Jan-Erik Enestam (r.) ei ole ympäristöministerinä järin vakuuttanut, vaikka ministeripostin alkupuolella uhottiinkin hänen olevan huippuhyvä:


Rkp:ssä katsotaan, että nykyinen hallitus ja Enestam ovat kuukaudessa saaneet Itämeren suojelussa aikaan enemmän kuin vihreät ja silloinen ympäristöministeri Satu Hassi koko viime vaalikaudella. Lisäbudjettineuvotteluissa ympäristöministeriö sai määrärahan kahden rajavartiolaitoksen vartioaluksen öljyntorjuntavarustuksiin.

Lisäksi jo hallitusneuvotteluissa keskusta, Sdp ja Rkp sopivat yhden öljyn- ja kemikaalintorjuntaan soveltuvan monitoimimurtajan hankinnasta.” (HS 26.5.2003)


Enestam on kuitenkin esimerkiksi kannustanut rantarakentamisen lisäämiseen heti ensimmäisenä ministerivuotenaan:


Enestam ehdotti Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa maanantaina, että maaseutu voidaan pitää elävänä helpottamalla rantojen rakentamista.

Samalla ministeri arvosteli ympäristöviranomaisten toimintaa.

Hänen mukaansa mökkien ja vakituisten asuntojen rakentamista rannoille rajoitetaan aivan turhaan. Lisäksi yksittäisten ympäristökeskusten ja virkamiesten laintulkinnat vaihtelevat liikaa.

Enestamin mukaan rakentaa voisi vielä reippaasti, sillä Suomen rannoista on rakennettu vasta noin kymmenen prosenttia.” (HS 13.5.2003)

Ympäristötoimijat ovat kuitenkin arvostelleet tätä Enestamin ajatusta. Suuri osa rantaviivasta on rakentamiseen kelpaamatonta, esim. Lapissa on paljon lampia ja järviä, jotka lisäävät rantaviivan pituutta. Rantarakentaminen on nykyään keskittynyt hajanaisesti saariin, niemiin yms. eikä todellakaan kylien keskuksiin. Nykyisen kaltainen rantarakentaminen tuskin edistää maaseudun elävyyttä vaan on pikemminkin kallista kunnille, jotka joutuvat rakentamaan kunnallistekniikkaa kauas kyläkeskuksesta.


Enestam (ja koko hallitus) on myös ollut tehoton Itämeren maaperän tinayhdisteiden suhteen. Mm. Vuosaaren satamasta Helsingissä ja Airistolta Turussa on löydetty hälyttävän suuria pitoisuuksia orgaanisia tinayhdisteitä (esim. TBT ja TPT). Elintarvikevirastolta pyydettiin arviota Vuosaaren kalojen syömäkelpoisuudesta. Virasto arvioi, ettei kaloja kannata syödä suurten tinapitoisuuksien vuoksi. Koko asialle ei kuitenkaan uhrattu ajatustakaan ennen kuin yksityiset tahot (kuten Janina Andersson) pyysivät näitä selvityksiä Elintarvikevirastolta. Kun hallitukselta kysyttiin, miten se aikoo selvittää tinaongelman laajuuden ja huolehtia mahdollisesta kalastuskiellosta ongelma-alueille, maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) vastasi näin:

Kalatalousviranomainen on suorittanut orgaanisten tinayhdisteiden (mm. tributyylitinan, TBT) pitoisuuksien tarkkailua vesistöhankkeiden kalataloudellisiin tarkkailuohjelmiin liittyen. Esimerkiksi Vuosaaren satamahankkeen osalta tarkkailua on suoritettu vuodesta 2003. Kalatalousviranomainen pyysi vuonna 2004 kaloissa havaituista pitoisuuksista lausunnot mm. Kansanterveyslaitokselta, Suomen ympäristökeskukselta ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Lausunnoissa katsottiin, että tarkkailua on jatkettava, mutta toistaiseksi pitoisuudet eivät edellytä erityistoimiin ryhtymistä.

Kaloissa havaituista orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksista on juuri 15. huhtikuuta 2005 pidetty kalatalous-, elintarvike-, terveys- ja ympäristöviranomaisten kesken neuvottelu. Neuvottelussa sovitun mukaisesti Elintarvikevirasto kokoaa asiantuntijaryhmän, joka laatii tutkimussuunnitelman orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksista kotimaisessa kalassa satama- ja tausta-alueilla. Maa- ja metsätalousministeriö pitää edelleen tärkeänä kalatalous- ja vesistötarkkailun jatkamista sekä kalatalous-, elintarvike-, terveys- ja ympäristöviranomaisten ja alan tutkimuslaitosten tiivistä yhteistyötä tietojen saannin lisäämiseksi ja ongelman laajuuden selvittämiseksi. Haitta-alueiden kalojen käytön osalta Elintarvikeviraston suositus syödä kalaa kahdesti viikossa lajeja vaihdellen on riittävä.

--

Pilaantuneelle sedimentille ei ole toistaiseksi olemassa ohje- tai raja-arvoja, joiden perusteella voitaisiin arvioida kunnostustarvetta ja sen kiireellisyyttä. Saastuneiden pohjasedimenttien käsittelyn osalta mahdollisia keinoja ovat sedimenttien poistaminen tai peittäminen läjittämällä. Toimista päätetään tapauskohtaisesti, sillä esimerkiksi sedimenttien poistaminen ei kustannussyistä ole aina mahdollista. Pilaantuneiden sedimenttien riskinarviointia sekä kunnostusmenetelmiä selvitetään ja kehitetään parhaillaan laajassa VTT:n hankkeessa, jonka rahoitukseen osallistuvat mm. ympäristöhallinto, Merenkulkulaitos sekä monet satamat ja telakat. ”

Hallitus siis lähinnä selvittää ja miettii, ei ryhdy toimenpiteisiin. Turun Airistolla TBT-pitoisia maamassoja on ruopattu, Greenpeacen mukaan ympäristöluvan vastaisesti. Enestam olisi Greenpeacen mukaan voinut estää ruoppaukset, mutta ei sitä tehnyt. Enestamin mielestä ruoppaukset ovat tarpeellisia esim. satamien rakentamisen yhteydessä, mutteivät välttämättä muissa tapauksissa. Hajoavathan yhdisteet luonnossa vähitellen. (HS 18.2.2006 mukaan)

Tutkimusten mukaan Itämeren tila on 2000-luvulla heikentynyt selvästi. Vesien laatu on muuttunut hyvästä tyydyttäväksi sekä Suomenlahden että Saaristomeren rannikkovesissä 2000-luvulla. Jokisuilla veden laatu on paikoin huono. Enestam on itsekin useaan otteeseen myöntänyt, etteivät toimet esimerkiksi maatalouden päästöjen vähentämiseksi ole olleet riittäviä. Silti hän on STT:n haastattelussa keväällä 2006 ilmoittanut, että hallitusohjelman ympäristöosio on jo toteutettu ja siten kaikki tarpeellinen ympäristönsuojelun eteen on tehty. (STT 12.5.2006) Aika erikoinen lausunto ympäristöministeriltä. Ilmeisesti Itämeri ei kuitenkaan ole Enestamille niin tärkeä kuin hän väittää.

Myös muilla ympäristöpolitiikan saroilla Enestamin toimet ovat olleet melko mielenkiintoisia. Hän on esimerkiksi suoraan sanonut vastustavansa metsien ennallistamista, ”mutta viran puolesta täytyy kannustaa" (HS 28.8.2003)



Jättäessään RKP:n puheenjohtajan paikkansa Enestam päästi jälleen ulos katkeruuttaan vihreitä kohtaan:

"On totta, että Rkp:n ja vihreiden tapa tehdä ympäristöpolitiikkaa on erilainen", Enestam sanoi.

"Rkp uskoo ympäristöasioissakin yhteistyöpolitiikkaan enemmän kuin demagogiaan ja vastakkainasetteluun. Tulokset puhuvat puolestaan." (Enestam RKP:n puoluekokouksessa, HS:n mukaan 11.6.2006)



Tulosten vakuuttavuudesta voi toki olla montaa mieltä, kun esimerkiksi 18.8.2006 Helsingin Sanomat uutisoi näin:



Suomenlahden merenpohjan tila on nyt heikompi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Happikatoalue on kasvanut tänä kesänä poikkeuksellisen laajaksi. -- Suomenlahden pohjasedimentin ja pohjaeläimistön tila on tänä kesänä heikompi kuin koskaan aiemmin tutkimusalus Muikun rannikkoseurannan aikana.

Muikku on tutkinut rannikkovesien tilaa vuodesta 1999 alkaen.

Pohjaeläimiä löytyi vain yhdeksältä paikalta Suomenlahden yhteensä 47 havaintopaikasta, ja niistä vain neljässä eli runsas ja monilajinen pohjaeläinyhteisö.” (HS 18.8.2006)



Jaa sivu: