisikin vahvistaa. Verottaja ei saa omilla toimillaan vaikeuttaa yleis-hyödyllisten yhdistysten rahankeräystä tai tehdä niiden toiminnasta pakon sanelemana elinkeinotoimintaa silloin, kun se sitä ei selkeästi ole.

Myös sosiaaliturvan pitää mahdollistaa osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan. Työhallinnon ohjeis-tusten pitää olla niin selkeät ja yksiselitteiset, että työttömät ihmiset uskaltavat osallistua vapaaehtoistoi-mintaan pelkäämättä työttömyysturvan menettämistä. Vihreiden ajama perustulo tekisi lopun ihmisten tarpeettomasta vahtimisesta ja nöyryyttävästä kontrolloimisesta ja vahvistaisi siten myös demokratiaa ja osallisuutta.

 

Arvoisa puhemies,

Nuorten äänestysaktiivisuus on hälyttävän alhainen. Suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten yhteiskunnalliset tiedot ovat erinomaiset, mutta kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen heikko. Vihreiden mielestä onkin hyvä, että hallitus on jo sopinut lisäävänsä yhteiskuntaopin opetusta peruskouluissa sekä säätävänsä varhaiskasvatuksesta pakollisen. Nuorten mahdollisuutta osallistua heitä koskeviin päätöksiin vahvistaa sekin, että oppilaskuntien toiminta vakinaistetaan ja että nuorisovaltuustoista tehtiin lakisääteisiä.

Heikko äänestysaktiivisuus on yleistä paitsi nuorten myös maahanmuuttajien ja pienituloisten keskuudessa. Lisäksi alueelliset erot ovat kasvaneet: alhaisen tulotason alueilla äänestetään vähemmän kuin hyvinvoivemmilla alueilla. Demokratian kannalta kyse on vakavasta asiasta: alhainen äänestysaktiivisuus heikentää edustuksellisen demokratian uskottavuutta kansalaisten silmissä. Osallisuutta ei vahvistetakaan ainoastaan paremman vaalitiedotuksen avulla, vaan ennen muuta vähentämällä köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

Demokratia toteutuu edelleen pääosassa maailmaa hyvin vaillinaisesti. Suomen ulkopolitiikan tavoitteena onkin ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen. Demokraattiset, ihmisoikeuksia kunnioittavat valtion ovat vakaampia ja vähemmän alttiita konflikteille kuin valtiot, joissa kansanvalta ei toteudu. Vihreän kehi-tysministerin johdolla kehitysyhteistyössä on kasvatettu demokratiatukea, jonka avulla on voitu lisätä koulutusta ja vahvistaa lasten ja naisten asemaa kehitysmaissa. Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi osallistuu maailman köyhimpien valtioiden demokratian vahvistamiseen. Se on luovuttamaton oikeutemme ja velvollisuutemme.

 

Jaa sivu: