Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman mukaan ”arvioidaan vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain toimivuutta. Perustuslain mahdollista muuttamista varten asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä”.

Vihreä liitto katsoo, että tässä tärkeässä prosessissa pitää keskittyä parlamentarismin, kansanvallan ja perusoikeuksien vahvistamiseen. Suomen edustuksellisen demokratian tulee perustua eduskunnan vahvaan rooliin ja sen enemmistön luottamusta nauttivan hallituksen toimintaan. Eduskunnan tietojensaantioikeudella ja muilla parlamentaarisen valvonnan keinoilla taataan parhaiten myös opposition mahdollisuudet valvoa ja arvostella hallitusta, mikä sekin puoltaa päätöksenteon painopisteen vielä nykyistä selvempää siirtämistä parlamentarismin suuntaan.

Edustuksellisen demokratian ohella on vahvistettava kansalaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia päätösten valmistelussa ja itse päätöksenteossakin. Tähän tarvitaan ennen kaikkea uutta asennetta ja uusia menetelmiä kuulla kansalaisia riittävän ajoissa ja monipuolisesti politiikan arjessa.

Kansalaisaloite ja päättävä kansanäänestys


Lissabonin sopimuksen voimaan tulemisen jälkeen suomalaisella tai Suomessa pysyvästi oleskelevalla on mahdollisuus kansalaisaloitteeseen sekä EU- että kunnallisella tasolla. On hyvin vaikea perustella, miksi tämänkaltainen aloiteoikeus puuttuu kansallisen tason päätöksenteosta. Kysymys kansalaisaloitteesta kytkeytyy läheisesti kansanäänestysjärjestelmään, sillä kansalaisaloite on käytössä monissa maissa juuri kansanäänestyksen järjestämiseen liittyen. Suomessa kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään tapauskohtaisesti, kansanäänestyksen tulos ei sido eduskuntaa eivätkä äänestäjät eivät pääse vaikuttamaan siihen, mistä äänestys järjestetään.

Vihreä liitto asettaa tavoitteekseen Suomen perustuslain muuttamisen siten, että se mahdollistaa kansalaisaloitteen jättämisen joko tietyn asian valmistelemisesta tai kansanäänestyksen järjestämisestä. Kansalaisaloitteen takana on oltava vähintään 100 000 ihmistä. Tavoitteenamme on lisäksi, että perustuslaki mahdollistaisi nykyisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen lisäksi päättävän kansanäänestyksen järjestämisen siten, että eduskunnan ehdollinen päätös alistetaan jälkikäteen kansan hyväksyttäväksi tai hylättäväksi.

Ulkopoliittinen päätöksentekojärjestelmä


Ulkopolitiikkaa johtaa perustuslain mukaan tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan asiat kuuluvat valtioneuvoston toimivaltaan. Merkittävissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa unioniasioissa valtioneuvoston tulee toimia läheisessä yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa.

Suomen nykyinen ulkopoliittinen päätöksentekojärjestelmä ei ole parlamentarismin periaatteiden eikä käytännön valta- ja vastuusuhteiden selkeyden kannalta ongelmaton. Parlamentarismin periaatteiden kannalta olisi selkeintä, että valtioneuvosto voisi toimia itsenäisesti suhteessa parlamentaarista vastuuta vailla olevaan presidenttiin ja vastata eduskunnalle vain omasta toiminnastaan. Kansainvälisen toiminnan yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden varmistamisen kannalta olisi perusteltua, että ulkopoliittinen päätöksentekovalta osoitetaan kokonaisuudessaan valtioneuvostolle.

Vihreän liiton tavoitteena on siten valtiosäännön parlamentaaristen piirteiden vahvistaminen edelleen. Perustuslakia tulee tarkistaa osoittamalla toimivalta Suomen kaikissa kansainvälisissä asioissa selkeästi eduskunnan luottamuksen varassa toimivalle valtioneuvostolle.

Tasavallan presidentin nimitysvalta, suojelupoliisin valvonta ja perustuslainmukaisuuden valvonta


Tasavallan presidentin nimitysvaltaa Vihreä liitto tarkastelee parlamentarismin näkökulmasta. Tasavallan presidentti nimittää edelleen melko laajan joukon korkeita virkamiehiä. Vihreän liiton kannan mukaan perustuslain uudistamisen yhteydessä on syytä lisätä valtioneuvoston nimitysoikeutta niiltä osin kuin on kyse valtioneuvoston toimintaan kuuluvista virkatehtävistä, kuten kansliapäälliköistä. Suomen Pankin johtokunnan jäsenet ja puheenjohtajan valitsisi eduskunnan täysistunto. Sen sijaan tasavallan presidentin rooli on jatkossakin perusteltua mm. tuomareiden ja oikeuskanslerin nimityksissä.

Suojelupoliisin valvonnan tehostamistarpeesta on virinnyt julkinen keskustelu muun muassa siksi, että terrorismin vastaisessa työssä suojelupoliisin rooli on kansainvälisistä yhteistyöjärjestelyistä johtuen kasvanut. Vihreän liiton mielestä on loogista seurata muiden läntisten maiden esimerkkiä ja vahvistaa suojelupoliisin parlamentaarista valvontaa.

Edellisen perustuslakiuudistuksen jälkeen on käyty keskustelua perustuslainmukaisuuden jälkivalvonnasta. Nykyisen perustuslain 106 §:n mukaan tuomioistuin voi arvioida yksittäisessä tapauksessa asian perustuslainmukaisuutta vain, mikäli se katsoo asian olevan ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Vihreiden mielestä vaatimus ilmeisestä ristiriidasta on syytä poistaa. Etenkin, kun EU:n perusoikeuskirjan oikeuksia voidaan soveltaa ilman vaatimusta ristiriidan ilmeisyydestä.

Perusoikeuksien vahvistaminen


Perustuslain uudistuksen yhteydessä on käsiteltävä myös perusoikeuksia koskevaa lukua. Vihreiden mielestä perusoikeuksia on edelleen vahvistettava. Uudistuksen yhteydessä tulisi tarkastella mahdollisuutta vahvistaa perustuslaissa jokaisen oikeus asuntoon ja oikeus myös toisen ja korkea-asteen maksuttomaan koulutukseen.
Jaa sivu:
Tilaa upeasti uudistunut Vihreä Lanka!