Valtuustoaloite / Imatra

Yleistä taustaa:

Kriminaalityö kuuluu valtion tasolla oikeusministeriön toimialaan. Rikostorjunta on puolestaan päävastuullaan sisäasianministeriön toimivaltaan kuuluvaa työtä. Kunnissa asia on järjestetty hyvin eritasoisesti ja joissakin kunnissa sitä ei ole järjestetty juuri ollenkaan. Useimmissa kunnissa tehdään sekä ehkäisevää että korjaavaa työtä kohdennetusti eri hallintokuntien sisällä. Tätä ei välttämättä mielletä siten, että eri hallinnon alojen sisällä tehtävän kohdennetun työn avulla ehkäistään myös rikollisuutta. Hallituksen tavoitteet ehkäistä syrjäytymistä vaativat avointa keskustelua ja toimenpiteitä myös kuntatasolla.

Suomen tiedetään olevan yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista. Imatran vihreä valtuustoryhmä on huolissaan kaupungin syrjäytymis- ja rikollisuuskehityksestä. Sisäministeriön huhtikuussa 2008 tekemän arvion mukaan suurin uhka koko Suomen sisäiselle turvallisuudelle on syrjäytyminen. Uutta on sosiaalisten ongelmien periytyminen. Syrjäytymisriski ja ongelmien kasaantuminen lisääntyvät aina taloudellisen laman ja työttömyyspiikkien aikana. Nyt eletään tilanteessa jossa etenkin nuorisotyöttömyys on räjähtänyt kasvuun.

Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Tähän tavoitteeseen päästään vain tarttumalla tavoitteeseen vakavasti myös kuntatasolla. Vuonna 2008 poliisitilastojen mukaisen, kyseenalaisen kärkipaikan henkirikoksissa otti Imatra. Suhteutettuna väestömäärään henkirikosten määrä Imatralla on ollut Suomen suurin. Mikäli Imatra ja Helsinki olisivat molemmat 100 000 asukkaan kaupunkeja, Imatralla tapahtuisi keskimäärin 5,72 henkirikosta vuodessa, kun Helsingissä niitä tapahtuisi 2,55. Vuonna 2007 Imatran kihlakunnan alueella tehtiin väkivaltailmoitus keskimäärin kerran päivässä.

Alkoholikuolleisuus on suurta koko maakunnassa, erityisesti näin on miesten kohdalla, mutta myös naiset kuolevat Etelä-Karjalassa alkoholisyihin enemmän kuin Suomessa yleensä. Tähän puoleen Imatralla onkin tartuttu oikealla tavalla, kun kaupungissa on laadittu päihdeohjelma, jolla asiaan on lähdetty puuttumaan. Väkivalta- ja henkirikoksista tiedetään, että niitä tehdään nimenomaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholin suurkulutus aiheuttaa syrjäytymistä ja syrjäytyminen on suurin riski väkivaltarikolliselle elintavalle.

Euroopan neuvosto on kehottanut Suomea kiinnittämään erityistä huomiota lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Tavoite sisältyy myös nykyiseen hallitusohjelmaan. Lähisuhdeväkivaltatilastot ovat olleet Imatralla perinteisesti rumia. Tähän Imatralla on etsitty ratkaisuja jo vuonna 2004. Tuolloin lääninhallituksen suosituksen pohjalta, Imatran kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja asetti työryhmän työskentelemään perhe- ja lähisuhdeväkivalta aiheen parissa. Silloin syntyi myös seutukunnallinen rikoksentorjuntaohjelma. Teemavuoden 2005 aikana lähisuhdeväkivalta-aihetta käsiteltiin eri foorumeilla, henkilökuntaa koulutettiin tunnistamaan ilmiö ja tarjoamaan lähisuhdeväkivaltaan apua.

Lapset ja nuoret:

Syyskuussa 2008 Stakes julkaisi kouluterveyskyselyn, jonka mukaan yhä useampi nuori on kokenut väkivaltaa tai osallistunut väkivallan tekoihin. Samansuuntaisia viitteitä löytyi myös vuoden 2008 Poliisi Amk:n yhdeksäsluokkalaisilla tekemällä kyselyssä. Aihiot väkivaltarikoksiin opitaan yhä nuorempina. Lapset ja nuoret ovatkin sosiaalisen rikosten ehkäisyn tärkein kohderyhmä. Sosiaalisessa rikollisuuden ehkäisyssä korostetaan varhaisia toimia rikollisuuden ehkäisemiseksi. Keskeistä on ehkäistä syrjäytymistä, koska useat rikolliseksi kehittymistä edistävät tekijät ovat yhteydessä huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen. Tästä syystä ehkäisevään työhön tulee panostaa erityisesti jo päiväkodeissa, peruskouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja nuorisotyössä.

Lähes joka neljäs 16–20-vuotias nuori mies syyllistyy rikokseen. Tieto käy ilmi Turun yliopiston tutkijan Henrik Elonheimon oikeussosiologian ja kriminologian alan väitöskirjasta, joka julkaistiin 9.4.2010. Tutkimuksessa seurattiin vajaata 3 000:a vuonna 1981 syntynyttä poikaa aina kutsuntaikään asti, näiden täytettyä kahdeksan vuotta. Elonheimon väitöksen mukaan rikoksille altistavia taustatekijöitä ovat esimerkiksi rikkinäinen perherakenne, käytösongelmat, hyperaktiivisuus, vanhempien alhainen koulutustaso, perheen huono sosioekonominen asema, erilaiset psykiatriset ongelmat ja taipumus päihderiippuvuuteen. Sitä suurempi riski on kyseessä, mitä useampi riskitekijä kasaantuu yhdelle henkilölle. Rikollisuus kasautuu melko pienelle ryhmälle, sillä neljä prosenttia tutkimukseen valikoituneista pojista teki yli 70 prosenttia kaikista rikoksista. Tutkimuksessa saatiin myös yksi Imatrankin kannalta merkittävä uusi löydös, nimittäin aiemmista tutkimuksista poiketen nuorisorikollisuus näyttäisi olevan yleisempää pienkaupungeissa ja maaseudulla, kuin kasvukeskuksissa.

Opettajat ovat yksi korkeasti koulutettu ammattiryhmä, joka näkee päivittäin paljon lapsia ja nuoria. Tutkimuksen mukaan opettajille tulisi antaa välineitä siihen, miten tunnistaa riskitekijät ja ohjata lapsia ja nuoria psykososiaalisiin palveluihin. Elonheimon mukaan sovittelua pitäisi laajentaa ja kehittää sen eri osa-alueita, kuten esimerkiksi koulusovittelua ja lapsille ja nuorille tulisi olla tarjolla matalan kynnyksen ammattiapua, jotta ongelmat eivät ehtisi kasautua.

Imatran Vihreä valtuustoryhmä kysyy, kuinka rikoksentorjuntaohjelman ja päihdeohjelman seuranta on järjestetty ja millaisia tuloksia niistä on saatu? Koska väkivaltarikollisuus ei ole alueella tilastojen mukaan merkittävästi vähentynyt ja taloudellinen lama lisää syrjäytymisriskiä, Vihreä valtuustoryhmä esittää että rikoksentorjuntaohjelma tulee Imatralla ottaa uudelleen käsittelyyn. Siitä saatuihin tuloksiin tulee tutustua, arvioida ne ja tarvittaessa päivittää ohjelma vastaamaan vuoden 2010 tilannetta.

Päivityksessä tulee erityisesti huomioida lapset ja nuoret osana rikoksen torjuntaa ja syrjäytymisen ehkäisyä, arvioida ohjelman lapsi- ja nuorisovaikutukset, sekä sosiaalisen rikoksen torjunnan ulottuvuudet. Samassa yhteydessä on syytä selvittää oppilashuollon keinot ja valmiudet varhaiseen puuttumiseen, kartoittaa millainen palveluverkosto alueellamme on, minne palveluihin oppilaita voidaan ohjata sekä tarvittaessa pohtia koulusovittelun (kts. liite) kattavaa käyttöönottoa Imatralla.

Lisäksi Vihreä valtuustoryhmä ehdottaa että Imatran kaupunki selvittäisi mahdollisuudet kokeilla Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen, terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston kehittämää monihallintokuntaista ja moniammatillista matalan kynnyksen Luotsi- työmuotoa (kts. liitteet) osana varhaisen puuttumisen keinoja.

Jaa sivu:
Tilaa upeasti uudistunut Vihreä Lanka!