Puolueen rakenne ja jäsenet

7 § Puolueen järjestörakenne

Puolue on kiinteä liitto, joka koostuu perusyhdistyksistä, kunnallisjärjestöistä, piirijärjestöistä, liittojärjestöistä ja liittojärjestöjen paikallisyhdistyksistä sekä valtakunnallisista henkilöjäsenyhdistyksistä.

Perusyhdistykset

Perusyhdistyksen toiminta-alueena on yksi tai useampi kunta tai kunnanosa. Perusyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet.

Perusyhdistyksen tehtävä on edustaa puoluetta toiminta-alueellaan.

Kunnallisjärjestöt

Mikäli kunnan alueella on vain yksi puolueen jäsenyhdistys, se toimii kyseisen kunnan kunnallisjärjestönä.

Mikäli kunnan alueella toimii useita puolueen jäsenyhdistyksiä, voivat nämä perustaa kattojärjestökseen kunnallisjärjestön, jonka jäseniä ovat kyseiset yhdistykset. Muussa tapauksessa puoluehallitus päättää, mikä kunnassa toimivista jäsenyhdistyksistä hoitaa kunnallisjärjestön tehtäviä.

Kunnallisjärjestön tehtävät on lueteltu 12 §:ssä.

Piirijärjestöt

Piirijärjestön toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piirijärjestön jäseniä ovat sen toiminta-alueen perusyhdistykset, kunnallisjärjestöt ja liittojärjestöjen paikallisyhdistykset.

Piirijärjestön tehtävät on lueteltu 11 §:ssä.

Liittojärjestöt

Liittojärjestöksi kutsutaan valtakunnallista järjestöä, jonka jäseniä ovat liittojärjestön omat paikallisyhdistykset sekä mahdolliset suorat henkilöjäsenet. Liittojärjestön toiminta-alueena on koko maa ja sillä on oltava paikallisyhdistys vähintään neljän piirijärjestön alueella.

Liittojärjestön paikallisyhdistykset

Liittojärjestön paikallisyhdistys edustaa liittojärjestöä omalla, liittojärjestön vahvistamalla toiminta-alueellaan. Liittojärjestön paikallisyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet.

Valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset

Valtakunnallisen henkilöjäsenyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Valtakunnallisen henkilöjäsenyhdistyksen toiminta-alueena on koko maa ja sillä on oltava jäseniä vähintään neljän piirijärjestön alueella.

8 § Puolueen jäsenyys

Jäsenyhdistykset

Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys, joka on joko perusyhdistys, kunnallisjärjestö, piirijärjestö, liittojärjestö, liittojärjestön paikallisyhdistys tai valtakunnallinen henkilöyhdistys, ja joka hyväksyy puolueen periaateohjelman ja säännöt ja täyttää muut 7 §:ssä mainitut edellytykset. Varsinaisia jäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi.

Jäsenyhdistyksen hyväksymisestä ja erottamisesta päättää puoluevaltuuskunta.

Kannatusjäsenet

Puolueen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityishenkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö. Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.

Kannatusjäsenen hyväksymisestä ja erottamisesta päättää puoluehallitus.

Henkilöjäsenet

Henkilöjäsenet kuuluvat johonkin jäsenyhdistykseen. Sama henkilöjäsen voi olla halutessaan useamman yhdistyksen jäsen.

Henkilöjäsenen hyväksymisestä ja erottamisesta päättää jäsenyhdistys siten kuin sen säännöissä määrätään.

9 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenyhdistys tai kannatusjäsen voidaan erottaa, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin jäsen on puolueeseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei muutoin täytä laissa taikka näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Perusyhdistys, liittojärjestön paikallisyhdistys tai valtakunnallinen henkilöjäsenyhdistys voidaan erottaa myös, jos yhdistys on muuttunut pysyvästi toimimattomaksi, minkä katsotaan tapahtuneen, jos yhdistyksellä ei kolmena peräkkäisenä vuonna ole ollut yhtäkään jäsenmaksun maksanutta henkilöjäsentä.

Puolueen jäsenyhdistykseen kuuluva henkilöjäsen ei voi kuulua toiseen puolueeseen tai olla ehdolla toisen puolueen listoilla vaaleissa. Jäsenyhdistyksen on erotettava tällainen jäsenensä. Ellei jäsenyhdistys erota jäsentä, voi puoluevaltuuskunta erottaa jäsenyhdistyksen puolueesta.

10 § Jäsenmaksut ja muut maksut

Jäsenyhdistysten jäsenmaksut puolueelle

Jäsenyhdistyksiltä kannetaan jäsenmaksua kustakin yhdistyksen henkilöjäsenestä jäljempänä kuvatulla tavalla.

Niiltä puolueen jäsenyhdistyksiltä, joilla ei ole henkilöjäseniä, ei kanneta jäsenmaksua.

Henkilöjäsenten jäsenmaksut

Jäsenyhdistyksen henkilöjäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, joka sisältää sekä henkilöjäsenen jäsenmaksun jäsenyhdistykselle että jäsenyhdistyksen jäsenmaksun puolueelle kyseisestä henkilöjäsenestä.

Henkilöjäsenten maksamaa jäsenmaksua kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi. Vähävaraisilta henkilöjäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi.

Puoluekokous päättää vuosittain:

• perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruuden
• perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautumisesta jäsenyhdistykselle ja puolueelle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin.

Mikäli jäsenyhdistys ei ole säännöissään siirtänyt jäsenmaksuista päättämistä puoluekokouksen tehtäväksi, puoluekokous päättää vain yhdistykseltä puolueelle tulevan jäsenmaksuosuuden suuruuden.

Kannatusjäsenmaksut

Puolueen kannatusjäsenet maksavat vuosittain kannatusjäsenmaksun, jonka suuruuden päättää puoluekokous.

Luottamushenkilömaksut

Puoluehallitus voi päättää, että luottamustoimiin valittujen henkilöiden tulee maksaa kokous-, vuosi- ja kuukausipalkkioistaan tietyn suuruinen luottamushenkilömaksu puolueelle.

11 § Piirijärjestön tehtävät

Puoluehallituksen nimeämä piirijärjestö

1. edustaa puoluetta piiritasolla
2. asettaa eduskuntavaaleissa puolueen listoille ehdokkaat ja vastaa puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä
3. voi päättää luottamushenkilömaksun perimisestä vaalipiirikohtaisiin, maakunnallisiin tai vastaaviin luottamustehtäviin valituilta
4. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.

12 § Kunnallisjärjestön tehtävät

Puoluehallituksen nimeämä kunnallisjärjestö

1. edustaa puoluetta paikallisella tasolla
2. asettaa kunnallisissa vaaleissa puolueen listoille ehdokkaat ja vastaa puolueen kunnallisvaalien kampanjasta
3. voi päättää luottamushenkilömaksun perimisestä kunnallisiin luottamustoimiin valituilta
4. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.