Outi Alanko-Kahiluodon ryhmäpuheenvuoro kehityspolitiikasta

 

Arvoisa puhemies,

Nigeriassa on tällä hetkellä siepattuna satoja koulutyttöjä. Ää­ri-is­la­mi­lai­nen liike sieppasi tytöt koulusta huhtikuussa keskellä yötä. Meidän täytyy tuoda tytöt takaisin. Ja tehdä kaikkemme, että maailmassa ei enää tapahtuisi vastaavaa. Tämänkin sieppauksen taustalla on köyhyyden ja korruption aiheuttamaa tyytymättömyyttä ja taloudellista ahdinkoa. Juuri näihin syihin voimme onnistuneella kehityspolitiikalla puuttua. Meidän tulee tukea tasa-arvoa, tyttöjen koulutusta, oikeusvaltiota ja valtioiden vakautta.

Vihreä eduskuntaryhmä on iloinen siitä, että Suomen kehityspolitiikasta on linjattu valtioneuvoston selonteossa nyt ensimmäistä kertaa. Pidämme tärkeänä, että kehityspolitiikan vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta seurataan ja arvioidaan. Maaohjelmien avulla kehitysapua on voitu kohdistaa aiempaa paremmin ja myös osoittaa hankkeiden tuloksia.

Maailman köyhyys on entistä keskittyneempää. Hauraat ja köyhät valtiot eivät pysty vastaamaan kansalaistensa perustarpeisiin, eikä takaamaan heidän turvallisuuttaan. Nigerialaistyttöjen kaappaus on tästä yksi esimerkki. Eroavaisuuksien kasvaessa kehitysmaissa, on tärkeää, että kiinnitämme huomiota juuri hauraimpiin alueisiin. Tällä kaudella kehitysrahoitusta on keskitetty sitä kipeimmin tarvitseville, erityisesti Afrikan ja Aasian köyhimmille maille. Samalla hankkeiden määrää on vähennetty ja niiden kokoa kasvatettu tulosten ja laadun parantamiseksi.

Kehitysyhteistyössä on panostettu tasa-arvotyöhön ja naisten ja lasten aseman parantamiseen esimerkiksi koulutusta vahvistamalla. Maailmassa on arvioitu olevan noin 250 miljoonaa lasta vailla luku- ja kirjoitustaitoa, vaikka suuri osa heistä käykin koulua. Koulutus ei ole vain seiniä ja luokkahuoneita, vaan se on myös koulutuksen laatua. Suomi onkin panostanut opettajien koulutukseen esimerkiksi Mosambikissa ja Nepalissa. Naisten aseman parantamiseksi on myös edistetty tärkeää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä.

 

Arvoisa puhemies,

Aikamme suurin haaste on ilmastonmuutos, joka uhkaa muuttaa ympäristön tasapainoa ja heikentää elinolosuhteita eri puolilla maapalloa. Onkin aivan oikein, että ilmastonmuutoksen torjunta on oleellinen osa Suomen kehityspolitiikkaa. Suomi on kasvattanut ilmastorahoitustaan merkittävästi. Valitettavasti ilmastorahoitusta on kasvatettu muun osittain kehitysyhteistyön kustannuksella, vaikka vuonna 2009 juuri toisin päätettiin. Me tarvitsemme sekä globaalin köyhyyden että ilmastonmuutoksen torjuntaa!

Hallitukselta oli erinomainen linjaus, että valtion päästöhuutokauppatulot ohjataan kehitysyhteistyöhön. Tällä tavoin on pystytty kasvattamaan kehitysyhteistyötä yli 50 miljoonalla eurolla vuosittain. Vihreät pitää tärkeänä, että päästökaupan tulot ohjataan jatkossakin kehitysyhteistyöhön ja että Suomen vahva panostus ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen jatkuu.

 

Arvoisa puhemies,

Selonteossa nostetaan hyvin esiin se, että Suomen kehityspolitiikkaa ei tehdä tyhjiössä. Kehitysyhteistyö tulee koordinoida Suomen ja EU:n muun politiikan kanssa, jotta toimisimme johdonmukaisesti. Kehityspolitiikka on myös yksi niistä alueista, jossa EU-maiden yhteistyön tiivistämistä tarvitaan. Pystymme tekemään enemmän esimerkiksi rahatalouden valuvikojen korjaamiseksi. Satojen miljardien karkaaminen veroparatiiseihin on suuri ongelma kehitysmaille. Nyt varoja valuu kehitysmaista enemmän ulos kuin mitä kehitysapuna saavat – kehitysmaat siis lopulta tukevat rikkaita maita eikä toisin päin. EU:n tulisi sitoutua kauppapolitiikassaan kestävän kehityksen periaatteisiin ja vaatia tiukempaa yritysvastuuta. Suomi on ajanut ihmisoikeusperustaisuutta kansainvälisten järjestöjen ja EU:n kehityspolitiikan agendalle ja ihmisoikeudet ovat tärkeä lähtökohta myös Suomen kehityspolitiikalle.

Suomi on pyrkinyt tukemaan kestävää kehitystä kokonaisvaltaisesti. Se tarkoittaa ratkaisuja politiikan eri sektoreilla, ei ainoastaan kehityspolitiikassa. Eduskunnassa pitäisi kiinnittää asiaan silti entistä enemmän huomiota. Ympäristöä, ilmastoa ja myös talouspolitiikkaa koskevat asiat voitaisiin lähettää eri valiokuntiin ja kuulla laajasti asiantuntijoita. Esimerkiksi maa- ja metsätalousasioissa voitaisiin kuulla myös kehitysyhteistyön ammattilaisia.

Kehityspolitiikka on Suomelle tärkeää ulkopolitiikkaa, jossa on ratkaisevat ajat käsillä. YK:n vuosituhattavoitteiden määräaika päättyy ensi vuonna, jolloin sovitaan uusista, vuoteen 2030 ulottuvista tavoitteista. Suomen on osoitettava oma sitoumuksensa kehitystavoitteisiin ja myös valmiutta toteuttaa uudenlaista yhteistyötä alati muuttuvassa maailmassa.

Hallitus on korostanut kehitysmaiden omistajuutta eli maiden omaa ääntä. Kehitystä voi tapahtua vain silloin, jos kehitysmaat ovat itse sitoutuneet kehitykseen ja pystyvät vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa. Johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä kehityspolitiikalla voidaan saavuttaa kestäviä tuloksia, jotta kehitysmaat voivat lopulta pärjätä omillaan, ilman riippuvuutta länsimaiden avusta.

Jaa sivu: