Satu Hassi ehdolle eduskuntavaaleissa 2015

Pirkanmaan Vihreiden monipuolinen ehdokasjoukko saa terävän kärjen, kun Satu Hassi asettuu ehdolle kevään eduskuntavaaleissa. Satu Hassin ehdokkuutta on talven mittaan spekuloitu, ja nyt asia on varmistunut.

Hassi on vihreän politiikan konkari, laajasti arvostettu poliitikko ja taitava kirjoittaja. Hassi on toiminut kansanedustaja vuosina 1991-2004 ja Euroopan parlamentin jäsenenä v. 2004-2014, ympäristö- ja kehitysministerinä vuodesta 1999 toukokuuhun 2002. Hassilla on kokemusta Vihreän liiton puheenjohtajana v. 1997-2001.

Satu Hassi kommentoi halua lähteä ehdokkaaksi tuoreeltaan:

"Tärkein syy ovat monet asiakysymykset, jotka eduskunnassa ratkaistaan tai joihin ainakin vaikutetaan. Erityisesti haluan ponnistella ilmastonsuojelun, monikulttuurisen Suomen, reilumman yhteiskunnan ja sosiaaliturvan 2000-luvulle päivittämisen puolesta.

Henkilökohtainen syy on, että tunnen itseni tarpeeksi hyväkuntoiseksi ja energiseksi tehdäkseni parhaani näiden asioiden eteen.

Vihreillä on Pirkanmaalla upeita nuoria ja varttuneempiakin ehdokkaita, joita voin täydestä sydämestä tukea ja joiden kanssa teen mielelläni yhdessä vaalityötä. Haluan tehdä parhaani, jotta vihreät saisivat Pirkanmaalta vähintään kaksi paikkaa eduskuntaan."

Satu Hassille tärkeät asiakysymykset näissä vaaleissa:

Ilmastonmuutos

Miksi? Maapallo on ihmiskunnan ainoa koti. Ilmastonmuutos on suurin ihmisten itse aiheuttama uhka omalle tulevaisuudellemme. Me olemme viimeinen sukupolvi, jolla on mahdollisuus valita. Velvollisuutemme nykyisiä ja tulevia lapsia ja nuoria kohtaan on hillitä ilmastonmuutos, pitää maapallo hyvänä kotina ihmisyhteiskunnille.

Miten? Onneksi ilmastoystävällinen tekniikka on kehittynyt jättiläisen harppauksin ja Suomella on mahdollisuus saada siitä kasvava työn ja toimeentulon lähde. Uudet aurinkopaneelit ja tuulivoimalat tuottavat monissa maissa jo sähköä halvemmalla kuin ydin- ja fossiililaitokset. Fiksun tekniikan avulla tietoa siirretään, taloja valaistaan ja lämmitetään vähemmällä energialla kuin ennen. Suomalaiset kuuluvat näissä asioissa maailman kärkiosaajien joukkoon, ympäristötekniikka tuo jo nyt merkittävästi työpaikkoja ja vientituloja, ja alan maailmanmarkkinat kasvavat voimakkaasti.

Monikulttuurinen Suomi ja Eurooppa

Miksi? Ihmiset ja ajatukset liikkuvat yhä nopeammin, elämä kansainvälistyy. Erilaisista taustoista lähteneiden ihmisten kohtaaminen synnyttää myös uutta. 1800-luvulla Suomen koululaitos ja teollisuus saivat alkunsa ulkomailta tulleista ajatuksista ja ihmisistä. Toisaalta vihankylvö eri uskontoja ja kansanryhmiä vastaan on kiihtymässä. Historiasta tiedämme, että seuraukset voivat olla hyvin vakavat.

Miten? Suomen pitää kohdella myös muualta tulleita reilusti, jotta he voivat antaa osuutensa yhteiskuntamme rakentamiseen. Tarvitaan selkeät säännöt siitä miten tänne voi tulla muualta tekemään työtä. Erilaisuuden pelko ja viha synnyttävät vain uutta vihaa.

Reilu yhteiskunta

Miksi? Tuloerot kärjistyvät Suomessa ja koko maailmassa. 80 rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin ihmiskunnan köyhempi puolikas. Kaikkein rikkaimmat ihmiset ja yritykset pakoilevat veroja kikkailemalla eri maiden verotuksen välisillä eroilla. Tämä vie varoja koulutukselta, terveydenhoidolta, sosiaaliturvalta.

Miten? Jotta voimme ylläpitää ja kehittää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, ylikansallinen veronkierto pitää saada kuriin. Tähän tarvitaan Suomen omia päätöksiä sekä yhteistyötä EU:ssa ja laajemminkin.

Sosiaaliturva 2000-luvulle

Miksi? "Epätyypilliset" pätkätyöt ja itsensä elättäminen yksinyrittäjänä on yhä useamman todellisuutta, erityisesti nuorten, mutta sosiaaliturva jättää heidät väliinputoajiksi.

Miten? Työn muuttuessa myös sosiaaliturva pitää päivittää ja uudistaa perustuloksi siten, että jokaisesta omalla työllä tienatusta eurosta jää rahaa myös omaan käteen eikä turva riipu siitä, tekeekö palkkatyötä vai myykö osaamistaan yksinyrittäjänä.

Jaa sivu: