Oulun puheenjohtajapaneeli jäi aikataulujen vuoksi sunnuntaina 15. toukokuuta kesken. Yleisön kysymykset kerättiin kuitenkin talteen ja puheenjohtajaehdokkaat vastasivat kysymyksiin kotimatkalla ja maanantaiaamuna. Ehdokkaiden ajatuksia muun muassa tasa-arvosta ja Vihreistä puolueena löydät alta. Vastaukset on järjestetty aakkosjärjestyksessä.

Mitä mieltä olet aktiivisesta eutanasiasta?

Outi Alanko-Kahiluoto: "Suomessa tulisi käydä avointa julkista keskustelua siitä, mitä aktiivinen eutanasia eli armokuolema tarkoittaa. Eutanasia on Suomessa eräänlainen tabu, toisin kuin vaikkapa Ranskassa tai Tanskassa. Aktiivinen eutanasia on poliittisesti vaikea kysymys käsitellä, koska puhe aktiivisesta eutanasiasta ymmärretään helposti väärin, joko moraalisista tai uskonnollisista lähtökohdista, kärjistettynä esimerkiksi haluna säästää vanhustenhoidon kustannuksissa. Nähdäkseni suomalainen lainsäädäntö kuitenkin paranisi siitä, että aktiiviseen eutanasiaan otettaisiin rationaalinen juridisesti ja inhimillisesti perusteltu kanta. Näkemykseni aktiivisesta eutanasiasta on puhtaasti tunnepohjainen, koska olen nähnyt oman isäni kärsivän turhaan kuukausia hirvittävissä kivuissa hengityslaitteeseen sidottuna vailla minkäänlaista lääketieteellistä toivoa paranemisesta ja elämän jatkumisesta."

Mika Flöjt: ”Olen valmis harkitsemaan asiaa. Tarvitsen kuitenkin lisätietoja eri asiantuntijoilta eutanasian juridisista ja eettisistä kysymyksistä. Lisäksi mm. Sveitsistä saataviin käytännön kokemuksiin tulee päätöksentekijöiden syvällisesti perehtyä.”

Ville Niinistö: ”Asia on eettisesti vaikea. Olen taipuvainen harkitsemaan mahdollisuutta ainakin pidättäytyä keinotekoisesta elämän pidentämisestä, erityisesti jos se aiheuttaa kipua. Kysymys on toisaalta vaikea lääkärin velvollisuuksien kannalta, voiko lääkäriä pakottaa tällaiseen. Missä menisi harkintamahdollisuuden raja?”

Anni Sinnemäki: ”Minulla ei ole voimakasta mielipidettä asiasta. Olen sitä mieltä, että puolueen ei ole välttämätöntä ottaa yksiselitteistä kantaa tähän asiaan. Keskustelu voi olla paikallaan, eri näkökulmien pohtiminen yhdessä, mutta yksiselitteisen kyllä/ ei –kannan muodostaminen ei ole tarpeen.”

Millä ehdoin Vihreät voi mennä hallitukseen, jotta kunnallisvaaleissa ei tulisi tappiota?

Outi Alanko-Kahiluoto: ”Ensinnäkin meidän on saatava myönteinen vastaus ennakkoehtoihimme: 1) ei uusi periaatepäätöksiä ydinvoimalle; 2) ilmastolaki tai vastaavia merkittäviä edistyksiä ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan; 3) vähintään 100e korotus perusturvaan ja muita parannuksia sosiaaliturvaan. Jos nämä ennakkoehdot täyttyvät, ja saamme lisäksi lupauksen vaalilain uudistamisesta ja merkittävistä ministerinsalkuista, lähdemme neuvottelemaan. Itse neuvotteluissa pitää mm. saada läpi toimia joilla vähennetään köyhyyttä, kavennetaan tuloeroja, otetaan askeleita kohti perustuloa ja saadaan voittoja ympäristönsuojelussa. Kannattajamme ovat väsyneet selittelemään Vihreiden politiikkaa. Hallitusneuvotteluissa pitää saada läpi niin merkittävät tavoitteet, ettei selittelyyn jatkossa ole tarvetta. Meidän on kirkastettava tavoitteemme ja tehtävä niiden mukaista politiikkaa. Selkeydellä ja johdonmukaisuudella saadaan takaisin myös omien kannattajiemme luottamus.”

Mika Flöjt: ”Uraanivoimasta luopumisesta tulee järjestää kansanäänestys. Kysymys kulminoituu mm. Olkiluoto 3 riskireaktorin käyttölupaan. Ydinvoimalupien lisäksi kansanäänestyksessä keskustellaan, ydinjätehaudoista, eri uraanituotanto suunnitelmista ja uraanivaltauksista. Suomen pitkän ajan energiastrategia ja uraanivoiman rooli keskustellaan halki avoimessa kansalaisdemokratiassa. Tämä on tärkeää monesta mm. moraalisesta ja eettisestä syystä, mutta myös viimeisimpien globaalimuutos tietojen pohjalta mm. Länsi-Antarktiksen jäätikköhyllyjen romahdusriskien kasvun johdosta. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti meidän tulee luopua ydinlaitoksien sijoittamista merten rannoille. Kokonaisuudessaan uraanivoima muodostaa liian suuren taakan nykyisten ja tulevien sukupolvien elinympäristön puhtaudelle ja turvallisuudelle. Edellisen lisäksi on monia muita vihreitä linjauksia kuten mm. ehtomme hallitusneuvoittelijalle osoittaa, jotka tulee riittävästi toteutua ennen kuin voimme mennä hallitukseen. Uuden puheenjohtajan keskeinen tehtävä kirkaasti vihreän "pallon parhaaksi" politiikan lisäksi kiertää koko Suomen kenttää, niin suuria kuin pieniä paikkakuntia, läpikäyden ja varmista että meillä on mahdollisimman monessa kunnassa vihreä lista millä osallistumme menestyksellisesti kunnallisvaaleihin. Presidentinvaalissa meillä on jo pätevä kansainvälinen tekijä. Hänen asiantuntemus mm. Lähi-Idän, Afrikan ja Välimeren alueiden kriiseistä on valitettavasti enemmän kuin ajankohtaista. Puheenjohtajan tehtävänä on valmistaa vihreä koneisto menestykselliseen kunnallisvaalivoittoon.”

Ville Niinistö: ”Ehtojen pitää olla tiukat. Ilmastolaki on säädettävä, päästöjä vähennettävä ja vihreää taloutta edistettävä. Metsien suojeluun on saatava lisärahaa ja maatalouden ravinnepäästöjä on vähennettävä mm siirtämällä painopistettä luomuun. Ihmisten eriarvoisuutta on torjuttava ja köyhyyttä poistettava sosiaaliturvaa uudistamalla perustulon suuntaan, parantamalla perusturvaa ja vahvistamalla hyvinvointipalvelujen tasa-arvoa. Yhdenvertaisuutta, avoimuutta ja ihmisten arjen hyvinvointia on vahvistettava. On rakennettava vapauttavaa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa ihmisten elämänlaatu on keskiössä, ja edettävä kohti hiilineutraalia ja luontoarvoiltaan rikasta Suomea. Asetelma on sikäli muuttunut, että hallitus tarvitsee meitä enemmän kuin me heitä, ja kahdella suurella puolueella ei ole enää kahdestaan enemmistöä. Siksi meidän pitää varmistaa, että hallituksessa kaikki päätökset tehdään niin että vihreiden perusarvojen vastaista politiikkaa ei tehdä missään asiassa.”

Anni Sinnemäki: ”Vihreät voivat mennä hallitukseen vain, jos hallituksen ohjelma on riittävän vihreä, sellainen josta voimme olla ylpeitä! Sellaisessa tapauksessa uskon myös, että työ hallituksessa, työ tärkeiden tavoitteittemme eteen, toisi meille kannatusta kunnallisvaaleissa. Tässä tilanteessa meillä täytyy myös olla valmius jäädä oppositioon, jos emme saavuta hallitusohjelmaan riittävästi omia keskeisiä tavoitteitamme. Silloin teemme innostuneesti työtä hallituksen haastamiseksi. Molemmissa vaihtoehdoissa meidän täytyy vahvistaa puoluetta, saada uudet jäsenet mukaan toimintaan ja valmistautua kunnallisvaaleihin hyvin.”

Millä keinoin parantaisit vesistöjen – esimerkiksi jokien ja Itämeren – vedenlaatua?

Outi Alanko-Kahiluoto: "Soiden ojitus ja kuivatus samentaa vesistöjä ja siksi niistä pitää luopua, samoin kuin turpeen syöttötariffista. Maataloustuet pitää suunnata kestävää maataloutta edistäviksi."

Mika Flöjt: ”Laatimalla typpilaki, joka velvoittaa poistamaan typen jätevesistä yhtä tiukasti kuin fosforinkin. Uraanivoimasta luopumispäätös vähentää Itämeren lämpöjätevesikuormitusta sekä siten osaltaan rehevöitymistä. Myös Itämeren radioaktiivisuus vähentyy, kun ydinvoimaloiden "käyttöpäästöjen" myrkylliset ja radioaktiiviset pienhiukkaspäästöt ns. radionuklidit eivät enää lisäkuormita jo valmiiksi yhtä maailman radioaktiivisinta merialuetta. Myös uraanikaivoksien estäminen vähentää myrkyllisiä ja radioaktiviisten aineiden vapautumista ympäristöön, pohjavesiin sekä kaivosjätevesien mukana vesistöihin. Perinteisessä vesistön puhtauden puolustamisesta minulla on kokemusta mm. Kitkan vesistön osalta. Ymmärrän että tarvitsemme lisäksi vihreitä muutoksia maa- ja metsätaloussektorilla jotta vesistön rehevöitymistä vähennetään. Biokaasutuotannon voimakas edistäminen vähentää maatalouden lantakuormitusta ja luomutuotannon edistäminen eri ratkaisujen kautta vähentää vesistökuormitusta. Vesistöjen hoitokalastusta tuetaan ravinne- ja rehevöitymiskierteen katkaisemiseksi. Vesistö- ja ympäristönsuojelussa otetaan käyttöön voimakkaammat sanktiot ympäristörikkomuksissa. Periaatteena tulee olla kaikkien tuotantosektoreiden vesistökuormituksen vähentäminen. Globaalityppiongelma tulee lisäksi ottaa käsittelyyn eri kansainvälisissä ympäristösopimusmekanismeissa. ”

Ville Niinistö: ”Olen toiminut paljon vesistöjen tilan parantamiseksi ja tutustunut alan tutkimukseen, koska turkulaisena kansanedustajana ja saariston luontoretkiä harrastavana erityisesti Itämeren tila on minulle läheinen. Samat toimet auttavat myös sisävesiä. Maataloustukien uudistaminen sisäistä ravinnekiertoa suosivaksi, luomua, kaltevien pintojen ottamista pois viljelystä, kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä vesistöjen ja peltojen väliin. Parempaa neuvontaa tehokkaista ympäristönsuojelutoimista maanviljelijöille – yhteistyö on paras tapa vähentää päästöjä ja kehittää puhdasta maataloutta. Myös muita päästöjä voidaan vähentää esim. jätevedenpuhdistamojen tasoa parantamalla.”

Anni Sinnemäki: ”Vihreät tavoittelevat vesistöjen tilan parantumista rajaamalla turpeennoston pois luonnontilaisilta ja muuten luontoarvoiltaan hienoilta soilta, luopumalla valtion rahoituksesta turhaan kunnostusojitukseen ja parantamalla maatalouden ympäristötuen vaikuttavuutta. Nämä ovat kaikki asioita, jotka meidän pitäisi neuvotella mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan.”

Nykyisin lapsilisä leikkaa toimeentulotuen määrää. Mitä aiot tehdä asialle?

Outi Alanko-Kahiluoto: "Olen tehnyt asiasta useita lakialoitteita 2007-2011 vaalikaudella, ja jos olen hallitusneuvotteluissa, vaadin että epäkohta viimein korjataan. Hyvä ratkaisu olisi toimeentulotuen lapsinormin korottaminen riittävälle tasolle niin, etteivät toimeentulotukea saavat lapsiperheet ole enää huonomassa asemassa muihin perheisiin nähden."

Mika Flöjt: ”Poliittisena päämääränä tulee olla se, että lapsilisät eivät enää leikkaa toimeentulon määrää. Tässä asiassa teemme kaikkien mahdollisten poliittisten voimien kanssa yhteistyötä että saamme asian korjattua.”

Ville Niinistö: ”Tilanne on epäoikeudenmukainen ja leikkuri on poistettava. Siihen on monia keinoja, jotka sen toteuttavat, tekeminen etuoikeutetuksi tuloksi on yksi.”

Anni Sinnemäki: ”Pyrkiä nostamaan lasten toimeentulotukea. Tämä voitaisiin tehdä riippumatta siitä, nouseeko lapsilisä vai ei.”

Miten taataan luonnonvarojen kestävä käyttö?

Outi Alanko-Kahiluoto: "Lainsäädännöllä. Suomeen tulee saada esimerkiksi nykyistä huomattavasti tiukempi kaivoslaki sekä monimuotoisen metsänhoidon mahdollistava metsälaki. Vihreiden ideologian mukaista on myös toteuttaa kaikkea politiikkaa kestävän kehityksen ajattelutavan mukaisesti eli ympäristöä ja luontoa säästäen ja kunnioittaen."

Mika Flöjt: ”Vihreällä kulutus- ja tuotantosektoreiden ohjauskeinoilla sekä kansainvälisillä sopimusmekanismeilla. Tarvitsemme esimerkiksi kansainvälisen kestävän kaivos- ja metsäsopimuksen millä säädellään luonnonvarojen kestävää käyttöä.”

Ville Niinistö: ”Oras Tynkkysen johdolla valmisteltu tulevaisuusselonteko hahmotteli myös tätä. Mielestäni vihreiden pitäisi jatkossa ohjelmatyössään keskittyä tämänkaltaisiin ratkaisuihin: yksi ohjelma voisi olla "kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa", jossa hahmotellaan juuri luonnonarvojen kannalta kestävää bio- ja muuta energiantuotantoa sekä materiaalitehokkuuden, kierrätyksen ja jätehuollon parantamista kestävän kulutuksen mahdollistamiseksi. Elinkeinojen painopistettä on muutettava palveluihin ja aineettomaan tuotantoon kulutushyödykkeistä. Tätä on hahmoteltu mm. vihreiden elinkeinopoliittisessa ohjelmassa.”

Anni Sinnemäki: ”Tekemällä hyvää vihreää politiikkaa! Meidän täytyy nostaa resurssitehokkuus ja sen edistäminen keskeiselle sijalle, kun tulevaisuuden haasteita ratkotaan. Palvelut ja luova talous auttavat meitä rakentamaan kestävää yhteiskuntaa, jossa luonnonvaroja ei käytetä liikaa.”

Onko Vihreät oikeasti ydinvoimavastainen puolue?

Outi Alanko-Kahiluoto: "Kyllä. Puolueena Vihreät ei kannata ydinvoimaa."

Mika Flöjt: ”Johtamani Vihreät on varmasti uraanivoiman vastainen puolue, joka ajaa uraanivoimasta luopumista ja uraanikaivoksien estämistä. ”

Ville Niinistö: ”Kyllä. Vihreät vastustaa ydinvoimaa ja viime eduskunnassa teimme hartiavoimin töitä, jotta eduskunnan enemmistö olisi kaatanut ydinvoimaluvat – asemamme hallituksessa mahdollista sen, että asiasta ylipäätään tuli julkinen keskustelu ja meillä oli voiton mahdollisuus. Yliarvioimme kuitenkin asia-argumenttien painoarvon muiden puolueiden kansanedustajien kannanmuodostuksessa. Jatkossa vihreiden on asetettava ehdottomaksi kynnyskysymykseksi se, että uusi ydinvoimalupia ei myönnetä. Samalla on poistettava ydinvoiman epäsuorat taloudelliset tuet, saatava vastuuvakuutuslaki todelliset vastuut kattavaksi, kiristettävä rakennuslupamääräyksiä. On myös tehtävä suunnitelma ydinvoiman käytöstä ja fossiilisista polttoaineista luopumiseksi 100% uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen nojaavan talouden aikaansaamiseksi. ”

Anni Sinnemäki: ”On.”

Miten tasa-arvotyöhön saataisiin riittävästi resursseja? Miten tasa-arvoasioiden työntekijöitä saataisiin myös Pohjois-Suomeen?

Outi Alanko-Kahiluoto: ”ELY-keskusten määrärahoissa pitäisi huomioida se, että myös tasa-arvotavoitteet voidaan tavoittaa.”

Mika Flöjt: ”Vihreille perusarvo on tasa-arvo. Meidän tulee tehdä kaikkemme, että se tulee yhteiskunnan kaikille elämänsektoreille vallitsevaksi arvoksi. Kansallisen tasa-arvo valistuksen lisäksi tarvitsemme alueellisia tasa-arvotyön edistäjiä. Tätä voisi sovittaa aluehallinto-organisaatioiden yhteyteen. ”

Ville Niinistö: ”Kun sanoin, että hallitusohjelmassa oli hyvät linjaukset, jäi sanomatta että valitettavasti resurssien rajallisuuden takia niitä ei ole riittävän hyvin saatu toimeenpantua. Mutta sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on sinällään nyt osa koko valtionhallinnon ohjeistusta. Tasa-arvoasiain tiedotuskeskus sai jo rahoitusta. Seuraavassa hallitusohjelmassa on saatava lisää resursseja myös periaatteiden paremmaksi toimeenpanoksi, mukaan lukien alueellisen työn vahvistaminen.”

Anni Sinnemäki: "Yksi mahdollisuus on laittaa tasa-arvotyöhön alueellisia voimavaroja, ja käyttää esimerkiksi Euroopan unionin kautta myönnettäviä varoja tähän. Tasa-arvoajattelulla on iso merkitys aluekehitykselle, jos alueelta löytyy mahdollisuuksia sekä miehille että naisille, on paremmat mahdollisuudet pysyä elinvoimaisena."

Mistä rahat perusturvan parantamiseen? Mistä valtio säästäisi?

Outi Alanko-Kahiluoto: "Perusturvan parantaminen pitää rahoittaa korottamalla pääomaveroa progressiivisesti ja kiristämällä hyvätuloisten tuloveroa."

Mika Flöjt: ”Seuraavat seitsämän huonoa vuotta tulee olla hyvätuloisten vastuunkantoa Suomi yhteiskunnasta. Pääomaverotusta ja hyvätuloisten verotusta kiristetään, jotta yhteiskunnan jakaantuminen estetään. Myös mm. energiayhtiöiden verotusta kiristetään. Säästämme mm. hornettien rynnäkköaseistuksesta sekä muista tässä tilanteessa tarpeettomista kulueristä.”

Ville Niinistö: ”Perusturvan parantaminen on myös kansantaloudellisestikin järkevää, koska vähäosaisen tulot menee kotimaiseen kulutukseen ja se vähentää muita syrjäytymisestä aiheutuvia kuluja sekä suoraan toimeentulotuen menoja. Toki 10 euron perusturvan korotus suoraan maksaa toteuttamistavasta riippuen 150-300 miljardia euroa. Säästöjä voidaan saada aikaan eri tavoin: työuria pidentämällä ja työllisyyttä parantamalla, valtion hallinnon tuottavuutta parantamalla erityisesti tietohallintoa kehittämällä, ministeriöiden sisäisillä menojen uudelleenkohdennuksilla. Suoria menoleikkauksia voi tehdä esim. yritysten suoriin tukiin (tehottomia), puolustusmenoihin (ainakin ylim 2% superindeksi pitäisi poistaa).”

Anni Sinnemäki: ”Köyhyys tämän päivä Suomessa lannistaa liian monia ihmisiä. Perusturvan parantaminen on välttämätöntä tässä tilanteessa. Koska valtio tällä velkaantuu tällä hetkellä, rahat täytyy mielestäni löytää muualta valtion budjetista, esimerkiksi elinkeinotuista ja puolustusvoimien säästöistä.”

Miten työuria voitaisiin pidentää? Miksi moni jää työikäisenä eläkkeelle?

Outi Alanko-Kahiluoto: "Työuria voidaan pidentää ennen kaikkea parantamalla työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Vuosittain jää esim. noin 4000 ihmistä ennenaikaiselle sairaseläkkeelle mielenterveyssyistä. Alkupäästä työuria voidaan parantaa panostamalla oppilaanohjaukseen peruskoulussa, lisäämällä aloituspaikkoja toiselle asteelle sekä pienentämällä opetusryhmiä ammatillisessa opetuksessa ja lisäämällä opetuksen määrärahoja yliopistoissa ja korkeakouluissa."

Mika Flöjt: ”Kuulostaa kliseeltä, mutta työhyvinvointia konkreettisesti parantamalla. Tällä hetkellä kilpailutamme itsemme ja toisemme hengiltä. Tähän arvottomuuteen tulee saada muutos ja inhimillisyys on palautettava poliitisten puolueiden yhteistyöllä työelämään.”

Ville Niinistö: ”Työuria voidaan pidentää aikaistamalla työuran alkua parantamalla opiskelijoiden opintojen edellytyksiä ja ohjausta, ml. opintotuen parantaminen. Koulutuksen maksuttomuudesta on pidettävä kiinni. Työuran aikana on kehitettävä työn huokoisuutta, työn on joustettava enemmän ihmisten elämäntilanteiden mukaan. Tämä on vihreän kohtuullisuuden ja onnellisuuden yhteiskunnan ytimessä - hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava työntekijä. Työajan joustavuus, osa-aikaeläkkeen mahdollisuus, lyhyempi työaika lapsiperheellisille, vuorotteluvapaa ovat esimerkkejä joustoista. Tällöin jaksaa hyvinvoivana pidemmän työuran. Myös muita pehmeitä keinoja työhyvinvoinnin parantamiseen on käytettävä ja kehitettävä johtamisosaamista. Sairauseläkkeet ja osa-aikaeläkkeet johtuvat usein juuri huonosta työn ohjauksesta, liian raskaasta kuormituksesta ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon puutteista. Eläkeikää on pyrittävä nostamaan, jotta nuorten ikäluokkien rahoitustaakka tulevina vuosina ei nouse kohtuuttomaksi. Ensisijaisia keinoja ovat nämä pehmeät keinot, joilla todellista eläköitymisikää saadaan nostettua.”

Anni Sinnemäki: ”Ihmisiä, jotka uupuvat työssään, on autettava riittävän varhain. Meidän täytyy rakentaa työelämää, joka on joustavaa ja inhimillistä. Silloin ihmiset myös haluavat ja jaksavat jatkaa töissä eläkeikään asti.”

Jaa sivu:
Tilaa upeasti uudistunut Vihreä Lanka!