Parempaa koulutusta ja työllisyyttä - Vihreiden ehdotukset hallituksen puoliväliriiheen Parempaa koulutusta ja työllisyyttä - Vihreiden ehdotukset hallituksen puoliväliriiheen

Vihreän eduskuntaryhmän avaus 21.4.2017: Ehdotukset hallituksen puoliväliriiheen

Vihreät vaatii hallitusta tekemään puoliväliriihessä inhimillisiä uudistuksia, jotka ehkäisevät syrjäytymistä, turvaavat nuorten tulevaisuuden hyvällä koulutuksella ja nostavat ihmisiä työelämään. Hyvinvointivaltion uudistaminen on tulevaisuuden rakentamista, ei lyhytnäköistä leikkauspolitiikkaa. 

Puoliväliriihi on hallituksen viimeisiä mahdollisuuksia tehdä mittavia rakenteellisia uudistuksia. Hallituksen on pidettävä kiinni kuntavaalien alla antamastaan lupauksesta, ettei lisäleikkauksia tehdä. Samalla hallituksen on otettava huomioon suomalaisten kuntavaaleissa antama viesti siitä, että koulutuksen ja ihmisten kurjistamisen tie on käyty loppuun.

Vihreät esittävät hallitukselle inhimillisiä ja vaikuttavia uudistuksia, joilla parannetaan koulutusta ja ehkäistään syrjäytymistä, madalletaan kannustinloukkuja ja vahvistetaan työelämän tasa-arvoa. 


1. Panostetaan korkeakoulutukseen ja tutkimukseen 

Kehysriihessä tulee kääntää koulutuspolitiikan suunta. Koulutusleikkausten sijaan on koulutus- ja tutkimuspanostuksen aika.

Suomalaisen huippuosaamisen kehittämiseksi tarvitaan pitkäjänteistä ja vakaata rahoitusta korkeakouluille. Sen avulla taataan myös tieteentekijöille rauha tehdä varsinaista työtään. Ehdotettu yliopistojen pääomittaminen ei korvaa leikkauksia korkeakoulutuksesta. Perustutkimuksen arvostusta ja sen rahoitusta on kohennettava. Ilman laadukkaan perustutkimuksen luomaa perustaa ei synny innovaatioita jotka tuovat kasvua ja työllisyyttä.

Myös Tekesin rahoituksesta on leikattu vaikka sen rahoituksesta valtaosa kohdistuu hallitusohjelman korostamille sisältöalueille: digitalisaatioon, cleantechiin, biotalouteen sekä terveyteen ja hyvinvointiin. Valtion innovaatiotukien tehtävä on tukea niitä radikaaleja ja kunnianhimoisia hankkeita, joille ei löydy riittävästi yksityistä rahoitusta. Tekes tarvitsee vahvempaa rahoitusta tulevaisuuden kasvualojen vauhdittamiseksi.

2. Torjutaan lasten ja nuorten eriarvoisuutta

Toimivat peruspalvelut ovat paras suoja lasten ja nuorten syrjäytymistä vastaan. Kun ne ovat kunnossa, harvemmat ovat erityistoimien tarpeessa.

Varhaiskasvatuksen heikennykset osuvat pahiten heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin. Palautetaan kaikille lapsille täysi oikeus varhaiskasvatukseen ja pienennetään ryhmäkokoja päiväkodeissa.  

Koulutuspolulta putoaminen johtaa usein syrjäytymiseen. Emme saa päästää yhtään nuorta kadoksiin. Siirtymä peruskoulusta toiselle asteelle on erityisen vaativa vaihe, jossa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret putoavat. Tarjotaan tukea tarvitseville nuorille tukiopinto-ohjausta. Näin voidaan taata tuttujen ammattilaisten tuki nivelvaiheen yli: tukea tarvitseva oppilas saisi oikeuden opinto-ohjaajaan ja erityisopettajaan sekä yksilöllistä opinto-ohjausta toisen asteen ensimmäisen vuoden loppuun asti. 

Kaikille peruskoulun päättäville on taattava paikka lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa kohtuullisen matkan päässä kotoa. Ammatilliseen koulutukseen on lisättävä resursseja paikkaamaan siihen tehtyjä historiallisen suuria leikkauksia. On taattava aloituspaikkojen riittävyys sekä ammattitaidon oppimisen mahdollistava määrä lähiopetusta. Se kehittää ammattitaitoja ja luo samalla yhteisöllisyyttä joka pitää kiinni opinnoissa.

3. Uudistetaan perhevapaat lisäämällä joustoa ja valinnanvapautta

Suomalaista perhepolitiikkaa on päivitettävä lisäämällä tasa-arvoa perhe- ja lapsiystävällisellä tavalla. 

Perheissä kaivataan lisää joustavuutta ja valinnanvapautta perhevapaisiin. Naisten asema työelämässä ei vahvistu eikä isien tasavertainen vanhemmuus toteudu ilman perhevapaiden uudistamista. Nykyjärjestelmän ongelmat ovat ilmeisiä, mutta hallituksessa on annettu perheiden toiveiden kaikua kuuroille korville. Uudistustarpeesta on tehty poliittisen pelin nappula, jonka on annettu jäädä panttivangiksi hallituksen sisäisessä valtapelissä.

Vihreät ehdottaa, että askeleena kohti 6+6+6-mallia jaetaan ansiosidonnaiset vanhempainvapaat niin, että isälle korvamerkitään 5 kuukauden osuus vanhempainvapaasta. Äidille kiintiöidään 5 kk ja kolmannen 5 kk vanhemmat saavat jakaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Vihreiden mallissa kotihoidon tuki korvautuu hoitorahalla (843e/kk) ja nivoutuu kiinteämmin osaksi perhevapaajärjestelmää. 

Vanhempain- ja hoitorahaa voisi käyttää joustavasti vuorotellen kuten Ruotsissa, nostamalla sitä pienemmissä erissä ja pidentäen näin hoitoaikaa. Myös vapaita olisi nykyistä helpompi käyttää lyhyinäkin pätkinä tai osapäiväisesti. Vapaita voi hyödyntää perheelle sopivina aikoina. Puolitettuna hoitoraha riittää vuodeksi. Hoitoraha on silloin 419 euroa kuukaudessa, eli samalla tasolla kuin perustasoinen kotihoidon tuki on nyt.

4. Puretaan kannustinloukkuja ja nostetaan ihmisiä työelämään 

Luomalla kannustimia ja mahdollisuuksia luomme työmarkkinoille nostetta, joka synnyttää uutta työtä. 

Useimmat ihmiset haluavat tehdä töitä kun se on taloudellisesti kannattavaa. Siksi porkkana on keppiä toimivampi kannustin hakea ja vastaanottaa työtä. Keppi on myös hyödytön ja epäinhimillinen väline siellä, missä työtä ei ole tarjolla. 

Vaikuttava keino lapsiperheiden kannustinloukkujen pienentämiseen on tarjota perheille maksutonta osa-aikaista varhaiskasvatusta. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan tämä alentaisi lapsiperheiden työllistymisveroasteita merkittävästi. Yhä useamman lapsen saaminen laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin on tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä. Samalla se edistää erityisesti naisten työllisyyttä.

Kannustinloukkuja voidaan purkaa inhimillisesti myös asumistukea ja ansiosidonnaista uudistamalla sekä itsensä työllistäjien asemaa parantamalla.

5. Karsitaan ja uudistetaan yritystukia

Osaaminen ja innovaatiot hyödyttävät taloutta laajemmin ja kauaskantoisemmin kuin tiettyjen yritysten tai elinkeinojen tukeminen.

Käytämme yritysten tukemiseen valtavan summan rahaa, mutta emme saa sillä paljoa aikaan. Nykyinen yritystukijärjestelmä ei ole parantanut tehokkaasti ja laajasti suomalaisten yritysten asemaa tai kohentanut työllisyyttä. 

Talouden osoittaessa toipumisen merkkejä olisi hyvä aika laatia pitkän aikavälin suunnitelma tehottomien tukien karsimiseksi ja tukien uudelleen suuntaamiseksi. Tukipotin sisällä painopistettä tulisi siirtää yksittäisten yritysten tukemisesta sellaiseen tukeen, joka hyödyttää laajemmin koko yrityskenttä, toisin sanoen pitäisi tukea osaamista, tutkimusta ja innovaatioita. 

Kannustamme hallitusta ensimmäisenä karsimaan niitä yritystukia, jotka ovat selvästi haitallisia ympäristölle.Tällaisia ovat esimerkiksi uusi päästökauppakompensaatio sekä teollisuuden energiaveroleikkuri. Kumpikaan tuki ei ole ollut perusteltu myöskään tukea saaneiden yhtiöiden talouden kannalta. 
 


Lataa tulostettava versio täältä.

Jaa sivu: