Hyväksytty puoluekokouksessa 27.–28.5.2006

(HUOM! Nämä säännöt eivät ole enää voimassa. Puolueen voimassaolevat säännöt löydät täältä.)

1 § Puolueen nimi

Puolueen nimi on Vihreä liitto r.p., ruotsiksi Gröna förbundet r.p., saameksi Ruoná lihttu r.b. Vihreä liitto r.p:stä käytetään alempana myös nimitystä puolue.

2 § Puolueen kotipaikka

Puolueen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa. Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, rekisteröimis- ja pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.

3 § Puolueen tarkoitus

Puolueen tarkoituksena on edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua, yhteiskunnallista ja alueellista oikeudenmukaisuutta, henkistä kasvua, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä maailmanlaajuisesti. Puolueen tehtävänä on edistää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekä vaikuttaa poliittisiin ja valtiollisiin asioihin puolueen periaateohjelman mukaisesti.

4 § Puolueen toiminnan laatu

Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue

  • harjoittaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa;
  • kerää ja välittää tietoa;
  • tekee aloitteita ja kannanottoja;
  • osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan asettamalla ehdokkaita valtiollisiin ja kunnallisiin vaaleihin.

Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä, ostaa, omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin kustannustoimintaa sekä muuta puolueen tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellista varainhankintaa, jonka tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.

5 § Puolueen nimen kirjoittaminen

Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat, joku heistä yhdessä puoluesihteerin, hallintosihteerin, järjestösihteerin tai toimistopäällikön kanssa.

6 § Puolueen tilikausi

Puolueen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös sekä muut tarpeelliset asiakirjat on annettava tilintarkastajien tarkistettavaksi viimeistään kolme viikkoa ennen puoluekokousta.

7 § Puolueen järjestörakenne

Puolue on kiinteä liitto, joka koostuu rekisteröidyistä paikallisyhdistyksistä, kunnallisjärjestöistä, piirijärjestöistä ja valtakunnallisista yhdistyksistä.

Paikallisyhdistykset

Paikallisyhdistyksen toiminta-alueena on yksi tai useampi kunta tai kunnanosa. Paikallisyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet.

Paikallisyhdistyksen tehtävä on edustaa puoluetta toiminta-alueellaan. Paikallisyhdistys voi olla myös puolueen valtakunnallisen jäsenliiton paikallisyhdistys.

Kunnallisjärjestöt

Mikäli kunnan alueella toimii useita paikallisyhdistyksiä, voivat kunnan alueella toimivat paikallisyhdistykset perustaa rekisteröidyn kunnallisjärjestön, tai puoluehallitus voi päättää, mikä paikallisyhdistys hoitaa kunnallisjärjestön tehtäviä.

Mikäli kunnan alueella toimii vain yksi paikallisyhdistys, katsotaan sen olevan kyseisen kunnan kunnallisjärjestö.

Kunnallisjärjestön tehtävät on lueteltu 12 §:ssä.

Piirijärjestöt

Piirijärjestön toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piirijärjestön jäseniä ovat sen toiminta-alueen paikallisyhdistykset.

Piirijärjestön tehtävät on lueteltu 11 §:ssä.

Valtakunnalliset yhdistykset

Valtakunnallisiksi yhdistyksiksi katsotaan sellaiset yhdistykset, joilla on jäseniä vähintään neljän piirijärjestön alueella. Valtakunnallisen yhdistyksen toiminta-alueena on koko maa.

Valtakunnalliset yhdistykset ovat joko henkilöjäsenyhdistyksiä, jolloin niiden jäseniä ovat vain henkilöjäsenet, tai liittomuotoisia.

Liittomuotoisia valtakunnallisia yhdistyksiä kutsutaan näissä säännöissä liittojärjestöiksi. Liittojärjestön jäseniä ovat liittojärjestön paikallisyhdistykset sekä mahdolliset suorat henkilöjäsenet.

8 § Puolueen jäsenyys

Jäsenyhdistykset

Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity paikallisyhdistys, kunnallisjärjestö, piirijärjestö tai valtakunnallinen yhdistys, joka hyväksyy puolueen periaateohjelman ja säännöt ja täyttää muut 7 §:ssä mainitut edellytykset. Varsinaisia jäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi.

Jäsenyhdistyksen hyväksymisestä ja erottamisesta päättää puoluevaltuuskunta.

Kannatusjäsenet

Puolueen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityishenkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö. Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.

Kannatusjäsenen hyväksymisestä ja erottamisesta päättää puoluehallitus.

Henkilöjäsenet

Henkilöjäsenet kuuluvat johonkin paikallisyhdistykseen tai valtakunnalliseen yhdistykseen. Sama henkilöjäsen voi olla halutessaan useamman yhdistyksen jäsen.

Henkilöjäsenen hyväksymisestä ja erottamisesta päättää paikallisyhdistys tai valtakunnallinen yhdistys siten kuin sen säännöissä määrätään.

9 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenyhdistys tai kannatusjäsen voidaan erottaa, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin jäsen on puolueeseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei enää muutoin täytä laissa taikka näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Puolueen jäsenyhdistykseen kuuluva henkilöjäsen ei voi kuulua toiseen puolueeseen tai olla ehdolla toisen puolueen listoilla vaaleissa. Jäsenyhdistyksen on erotettava tällainen jäsenensä. Ellei jäsenyhdistys erota jäsentä, voi valtuuskunta erottaa jäsenyhdistyksen puolueesta.

10 § Jäsenmaksut ja muut maksut

Jäsenyhdistysten jäsenmaksut puolueelle

Valtakunnallisilta ja paikallisyhdistyksiltä kannetaan jäsenmaksua kustakin yhdistyksen henkilöjäsenestä jäljempänä kuvatulla tavalla.

Muilta puolueen jäsenyhdistyksiltä ei kanneta jäsenmaksua.

Henkilöjäsenten jäsenmaksut

Jäsenyhdistyksen henkilöjäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, joka sisältää sekä henkilöjäsenen jäsenmaksun jäsenyhdistykselle että jäsenyhdistyksen jäsenmaksun puolueelle kyseisestä henkilöjäsenestä.

Henkilöjäsenten maksamaa jäsenmaksua kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi. Vähävaraisilta henkilöjäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi.

Puoluekokous päättää vuosittain:

  • perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruuden;
  • perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautumisesta jäsenyhdistykselle ja puolueelle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin.

Mikäli jäsenyhdistys ei ole säännöissään siirtänyt jäsenmaksuista päättämistä puoluekokouksen tehtäväksi, puoluekokous päättää vain yhdistykseltä puolueelle tulevan jäsenmaksuosuuden suuruuden.

Kannatusjäsenmaksut

Puolueen kannatusjäsenet maksavat vuosittain kannatusjäsenmaksun, jonka suuruuden päättää puoluekokous.

Luottamushenkilömaksut

Puoluehallitus voi päättää, että luottamustoimiin valittujen henkilöiden tulee maksaa kokouspalkkioistaan tietyn suuruinen luottamushenkilömaksu puolueelle.

11 § Piirijärjestön tehtävät

Piirijärjestö

  1. edustaa puoluetta piiritasolla;
  2. asettaa eduskuntavaaleissa puolueen listoille ehdokkaat ja vastaa puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
  3. voi päättää luottamushenkilömaksun perimisestä vaalipiirikohtaisiin, maakunnallisiin tai vastaaviin luottamustehtäviin valituilta;
  4. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.

12 § Kunnallisjärjestön tehtävät

Puoluehallituksen nimeämä kunnallisjärjestö

  1. edustaa puoluetta paikallisella tasolla;
  2. asettaa kunnallisissa vaaleissa puolueen listoille ehdokkaat ja vastaa puolueen kunnallisvaalien kampanjasta;
  3. voi päättää luottamushenkilömaksun perimisestä kunnallisiin luottamustoimiin valituilta;
  4. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.

13 § Puoluehallitus

Puolueen asioita hoitaa 12-jäseninen puoluehallitus, jonka puheenjohtajana toimii puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajina puolueen varapuheenjohtajat.

Puoluekokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa ja hallituksen muut jäsenet sekä muiden jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi kerrallaan.

Sama henkilö voidaan valita hallituksen varsinaiseksi jäseneksi enintään kahdeksi täydeksi kahden vuoden toimikaudeksi peräkkäin. Hallituksen varsinainen jäsen, joka ei ole kuulunut puheenjohtajistoon, voidaan lisäksi valita varapuheenjohtajaksi enintään kahdeksi täydeksi kahden vuoden toimikaudeksi peräkkäin. Varapuheenjohtaja ja puoluehallituksen jäsen voidaan valita toimikausien määrästä riippumatta vielä puolueen puheenjohtajaksi.

Sama henkilö voidaan valita puolueen puheenjohtajaksi enintään kolmeksi täydeksi kahden vuoden kaudeksi peräkkäin.

Puoluekokous voi erottaa hallituksen jäsenen toimestaan, vaikka se aika, joksi hänet on valittu, ei ole kulunut loppuun.

Mikäli hallituksen jäsen eroaa tai erotetaan ennen toimikauden päättymistä, valitsee puoluekokous hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallitukseen valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä niin, että kumpiakin on hallituksen jäseninä vähintään viisi.

Samaa henkilöä ei voida valita sekä hallituksen että valtuuskunnan jäseneksi.

Puoluesihteerillä ja valtuuskunnan puheenjohtajilla on hallituksen kokouksessa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Vihreän eduskuntaryhmän jäsenillä sekä Vihreän liiton Euroopan parlamentin jäsenillä on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

14 § Puoluehallituksen tehtävät

Puoluehallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erikseen määrätty,

  1. johtaa puolueen toimintaa,
  2. huolehtia puoluekokousten ja valtuuskunnan päätösten täytäntöönpanosta,
  3. suunnitella ja ohjata puolueen kansainvälistä, valtiollista ja kunnallista toimintaa sekä vaalivalmisteluja,
  4. päättää vaaliliitoista,
  5. valita ehdokkaat Euroopan parlamentin vaaleihin,
  6. nimetä edustajat tärkeimpiin tiedotusvälineiden vaalitentteihin,
  7. ottaa puolueen palvelukseen tarpeelliset toimihenkilöt, sopia heidän palkoistaan ja määritellä heidän tehtävänsä,
  8. nimetä tarpeelliseksi katsomansa puolueen työryhmät ja valita niille puheenjohtaja ja jäsenet,
  9. päättää puolueen hyväksi tapahtuvista varainkeräyksistä,
  10. vastata puolueen varojen ja omaisuuden hoidosta sekä muusta taloudellisesta toiminnasta,
  11. päättää puoluekokousten aika ja paikka, kutsua puoluekokous koolle sääntöjen mukaisesti, valmistella puoluekokoukset ja sääntöjen määräämät asiat puoluekokoukselle ja käsitellä puoluekokoukselle esitetyt aloitteet,
  12. päättää valtuuskunnan kokousten aika ja paikka, kutsua valtuuskunta koolle sääntöjen määräysten mukaisesti, valmistella valtuuskunnan kokoukset,
  13. nimetä kunnallisjärjestöt ja määrätä niiden toiminta-alueet,
  14. nimetä edustajat valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin, ministeriöiden hallinnonaloihin kuuluviin työryhmiin, neuvottelukuntiin ja vastaaviin, joista nimityspyyntö on tullut Vihreä liitto r.p.:lle,
  15. nimetä edustajat kunta-alan valtakunnallisiin luottamuspaikkoihin,
  16. valita edustajat Euroopan vihreiden päätöselimiin,
  17. päättää luottamushenkilömaksusta ja sen suuruudesta,
  18. hyväksyä ja erottaa puolueen kannatusjäsenet,
  19. hoitaa muut puolueen toimintaan liittyvät tehtävät.

Puoluehallitus noudattaa seuraavia sääntöjä tekemissään nimityksissä, esityksissä ja toimihenkilöiden palkkaamisessa

  • jos luottamushenkilön kausi on vaalikauden mittainen, voidaan sama edustaja nimetä korkeintaan kahdelle täydelle kaudelle peräkkäin (kahdeksan vuotta),
  • jos luottamushenkilön kausi on kahden vuoden pituinen, voidaan sama edustaja nimetä korkeintaan kolmelle täydelle kaudelle peräkkäin (kuusi vuotta),
  • palkattaessa henkilöitä vakinaiseen työsuhteeseen hallituksen on asetettava toimet yleiseen hakuun.

15 § Hallituksen kokoontuminen ja päätösvaltaisuus

Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan jonkun varapuheenjohtajansa kutsusta hänen pitäessä sitä tarpeellisena tai kolmen hallituksen jäsenen sitä puheenjohtajalta kirjallisesti vaatiessa erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään seitsemän hallituksen jäsentä, joista yhden tulee olla puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista.

16 § Puoluevaltuuskunta

Puolueella on 40-jäseninen puoluevaltuuskunta. Puoluekokous valitsee valtuuskunnan puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa, 37 muuta jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet kahden vuoden pituisiksi toimikausiksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan valita valtuuskunnan varsinaiseksi jäseneksi enintään kahdeksi täydeksi kahden vuoden toimikaudeksi peräkkäin. Valtuuskunnan jäsen voidaan valita toimikausien määrästä riippumatta vielä valtuuskunnan puheenjohtajaksi kahdeksi täydeksi kahden vuoden toimikaudeksi peräkkäin.

Sama henkilö voidaan valita valtuuskunnan puheenjohtajaksi enintään kahdeksi täydeksi kahden vuoden kaudeksi peräkkäin.

Valtuuskuntaan valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä niin, että kumpiakin on vähintään 16.

Samaa henkilöä ei voida valita sekä hallituksen että valtuuskunnan jäseneksi.

Puoluekokous voi erottaa valtuuskunnan jäsenen toimestaan, vaikka se aika, joksi hänet on valittu, ei ole kulunut loppuun.

Mikäli valtuuskunnan jäsen eroaa tai erotetaan ennen toimikauden päättymistä, valitsee puoluekokous hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallituksen puheenjohtajistolla, puoluesihteerillä, Vihreän eduskuntaryhmän jäsenillä sekä Vihreän liiton Euroopan parlamentin jäsenillä on valtuuskunnan kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Hallituksen jäsenillä on valtuuskunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

17 § Valtuuskunnan tehtävät

Valtuuskunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erikseen määrätty,

  1. päättää periaatteellisista ja ohjelmallisista kannanotoista ja linjauksista puoluekokousten välillä,
  2. käydä päivänpoliittista ja kauaskantoista keskustelua puolueen toimista ja näkemyksistä,
  3. hyväksyä puolueen ohjelmat lukuun ottamatta periaateohjelmaa, ellei valtuuskunta päätä siirtää ohjelmien hyväksymistä puoluekokoukselle tai puoluehallitukselle,
  4. hyväksyä äänestys- ja vaalijärjestys kansallisiin ja Euroopan parlamentin vaaleihin,
  5. päättää osallistumisesta presidentinvaaleihin ja valita puolueen presidenttiehdokas, ellei valtuuskunta päätä siirtää näitä päätöksiä puoluekokoukselle,
  6. tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle,
  7. hyväksyä ja erottaa puolueen jäsenyhdistykset.

18 § Valtuuskunnan kokoontuminen ja päätösvaltaisuus

Valtuuskunta kokoontuu hallituksen kutsusta. Valtuuskunta kokoontuu myös kuuden valtuuskunnan jäsenen sitä hallitukselta kirjallisesti vaatiessa erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään 21 valtuuskunnan jäsentä, joista yhden tulee olla puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista.

19 § Puoluekokous

Puoluekokous on pidettävä kesäkuun loppuun mennessä. Hallituksen on toimitettava kirjallinen kokouskutsu kaikille puolueen jäsenyhdistyksille ja kannatusjäsenille postittamalla se viimeistään kolme viikkoa ennen puoluekokousta.

Puoluekokouksessa

  1. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja neljä ääntenlaskijaa;
  2. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
  3. hyväksytään kokouksen esityslista;
  4. esitetään edellisen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus;
  5. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;
  6. päätetään 10 §:n mukaisista jäsenmaksuista seuraavalle toimikaudelle:
    • perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruus,
    • perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautuminen puolueelle ja jäsenyhdistykselle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin,
    • kannatusjäseniltä perittävän kannatusjäsenmaksun suuruus;
  7. hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle toimikaudelle;
  8. valitaan joka toinen vuosi, tässä järjestyksessä
    • puolueen puheenjohtaja, jota kutsutaan Vihreän liiton puheenjohtajaksi,
    • puoluesihteeri,
    • valtuuskunnan puheenjohtaja,
    • kolme varapuheenjohtajaa, joita kutsutaan Vihreän liiton varapuheenjohtajiksi,
    • hallituksen 8 muuta jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet,
    • valtuuskunnan kaksi varapuheenjohtajaa,
    • valtuuskunnan muut 37 jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet;
  9. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa; toisen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja taikka tilintarkastusyhteisö;
  10. käsitellään aloitteet, jotka on määräaikana ennen kokousta kirjallisesti tehty hallitukselle tai jotka hallitus esittää kokouksen käsiteltäväksi;
  11. käsitellään muut asiat, jotka kokous on päättänyt ottaa käsiteltäväkseen.

Puolueen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, puoluesihteerin sekä hallituksen ja valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten toimikausi alkaa heti, kun heidät on valittu.

Vaalikelpoisia puoluehallitukseen ja valtuuskuntaan sekä puoluesihteeriksi ovat henkilöt, joita jokin jäsenyhdistys on esittänyt kyseisen toimielimen jäseneksi puoluekokoukseen mennessä. Esityksessä ei tarvitse yksilöidä, esitetäänkö varsinaiseksi vai varajäseneksi, eikä myöskään varsinaisen jäsenen henkilökohtaista varajäsentä. Henkilö, jota on esitetty puoluehallitukseen, on vaalikelpoinen myös valtuuskunnan jäseneksi. Puoluekokouksessa voidaan nimetä myös muita ehdokkaita.

Puoluehallituksen ja valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten vaaleissa äänestetään samalla kertaa molemmista siten, että ehdokkaana on aina sekä varsinainen jäsen että hänen henkilökohtainen varajäsenensä.

20 § Aloitteet

Aloitteita puoluekokoukselle voivat tehdä puolueen jäsenyhdistyksen henkilöjäsen, jäsenyhdistys, puoluehallitus, puoluehallituksen asettama työryhmä, puoluevaltuuskunta, Vihreän liiton eduskuntaryhmä ja Vihreän liiton Euroopan parlamentin jäsen.

Puoluekokoukselle tarkoitetut aloitteet on toimitettava hallitukselle kahdeksan viikkoa ennen puoluekokousta. Määräaikana saapuneista, puoluekokouksen esityslistalle otettavista aloitteista on puoluehallituksen annettava lausuntonsa, joihin tulee sisältyä esitykset aloitteiden johdosta tehtäviksi puoluekokouksen päätöksiksi. Puoluekokousaloitteet ja puoluehallituksen niistä antamat lausunnot lähetetään puoluekokoukseen ilmoitetuille äänivaltaisille edustajille ja puolueen jäsenyhdistyksille viimeistään kolme viikkoa ennen puoluekokouksen alkamista.

Puoluekokouksen käsittelyyn haluttavia viime hetkellä ajankohtaisiksi tulleita aloitteita voi toimittaa tämän aikamäärän jälkeen vielä puoluehallitukselle, joka voi harkintansa mukaan tuoda esityksiä ja aloitteita suoraan kokoukseen. Valtuuskunnalla on oikeus myös antaa aloite-ehdotuksia hallituksen käsiteltäväksi puoluekokousta edeltävässä kokouksessaan määräajasta riippumatta.

21 § Puolueen muut kokoukset

Muita kokouksia puolue pitää hallituksen tai valtuuskunnan katsoessa sen tarpeelliseksi tai jos vähintään 1/10 puolueen äänioikeutetuista jäsenistä eli jäsenyhdistyksistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

22 § Jäsenyhdistysten äänivaltaiset edustajat

Puolueen paikallisyhdistykset ja valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset saavat lähettää puoluekokoukseen 1–15 henkilöjäsentään kohden yhden äänivaltaisen edustajan, 16–30  henkilöjäsentään kohden toisen äänivaltaisen edustajan ja tämän jälkeen jokaista alkavaa kolmeakymmentä jäsentä kohden yhden äänivaltaisen edustajan.

Piirijärjestöt ja liittojärjestöt saavat lähettää puoluekokoukseen yhden edustajan, silloin kun näiden järjestöjen jäsenyhdistyksillä on 1–25 henkilöjäsentä, toisen edustajan kun jäsenyhdistyksillä on 26–50, kolmannen edustajan kun jäsenyhdistyksillä on 51–100 henkilöjäsentä ja tämän jälkeen jokaista alkavaa sataa jäsenyhdistyksen henkilöjäsentä kohden yhden edustajan. Jos liittojärjestöllä on myös suoria henkilöjäseniä, lasketaan heidät mukaan tähän henkilöjäsenmäärään.

Jos jäsenyhdistys on sekä liittojärjestön että piirijärjestön jäsen, lasketaan yhdistyksen henkilöjäsenet puoluekokousedustusta laskettaessa vain kyseisen liittojärjestön, ei piirijärjestön hyväksi.

Äänivaltaisiin kokousedustajiin oikeuttavien henkilöjäsenten määrä lasketaan edellisen kalenterivuoden jäsenmaksutietojen perusteella. Samana kalenterivuonna jäseniksi otettujen uusien jäsenyhdistysten äänivalta lasketaan edellisenä kalenterivuonna tilitettyjen jäsenmaksujen perusteella; jos tilityksiä ei ole ollut edellisenä kalenterivuonna, yhdistyksen äänivaltaisten kokousedustajien määrä lasketaan kuukautta ennen puoluekokousta tilitettyjen jäsenmaksujen perusteella.

Kahteen tai useampaan jäsenyhdistykseen jäsenmaksun maksanut henkilöjäsen lasketaan puoluekokouksen äänivaltaisten edustajien määrää määriteltäessä kunkin jäsenyhdistyksen hyväksi. Kahteen tai useampaan saman piirijärjestön tai liittojärjestön jäsenyhdistykseen jäsenmaksun maksanut henkilöjäsen lasketaan kuitenkin vain kerran kyseisen piirijärjestön tai liittojärjestön edustuksen hyväksi.

Yksi henkilö voi toimia vain yhden jäsenyhdistyksen äänivaltaisena edustajana.

7 §:ssä mainitut rekisteröidyt kunnallisjärjestöt, joiden jäseniä ovat kunnan alueella toimivat paikallisyhdistykset, saavat lähettää yhden äänivaltaisen edustajan.

23 § Puoluekokouksen päätösvaltaisuus

Puoluekokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti koolle kutsuttu.

24 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleissa

Puolueen ehdokkaat kansanedustajiksi asetetaan kussakin vaalipiirissä jäsenäänestyksen perusteella.

Jäsenäänestys ei kuitenkaan ole pakollinen, jos ehdokkaiksi nimetään enintään niin monta henkilöä kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita vaalipiirissä.

Päätöksen ehdokkaiden lukumäärästä ja asettamisesta tekee puolueen piirijärjestö.

25 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen

Jäsenäänestys toteutetaan  postiäänestyksenä noudattaen 30 §:ssä kuvattua suhteellista vaalitapaa.

Jäsenäänestys suoritetaan siten, että siinä valitaan kolme neljäsosaa – ylöspäin pyöristettynä, ellei osuus ole kokonaisluku – siitä ehdokasmäärästä, joka vaalipiirissä voidaan asettaa ehdokkaaksi. Piirijärjestön kokous voi kuitenkin vaihtaa valituiksi tulleista määrän, joka vastaa enintään yhtä neljäsosaa – alaspäin pyöristettynä, ellei osuus ole kokonaisluku –  siitä ehdokasmäärästä, joka vaalipiirissä voidaan asettaa ehdokkaaksi. Vaihdettavat ehdokkaat eivät kuitenkaan voi olla n eniten ääniä saaneiden joukosta, missä n on puolet – ylöspäin pyöristettynä, ellei osuus ole kokonaisluku –  siitä ehdokasmäärästä, joka vaalipiirissä voidaan asettaa ehdokkaaksi. Loput ehdokkaat nimeää piirijärjestön kokous tai sen valtuuttamana piirijärjestön hallitus.

Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi.

Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään puoluevaltuuskunnan hyväksymän vaalijärjestyksen mukaisesti.

26 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen

Oikeus nimetä henkilöitä jäsenäänestykseen on puolueen jokaisella vaalipiirissä toimivalla jäsenyhdistyksellä. Kukin jäsenyhdistys saa esittää sen määrän henkilöitä, joka vaalipiirissä saadaan asettaa ehdokkaiksi. Päätöksen ehdokkaiden nimeämisestä jäsenyhdistykseen tekee asianomaisen jäsenyhdistyksen päätösvaltaa käyttävä kokous.

Vihreän liiton hallituksella on oikeus nimetä jäsenäänestykseen enintään sellainen määrä henkilöitä, joka vastaa 1/10 kyseisestä vaalipiiristä valittavaksi tulevasta kansanedustajamäärästä.

Jäsenäänestykseen on otettava myös henkilö, jota vähintään 15 vaalipiirissä toimiviin jäsenjärjestöihin kuuluvaa vaalipiirissä asuvaa henkilöjäsentä on esittänyt. Sama henkilö voi olla tällä tavalla nimeämässä vain yhtä henkilöä.

Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan.

27 § Osanotto jäsenäänestykseen

Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen jäsenjärjestöjen sekä näiden jäsenjärjestöjen vaalipiirissä asuvat henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta, kukin vain yhden yhdistyksen jäsenenä.

28 § Eduskuntaryhmä

Vihreän liiton eduskuntaryhmän muodostavat ne kansanedustajat, jotka on valittu puolueen jäsenyhdistyksen ehdokkaiksi edellä 25 § ja 26 §:n mukaisesti asettamista henkilöistä, sekä kansanedustajat, jotka eduskuntaryhmä myöhemmin hyväksyy jäsenikseen.

Eduskuntaryhmä nimeää edustajat valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin, ministeriöiden hallinnonaloihin kuuluviin työryhmiin, neuvottelukuntiin, hallintoneuvostoihin ja vastaaviin tahoihin, joista nimityspyyntö on tullut eduskuntaryhmälle.

Eduskuntaryhmän ryhmäkanslian tulee ilmoittaa nimityspyynnöstä puoluehallitukselle, joka voi tehdä eduskuntaryhmälle nimitysesityksen. Vastaavasti puoluetoimiston on ilmoitettava eduskuntaryhmälle puolueelle saapuneista nimityspyynnöistä.

Eduskuntaryhmä noudattaa nimityksissä samoja sääntöjä kuin puolueen hallitus.

29 § Osallistuminen hallitusyhteistyöhön

Puolue voi olla edustettuna maan hallituksessa ja tukea sitä, jos hallituksen ohjelma ja toiminta ovat sopusoinnussa puolueen toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden kanssa.

Eduskuntaryhmä nimeää hallitusneuvotteluihin liittyviä asioita valmistelemaan toimikunnan, jonka puheenjohtajana on puolueen puheenjohtaja, ja jonka muista jäsenistä vähintään puolet tulee olla puoluehallituksen eduskuntaryhmälle esittämiä. Tämän toimikunnan jäsenet edustavat puoluetta hallitusneuvottelijoina ja ovat läsnäolo- ja puheoikeutettuja hallituksen, valtuuskunnan ja eduskuntaryhmän kokouksissa niiden käsitellessä tässä pykälässä tarkoitettuja asioita.

Hallitusohjelman hyväksymisestä, hallitusyhteistyöhön osallistumisesta sekä hallitusyhteistyön lopettamisesta päätetään eduskuntaryhmän ja valtuuskunnan yhteisessä kokouksessa, jossa jokaisella osanottajalla on yksi ääni. Kokous on päätösvaltainen, jos se on kutsuttu koolle valtuuskunnan sekä eduskuntaryhmän puheenjohtajien yhteisellä kutsulla, joka on saatettu tiedoksi jokaiselle valtuuskunnan ja eduskuntaryhmän jäsenelle. Tämä yhteiskokous päättää myös puolueen ehdokkaat valtioneuvoston jäseniksi.

Yhteiskokouksessa on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus myös puoluehallituksen jäsenillä, puoluesihteerillä sekä eduskuntaryhmän pääsihteerillä. Puoluetoimiston ja eduskuntaryhmän vakinaisilla työntekijöillä sekä kansanedustajien avustajilla on yhteiskokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

30 § Vaalin toteuttaminen

Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestetään ensimmäisellä kierroksella kaikkien ehdokkaiden kesken ja toisella kierroksella kahden eniten ääniä saaneen kesken, ellei kukaan ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella ehdotonta enemmistöä äänistä.

Suhteellista vaalia käytetään silloin, kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi.

Vaalit toimitetaan suhteellisina ehdokaslistoja käyttämättä siten, että äänivaltainen henkilö voi vaalissa äänestää enintään niin monta ehdokasta kuin on täytettäviä paikkoja. Jokainen annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen ehdokkaiden kesken ensimmäisenä olevan ehdokkaan saadessa yhden äänen, toisena olevan puoli ääntä, kolmantena olevan yhden kolmasosan ääntä ja niin edelleen. Valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mukaisessa järjestyksessä.

Jos hallituksen tai valtuuskunnan vaalin tulos ei täytä 13 § ja 16 §:ssä määritellyn sukupuolikiintiön vaatimusta, menetellään siten, että vähiten ääniä saanut, valituksi tullut enemmistösukupuolen edustaja jätetään valitsematta ja tilalle valitaan eniten ääniä saanut, valitsematta jäänyt vähemmistösukupuolen edustaja. Menettely toistetaan niin monta kertaa, että sukupuolikiintiö täyttyy.

31 § Neuvoa-antava jäsenäänestys

Puoluehallitus voi katsoessaan sen tarpeelliseksi toimeenpanna neuvoa-antavan jäsenäänestyksen tärkeän kysymyksen johdosta. Jäsenäänestyksessä äänivaltaisia ovat puolueen jäsenyhdistysten henkilöjäsenet.

Hallituksen on toimeenpantava neuvoa-antava äänestys, jos vähintään kolme valtakunnallista tai viisi paikallisyhdistystä, joissa on yhteensä vähintään 50 jäsentä, sitä samasta määrätystä asiasta vaativat. Äänestys on toimitettava myös, jos vähintään kolme piirijärjestöä sitä vaatii.

32 § Puolueen sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta voidaan päättää puoluekokouksessa vähintään 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä, mikäli sääntömuutoksesta tai purkamisesta on ilmoitettu kokouskutsussa.

33 § Puolueen purkaminen

Puolueen purkautuessa sen varat käytetään puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi varat käytetään samaan tarkoitukseen.

Jaa sivu: