Vihreän eduskuntaryhmän täydentävä lausuma parlamentaarisen selvitysryhmän työhön

Vihreät yhtyvät työryhmän raportin perusnäkemykseen siitä, että Suomi tarvitsee uskottavat puolustusvoimat maan suvereniteetin puolustamiseen. Maamme ei tule olla alttiina vieraan vallan sotilaalliselle tai muulle painostukselle. Uskottava puolustus yhdessä muun yhteiskunnan koheesion ja puolustustahdon kanssa muodostaa kynnyksen olla puuttumatta suvereniteettiimme. Jäsenyys Euroopan unionissa sijoittaa meidät läntisen Euroopan itsenäisten ja demokraattisten valtioiden joukkoon ja omalta osaltaan merkittävästi nostaa kynnystä pyrkiä vaikuttamaan meihin sotilaallisesti ulkopuolelta. Kysymys uskottavasta puolustuksesta on erityisen ajankohtainen tilanteessa jossa Venäjä on lyhyen ajan sisällä käynyt sotaa kahdessa naapurimaassaan.

Vihreiden näkemyksen mukaan lisäresurssitarpeita materiaalihankintoihin on perusteltu uskottavan puolustuksen kannalta järkeenkäyvästi. Työryhmän raportissa kuvaillaan konkreettisesti sitä, kuinka materiaalivaatimukset uskottavan puolustuksen rakentamiseksi ovat kasvaneet ja materiaali jatkuvasti kallistunut. Puolustusvoimien ja työryhmän ajattelussa on toisaalta lähdetty siitä olettamuksesta että nyt päätetty lukumäärä koulutettavasta ikäluokasta ja sodanajan joukkojen vahvuudesta pysyy muuttumattomana ja materiaaliin tarvittavat lisäresurssit tulevat näiden päälle.

Viimeisen reilun vuosikymmenen aikana sodan ajan joukkoa on merkittävästi supistettu samaan aikaan kun tarpeet ja kustannukset materiaalipuolella ovat kasvaneet. Sodan ajan joukon supistaminen ei ole juontunut tarpeesta säästää, vaan lähinnä puolustuskyvyn vaatimuksen muutoksista. Tällä hetkellä päätös sodanajan joukkojen koosta on 230 000 sotilasta.

Työryhmälle pyynnöstäni toimitetussa muistiossa käydään läpi sitä, kuinka paljon sodanajan joukkojen edelleen supistamisesta vapautuisi varoja materiaalihankintoihin. Työryhmälle toimitetun materiaalin perusteella voi arvioida, että esimerkiksi reilu neljännes tarvittavasta lisämäärärahasta saavutettaisiin laskemalla sodan ajan joukko noin 210 000 sotilaan vahvuuteen ja yli kolmannes materiaalikustannuksiin tarvittavasta resurssista saataisiin jos sodan ajan joukon määrä laskisi hieman alle 200 000. Maltillisilla muutoksilla sodan ajan joukkojen määrään voitaisiin siis kattaa ainakin osa puolustusmateriaaliin tarvittavasta lisämäärärahasta. Esitin työryhmälle, että tätä ajattelutapaa otettavaksi mukaan raporttiin.

Yleinen asevelvollisuus on ollut ajan saatossa melko joustava järjestelmä. Tällä hetkellä ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen hieman vajaat 40 prosenttia. Yllä kuvattujen muutosten jälkeen tuo prosentti olisi noin 35.

Vihreät katsovat, että lopulliset linjaukset lisäresurssien mitoituksesta tulee päättää vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa jolloin ne voidaan sovittaa yhteen muiden yhteiskunnan kannalta olennaisten lisäresurssitarpeiden kanssa. Siinä vaiheessa myös tämän työryhmän työn tuloksista on voitu käydä avointa julkista keskustelua, joka on auttanut arvioimaan tarvetta materiaalihankintoihin ja tarvetta puolustusvoimien rakenteiden uudistamiselle. Tämän vaihtoehdon toteuttaminen tarkoittaa sitä, että puolustusvoimien rakenteiden uudistamista jatketaan myös seuraavalla hallituskaudella, kuitenkin maltillisempaan tahtiin kuin nyt on tehty. Ratkaisut optimaalisesta suhteesta koulutettavien varusmiesten, sodan ajan joukkojen, varuskuntien ja materiaalihankintojen välillä tulee tehdä jatkovalmistelun pohjalta.

Jaa sivu: