Satu Haapasen ryhmäpuhe lapsilisien leikkaamisesta

Arvoisa puhemies,

Hallituksen kehysriihen päätökset ovat keskusteluttaneet viimeiset kaksi viikkoa. Hallituksen päättämät sopeutustoimet ovat suuruudeltaan noin 2,3 miljardia euroa. Tästä kokonaisuudesta oppositio on nostanut kärjekseen lapsilisien leikkauksen. Kaikki eduskuntaryhmät ovat kuitenkin olleet yksimielisiä siitä, että valtiontalous on saatava tasapainoon ja että kehysriihessä oli tehtävä merkittäviä päätöksiä. Näin tehtiinkin, vaikka helppoa se ei ollut.

Valtiontalouden tasapainottaminen vaati sekä mittavia veronkorotuksia että leikkauksia moniin eri me-noeriin. Koska lapsilisä on universaali, kaikille lapsiperheille maksettava etuus, on sen kokonaiskulut valtiolle vuosittain 1,5 miljardia. Siksi pienikin leikkaus siitä tasapainottaa valtiontaloutta merkittävästi. Täytyy muistaa, että myös monet lapsilisäleikkauksen vaihtoehdot olisivat olleet kipeitä ja kohdistuneet pitkälti samoihin perheisiin. Hallitus päätti aivan oikein olla nostamatta arvonlisäveroa ja heikentämättä kuntien peruspalveluja valtionosuusleikkauksilla.

Lapsilisiä päätettiin leikata 110 miljoonaa euroa, mikä on 8,4% leikkaus, kun se jaetaan tasaisesti kaikkia lapsilisän tasoja leikaten. Kehysriihen yhteydessä käytiin paljon keskustelua siitä, millainen leikkausmalli oli kaikkein oikeudenmukaisin. Tasaisella leikkauksella kaikista lapsilisistä on pienin kielteinen tulonjakovaikutus, sillä tilastojen mukaan monilapsisissa perheissä pienituloisuus on yleisempää kuin pienissä perheissä.

Vihreille oli tärkeää, että lapsilisän yksinhuoltajakorotus säilyi, sillä yksinhuoltajaperheet ovat keskimäärin eniten yhteiskunnan taloudellisen tuen tarpeessa. Jatkossakin yksinhuoltajat saavat lapsilisiin noin 48 euron korotuksen kuussa. Lisäksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevat perheet voivat jatkossakin hakea toimeentulotukea. Toimeentulotukeen ei tehty indeksileikkausta, joten sen määrä ei pienene ja sen laskennassa otetaan huomioon pienentynyt lapsilisän määrä.

 

Arvoisa puhemies,

Oppositio kysyy välikysymyksessään, mitä hallitus aikoo tehdä lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Haluan muistuttaa, että tämän hallituksen päätösten avulla on tuettu nimenomaan pienituloisia monin tavoin: hallituskaudella on nostettu perusturvaa sadalla eurolla ja korotettu verotuksen ansiotulovähennyksiä ja perusvähennystä. Nämä vähennykset tarkoittavat, että pienistä tuloista jää entistä enemmän käteen. Viime syksyn rakennepaketissa sovittiin työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuudesta. Jatkossa molempien tukien päälle voi tienata 300 euroa ilman, että tuet pienenevät. Nämä uudistukset auttavat suoraan pienituloisia lapsiperheitä.

Kehysriihessä jouduttiin Suomen talouden tasapainottamiseksi kipeitäkin leikkauksia ja veronkorotuksia. Nämäkin veronkorotukset tehdään siten, että ne pienentävät tuloeroja, kun pienituloisimpien työtulovä-hennystä sekä kunnallisverotusta kevennetään edelleen ja samalla suuria pääomatuloveroja korotetaan. Alustavien arvioiden mukaan koko kehyspaketin tuloerovaikutus on neutraali. Nyt käytössä olevien laskelmien valossa päätökset eivät kokonaisuutena kavenna, mutteivät myöskään kasvata tuloeroja. Ei voida siis väittää, että hallituksen kehyspäätös lisäisi eriarvoisuutta.

Välikysymyksessä nostetaan esiin jo syksyllä päätetty kotihoidontuen uudistus. Tästä käytiin jo erillinen välikysymyskeskustelu syksyllä. Jo silloin teimme selväksi, että kotihoidon tuen parempi jakaminen van-hempien kesken ei ole leikkaus, vaan sen tavoitteena on parantaa naisten asemaa työelämässä ja lisätä sitä kautta tasa-arvoa. Samalla laki takaa jatkossakin perheelle mahdollisuuden hoitaa lasta kotona kolmivuotiaaksi asti. Naisten parempi työllisyys taas auttaa vuorostaan pienentämään kestävyysvajetta ja mahdollistaa sitä kautta lapsiperheiden tukemisen esimerkiksi toimivien palvelujen kautta.

 

Arvoisa puhemies,

Lapsiperheiden arkeen vaikuttaa olennaisesti toimivat peruspalvelut. Me kaikki tiedämme, että kuntien talous on tiukalla. Siitä huolimatta olemme panostamassa lastensuojeluun ja uudistamassa varhaiskasvatuslakia. Suomen koulut ovat edelleen maailman parhaimmistoa. Erittäin suuri asia myös lapsiperheille on sote-uudistus, jonka perustus on nyt luotu yhteistyössä hallituksen ja opposition kesken. Tälle perustalle on hyvä rakentaa toimivat terveys- ja sosiaalipalvelut. Meillä on alkanut iso yhteinen urakka sote-uudistuksen seinien rakentamisessa. Tavoitteena tulee olla, että kaikkialla Suomessa pääsee nopeasti oikeaan hoitoon, että kansalaisten terveyseroja pienennetään ja että eri sosiaalipalvelut integroidaan toimiviksi kokonaisuuksiksi. Onnistunut sote-uudistus parantaa sekä julkista taloutta että perheiden arkea.

 

Arvoisa puhemies,

Lopuksi haluan sanoa, että lapsilisien leikkaus on kipeä ja vaikea päätös. Ei se kiertelemällä muuksi muutu. Täytyy kuitenkin muistaa, ettemme voi jättää velkojamme lastemme ja lastenlastemme maksettaviksi.

 

Jaa sivu: