Outi Alanko-Kahiluodon ryhmäpuhe kehysriihen päätöksistä

Arvoisa puhemies,

Kehysriihen neuvottelut eivät olleet helpot millekään hallituspuolueelle, eivätkä ne olleet sitä myöskään meille Vihreille.

Lähdimme neuvotteluihin sillä ajatuksella, että Suomen huonossa taloudellisessa tilanteessa ei enää ole kyse pel-kästä suhdannekriisistä. Jokainen miljoona, jonka elämme yli varojemme, syö hyvinvoinnin edellytyksiä lapsil-tamme ja heidän lapsiltaan. Siksi hallitus oli risteyskohdassa, jossa oli päätettävä, yritämmekö pysäyttää hyvinvointia hapertavan velkaantumisen vai ajattelemmeko, että meidän jälkeemme vedenpaisumus - maksakoot tulevat polvet meidän laskumme.

Jälkimmäistä vaihtoehtoa ei yksikään hallituspuolue halunnut valita. Yksikään hallituspuolue ei ennen neuvottelui-den alkamista kyseenalaistanut päätösten tarpeellisuutta eikä sopeutuksen mittaluokkaa - ei myöskään vasemmistoliitto. Jokaisella puolueella oli sen sijaan ajatuksensa siitä, miten säästöt ja sopeutukset tulisi tehdä.

Nyt päätetyt sopeutustoimet ovat suuruudeltaan noin 2,3 miljardia euroa. Joukossa on Vihreiden mielestä hyviä, mutta myös vähemmän hyviä päätöksiä. Ne puolueet, jotka tulivat Säätytalon neuvotteluista ulos yhdessä, olivat valmiita nielemään omat pettymyksensä, jotta kokonaisuudesta saatiin yhdessä päätettyä.

En pysty sanomaan, että kaikki nyt tehdyt päätökset olisivat Vihreiden tavoitteiden mukaisia tai mielestämme välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Yksin olisimme painottaneet päätökset toisin, kuten epäilemättä muutkin puolueet. Lapsilisien heikennykset, perusturvan nousun pienentäminen samoin kuin kehi-tysyhteistyön määrärahojen mittavat leikkaukset ovat päätöksiä, jotka olivat ja ovat meille vaikeita.

Ne olivat silti päätöksiä, joihin kuuden erilaisen puolueen hyvin vaikeat neuvottelut johtivat, ja me olimme neuvotteluiden päätyttyä sovussa mukana. Toki tämän lopputuloksen edessä on helppo sanoa, mitä tavoittelemme entistäkin sitkeämmin seuraavissa neuvotteluissa: köyhimmistä huolehtiminen - oli kyse omista tai maailman köyhistä - on asia, jota emme saa unohtaa varsinkaan vaikeina taloudellisina aikoina.

 

Arvoisa puhemies,

Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä huolehtia siitä, etteivät nyt tehdyt päätökset ole liian raskaita millekään yksittäiselle väestöryhmälle. Erityisesti pitää varmistaa, etteivät päätökset osu liian kipeästi kaikkein heikoimpiin. Säästöpäätöksiä on myös pystyttävä arvioimaan uudestaan sitten, kun niiden vaikutuksista saadaan tarkat arviot. Syksyn budjetin yhteydessä on viisasta katsoa, mikä lapsilisäleikkausten kohdalla olisi tulovaikutuksiltaan oikeu-denmukaisin malli.

 

Arvoisa puhemies,

Vihreät ovat tyytyväisiä siihen, että kehysneuvotteluiden päätöksillä ehkäistään eriarvoisuutta kiristämällä suurituloisten veroja ja vastaavasti keventämällä pienituloisten veroja. Suurituloisiin kohdistuvaa ns. solidaarisuusveroa kiristetään, ja samoin kiristetään pääomaveron progressiota. Toisaalta pienituloisimpien työtulovähennystä sekä kunnallisverotusta kevennetään. Alustavien arvioiden mukaan koko kehyspaketin tuloerovaikutus on silti neutraali. Nyt käytössä olevien laskelmien valossa päätökset eivät kokonaisuutena kavenna, mutteivät myöskään kasvata tuloeroja. Tätä voidaan tosin arvioida lopullisesti vasta kun tulonja-kovaikutuksista saadaan tarkat laskelmat.

Kehysneuvotteluissa tehtiin sosiaaliturvaan Vihreiden pitkään ajamia parannuksia. Asumistukeen päätettiin sää-tää 300 euron suojaosa. Jatkossa asumistuki ei pienene heti tulojen noustessa, vaan henkilö saa ansaita 300 euroa ilman, että tulot pienentävät asumistukea. Tämä päätös parantaa merkittävästi työelämän ulkopuolella olevien mahdollisuutta tarttua tarjottuun työhön. Asumistuen vapaa tulo täydentää tämän vuoden alussa voimaan astu-nutta työttömyysturvan samansuuruista suojaosaa. Yhdessä nämä kaksi Vihreiden sinnikkäästi ajamaa uudistusta parantavat etenkin pienituloisten ja pätkätöiden varassa olevien ihmisten ja heidän perheidensä asemaa.

Toinen pitkäaikainen tavoitteemme on ollut toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen Kelalle, josta nyt päätettiin. Päätöksen ansiosta pienituloisimmat toimeentulotukeen oikeutetut ihmiset saavat jatkossa toimeentulotuen nykyistä helpommin ja varmemmin. Sosiaaliturvan alikäyttö vähenee, minkä vuoksi toimeentulotukimenojen ennakoidaan päätöksen myötä kasvavan, ja siihen on budjetissa varauduttu. Sivistysvaltiossa ei kuitenkaan voi hakea säästöä sillä, että pienituloisimmat eivät saisi heille kuuluvaa sosiaaliturvaa. Kun toimeentulotuen perusosa siirtyy Kelan maksettavaksi, vapautuu sosiaalityöntekijöiden aika siihen, mihin heidät on koulutettu: apua tarvitsevien ihmisten auttamiseen.

 

Arvoisa puhemies,

Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, ettei hallitus leikannut perustutkintoa suorittavien opintotukea. Opiskeluterveydenhuollon määrärahojen heikentäminen on kuitenkin meille vaikea päätös. Mielenterveysongel-mat, masennus ja uupumus ovat yleinen syy keskeytyville ja viivästyville opinnoille. Pidämme tärkeänä, että myös tämän päätöksen vaikutuksia arvioidaan huolellisesti päätöksen toimeenpanossa ja valmistelussa.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää surullisena sitä, että maailman kaikkein köyhimmille tarkoitettua apua, kehitysyhteistyön määrärahoja, leikataan nyt rajummin kuin kertaakaan 90-luvun jälkeen. Pidämme välttämät-tömänä, että silti säilytämme kehitysyhteistyötavoitteet, joihin olemme kansainvälisillä sopimuksilla sitoutuneet. Meidän on punnittava entistä tarkemmin, mihin kehitysyhteistyön määrärahoja kohdennetaan. Yhteenkään väärään osoitteeseen menneeseen euroon ei ole varaa.

Kun valtiontalouden sopeuttamiseksi täytyy joitakin veroja korottaa, kannattaa mieluummin korottaa niitä veroja, jotka samalla ohjaavat leikkaamaan ympäristökuormitusta. Kehyksessä ympäristöverotusta lisätään ja ympä-ristölle haitallisia tukia karsitaan, mikä tuo valtion kassaan noin 550 miljoonaa euroa hyvinvoinnin tukemiseen. Näissä taloudellisissa oloissa vastaavaa kevennystä työnteon verotukseen ei kuitenkaan voitu tehdä. Vihreä kä-denjälki näkyy myös merkittävänä investointipakettina puhtaaseen, kestävään talouteen ja uusiin vihreisiin työpaikkoihin. Vihreiden tavoitteiden mukaisia olivat myös metsien suojelualueiden laajennukset sekä periaatepäätös Pisara-radan rakentamisesta, millä parannetaan koko maan junaliikennettä.

 

Arvoisa puhemies,

Ministeri Huovisen johtama sosiaali- ja terveysuudistusta valmisteleva työryhmä pitää ensimmäisen kokouksensa heti tämän istunnon jälkeen. On hyvä muistaa, miksi tarvitsemme sote-uudistusta: kansalaisten hyvinvointierojen repeäminen pitää pysäyttää. On järkyttävää, että pienituloisimman väestön elinajan odote on jäänyt 90-luvun tasolle samalla, kun meidän kaikkien muiden elinajan odotteen kasvu on ylittänyt kaikki ennusteet. Sote-uudistus onkin hallituksen rakennepoliittisista hankkeista ehdottomasti merkittävin.

Uudistuksessa on huolehdittava eritoten siitä, että jokaisella on mahdollisuus yhtä hyvään hoitoon riippumatta asuinpaikasta, iästä, varallisuudesta tai asemasta työmarkkinoilla. Vihreä eduskuntaryhmä toivoo, ettemme anna päivänpoliittisten käänteiden vaarantaa hyvin alkanutta yhteistyötä vaan jatkamme sote-uudistuksen valmistelua hyvässä hengessä, suomalaisten hyvinvoinnin etusijalle asettaen.

 

Jaa sivu: