Kannanotto - hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 1.2.2003

Vihreä liitto pitää tärkeänä, että seuraava hallitus ryhtyy rakentamaan aktiivista ja johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa helpotetaan työperustaista siirtolaisuutta Suomeen ja luodaan mahdollisuudet jo maassa olevien ulkomaalaisten työllistymiseen. Seuraavan hallituksen tulee laatia maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen ohjelma, johon kaikki hallituspuolueet sitoutuvat. Ohjelmassa on käsiteltävä väestön vanhenemisesta nousevaa tarvetta aktiiviseen työperusteiseen maahanmuuttopolitiikkaan, maahanmuuttajien kotouttamista ja kieltenopetusta sekä omana kokonaisuutenaan humanitaariseen oikeuteen perustuvaa pakolaispolitiikkaa. Suomen on kannettava vastuunsa maailman pakolaisista ja tarjottava turvapaikka nykyistä useammalle. Pakolaiskiintiöitä on asteittain nostettava selvästi nykytasosta.

Vihreä liitto vaatii, että uusi hallitus aloittaa ulkomaalaislain uudistamisen heti hallituskauden alkupuolella. Lakiuudistus on kiireellinen, sillä muutoksia tarvitaan erityisesti helpottamaan työntekijöiden pääsyä Suomeen. Näin parannetaan työvoiman liikkuvuutta mutta myös vapautetaan maahanmuuttoviranomaisten resursseja muihin töihin.

Ulkomaalaislain valmistelussa on otettava huomioon Suomen kansainväliset sitoumukset, erityisesti ihmisoikeussopimukset, sekä kansalaisjärjestöjen ja muiden pakolaisasioiden kanssa käytännön tasolla toimivien tahojen palaute. Suomi ei voi olla vapaamatkustaja kansainvälisissä sopimuksissa, vaan sitoumuksia on pystyttävä myös itse noudattamaan sekä täällä olevien että tänne pyrkivien ulkomaalaisten kohdalla.

Vihreät pitävät valitettavana sitä, että ulkomaalaislain kokonaisuudistus valmisteltiin niin huonosti, että koko esitys raukeaa. Esityksessä oli paljon yksityiskohtia, joita olisi pitänyt tarkastella perusteellisesti, mutta myös lain kokonaisuus on ongelmallinen. Esimerkiksi lakiin sisältyvä turvallisen alkuperämaan käsite on saanut osakseen arvostelua YK:n pakolaisjärjestön taholta, koska mikään maa ei ole kaikille ja kaikissa olosuhteissa turvallinen, vaan maan turvalliseksi määrittäminen tulee aina suhteuttaa turvapaikan hakijan tilanteeseen.

Vihreät pitävät ongelmallisena sitä, että poikkeusmenettelyksi tarkoitettu turvapaikanhakijoiden pikakäännytys ns. nopeutetun menettelyn avulla on tullut hyvin yleiseen käyttöön. Sitä on käytetty myös sellaisissa tapauksissa, joihin on liittynyt monimutkaisia tai lisäselvitystä vaativia seikkoja. Hakijan oikeusturva jää pikakäännytyksessä toteutumatta puutteellisen valitusoikeuden takia, sillä hänet voidaan karkottaa maasta jo ennen kuin lopullinen päätös valituksesta on tullut. Hakijoiden joukossa on myös esim. kidutuksen uhreja, joiden on vaikeaa puhua kokemuksistaan. Nopeutetussa käsittelyssä on suuri riski, ettei kidutusta tai epäinhimillistä kohtelua tunnisteta ja turvapaikanhakija palautetaan kotimaahansa.

Myös maahanmuuttajien perheiden yhdistämiseen liittyy ongelmia, koska Suomen lainsäädännössä suhtaudutaan kapeasti perheen käsitteeseen, missä pohjana on suomalaiselle nykykulttuurille ominainen näkemys kahden sukupolven ydinperheestä. Perheenyhdistämisissä esimerkiksi alaikäisen lapsen sisarusta ei katsota perheenjäseneksi. Sisko tai veli voi olla kuitenkin turvapaikkaa hakevan lapsen ainoa jäljellä oleva osa perhettä. Vihreiden mielestä Suomeen yksin tulevan pakolaislapsen perheenyhdistämisessä lapsen edun tulee aina olla keskeinen päätöksen peruste. Lapsen Suomeen muodostuneet siteet on myös otettava huomioon erityisesti, jos turvapaikan hakuprosessi on kestänyt pitkään ja lapsi ehtinyt kotiutua tänne. Sen sijaan, että lähtökohtaisesti epäillään maahantulijoita järjestelmän hyväksikäytöstä ja huijaamisesta, politiikan perustana tulisi pitää inhimillisyyttä. Perheiden yhdistämisellä on selkeästi myönteisiä vaikutuksia sekä maahanmuuttajan että suomalaisen yhteiskunnan kannalta: yhdistäminen edistää kotoutumista ja rakentaa henkilökohtaisen turvaverkon sekä ensin että myöhemmin saapuville.

Tarvitaan työperustaista maahanmuuttoa ja aktiivista työvoimapolitiikkaa

Suomeen tarvitaan tulevaisuudessa ulkomaista työvoimaa. Joillakin aloilla ja paikkakunnilla on työvoimavajetta jo nyt, ja väestön ikääntyminen tulee vaikeuttamaan tilannetta entisestään. Vuoteen 2015 mennessä työvoimapula tulee pahenemaan entisestään noin miljoonan työntekijän poistuessa työmarkkinoilta eläkkeelle. Maahanmuuttopolitiikan tulee avata uusia tapoja päästä Suomeen, muutenkin kuin hakemalla turvapaikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työperusteista maahanmuuttoa on helpotettava. Suomeen voidaan myös aktiivisesti etsiä sellaisia työntekijöitä ja yrittäjiä, joista meillä on pulaa mutta myös sellaisia osaajia, kuten opettajia, sosiaalityöntekijöitä, kouluavustajia ja toimittajia, joita suurimmat maahanmuuttaja ryhmät tarvitsevat. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa sosiaalisesti vinoutuneeseen muuttoliikkeeseen, jossa valtaosa koulutetuista ihmisistä siirtyy köyhistä maista rikkaisiin.

Aktiivisen työvoimapolitiikan on koskettava myös Suomessa jo asuvia ulkomaalaisia. Heidän osaamisensa on saatava nykyistä paremmin käyttöön työelämässä. Lukuisten koulutukseen ja työnsaantiin liittyvien esteiden purkaminen onkin ehdoton edellytys maahanmuuttajien paremmalle työllistymiselle ja hyvälle tulevaisuuden työllisyyspolitiikalle. Maahanmuuttajille on räätälöitävä lisää erikoiskursseja ja tutkintoja, joilla he voivat hankkia tarvitsemansa lisäpätevyyden Suomen oloihin. Lisäksi maahanmuuttajien mahdollisuuksia ryhtyä yrittäjiksi on aktiivisesti edistettävä mm. julkisen sektorin elinkeinopalveluilla. Maahanmuuttajien työllistäminen on kiinni myös työnantajien ja työpaikkojen asenteista kulttuurien erilaisuuteen työpaikalla. On hyväksyttävä erilainen tapa tehdä työtä ja ajatella.

Vihreiden mielestä Suomessa tutkintoa suorittaviin opiskelijoihin ei pidä suhtautua kuin täällä piipahtaviin vieraisiin. Suuri osa heistä opettelee suomen kielen, tuntee sopeutuneensa hyvin Suomeen ja haluaisi jäädä Suomeen töihin. Opiskelijan mieltäminen pysyväksi maahanmuuttajaksi esimerkiksi oleskeluluvan myöntämiskäytännöistä lähtien lisäisi heidän haluaan jäädä Suomeen myös opiskelun päätyttyä.

Ulkomaisen työvoiman väärinkäyttötapaukset ovat jo nyt lisääntyneet, eikä työlupaehtojen noudattamista valvota riittävästi. Ulkomaisten työntekijöiden työehtojen valvontaa on tehostettava. Suomalaisilla työpaikoilla on noudatettava suomalaisia työehtoja, myös palkkojen ja työturvallisuuden suhteen. Suomeen ei saa muodostua alipalkattua ja aliarvostettua ulkomaalaisperäisten työntekijöiden luokkaa.

Laadukasta kotoutusta ja kielikoulutusta myös naisille ja nuorille

Vihreiden mielestä eritasoista kieliopetusta tulee olla tarjolla nykyistä enemmän. Kielikurssien tulisi olla pitkäkestoisempia ja keskittyä sellaiseen arjen kielitaidon kehittämiseen, joka helpottaa työssä ja koulussa pärjäämistä. Kielikoulutukseen tulisi myös päästä mahdollisimman pian maahanmuuton jälkeen. On syytä pohtia, millä keinoin pystyttäisiin saamaan kaikki maahanmuuttajat suomen (tai ruotsinkielisillä alueilla ruotsin) kieliopetuksen piiriin.

Maahanmuuttajien henkilökohtaisilla kotouttamisohjelmilla pyritään helpottamaan työllistymistä, yrittäjäksi ryhtymistä ja kotiutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Ne jäävät kuitenkin vain paperille, jos kunnissa ei ohjata riittävästi resursseja niiden toteuttamiseen käytännössä.

Nykyisin kotoutumissopimuksia tehdään käytännössä ensisijaisesti työelämään tai jatko-opintoihin tähtäävien henkilöiden kanssa, ja muut maahanmuuttajaryhmät, kuten kotona lapsiaan hoitavat naiset, jäävät sivuun. Vihreiden mielestä myös kotiäitien kotoutuksesta ja kielikoulutuksesta on huolehdittava. Siihen tulisi sisällyttää suomen tai ruotsin kielen opetusta sekä perehdyttämistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutus on järjestettävä niin, että naisilla on käytännössä mahdollisuus osallistua siihen. Tähän auttaa esimerkiksi päivähoidon järjestäminen mieluiten lasten omalla äidinkielellä koulutuksen ajaksi. Naisten integroiminen yhteiskunnan tasa-arvoisiksi jäseniksi on tärkeää paitsi naisten itsensä myös muun perheen kotoutumisen kannalta.

Lasten ja nuorten onnistuneen kotouttamisen olennaisia edellytyksiä ovat riittävä suomen- tai ruotsinkielen opetus sekä oman kulttuurin ja äidinkielen opetus ja riittävien, tarvittaessa omakielisten, kouluavustajapalvelujen turvaaminen. Maahanmuuttajataustaisten lasten äidinkielen opetusta on tarjottava jo päiväkoti-ikäisille. Maahanmuuttajien koulutie katkeaa keskimäärin paljon aiemmin kuin muiden suomalaisten, ja vain pieni osa maahanmuuttajataustaisista nuorista hakeutuu korkeakoulutukseen. Maahanmuuttajien erityistarpeet on otettava huomioon koulutukseen ohjaamisessa, jotta nuoret pääsisivät jo varhaisessa vaiheessa mukaan suomalaiseen koulutusyhteiskuntaan. Riittävä äidinkielen opetus mahdollistaa myös sen, että nuori voi mahdollisen paluumuuton jälkeen jatkaa opintojaan kotimaassaan. Nuoret tarvitsevat monimuotoisempaa, yksilöllisemmin suunniteltua koulutusta. Esimerkiksi peruskoulun jälkeen jotkut nuoret kaipaisivat teorian sijasta työn kautta ammattiin suuntaavia opiskelumuotoja, kuten oppisopimuskoulutusta.

Myös ikääntyneiden maahanmuuttajien ongelmat ja erityistarpeet tulee ottaa huomioon palveluja suunniteltaessa.

Kotouttamisohjelmia tulee kehittää sisällöllisesti siten, että niiden avulla edistetään entistä paremmin kulttuurista ja asuinpaikan ympäristön ymmärtämistä. Kouluttajissa tulisi olla myös maahanmuuttajia.

Maahanmuuttajat ovat Suomelle haaste ja voimavara

Vihreät näkevät maahanmuuttajat voimavarana. Maahanmuuttajien asiantuntemusta tarvitaan kaikilla tasoilla, myös ruohonjuuritasolla tehtäessä maahanmuuttajatyötä. Suomessa asuu nykyään hyvin erilaisia taustoja omaavia ihmisiä, joilla on kielitaitoa ja luontaisia yhteyksiä eri puolelle maailmaa. Globalisoituvassa maailmassa monikansallinen tietotaito ja yhteydet ovat Suomelle tärkeitä. Vähemmistöjen omaa kulttuuria on autettava pysymään vahvana. Vähemmistöjen keskuudessa oleva lahjakkuus jää helposti pimentoon, kun mahdollisuudet kykyjen ja taitojen toteuttamiseen puuttuvat.

Suomessa on totuttu lähtijöihin, ei tänne tulijoihin. Tämä on haaste kaikille suomalaisille: asenneilmastolla on keskeinen merkitys siihen, miten muualta tänne tulleet pääsevät mukaan suomalaiseen elämänmenoon. Kaikkien täällä asuvien ei tarvitse elää samalla tavalla tai näyttää samanlaiselta kuin muut, mutta kaikkien. kulttuuritaustasta riippumatta, on noudatettava suomalaisen yhteiskunnan lakeja ja perusperiaatteita. Yhteiskuntaa on rakennettava ja palvelut toteutettava niin, että otetaan huomioon erilaiset kulttuuritaustat.

Jaa sivu:
Tilaa upeasti uudistunut Vihreä Lanka!