Työllisyyttä tuetaan parhaiten hyvinvoinnilla, mielenterveydellä ja osaamisella  Työllisyyttä tuetaan parhaiten hyvinvoinnilla, mielenterveydellä ja osaamisella 

Työllisyyttä tuetaan parhaiten hyvinvoinnilla, mielenterveydellä ja osaamisella 

Hyväksytty Vihreän eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 2.9.2020

Liian monella nuorella on vaikeuksia saada jalkansa oven väliin työelämässä. Liian moni ikääntyvä työntekijä kohtaa ikäsyrjintää. Liian moni uupuu työelämässä tai joutuu mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Liian monen osaaminen ei pysy mukana maailman muutoksessa. Liian monella on vaikeuksia yhdistää työnteko sosiaaliturvan byrokratiaviidakkoon tai lapsiperheen arjen pyörittämiseen.

Mielenterveyden häiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle ja koronan myötä tilanne voi pahentua entisestään. Välttyisimme paljolta murheelta ja mittavalta kansantaloudelliselta laskulta, mikäli ihmisiä pystyttäisiin tukemaan jo varhaisessa vaiheessa. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tulisi olla työllisyyspolitiikan kovaa ydintä.

Osaamisen merkitys työllisyyteen ja talouteen on keskeinen. Osaaminen myös vahvistaa työn tekemisen mielekkyyttä ja avaa elämässä uusia mahdollisuuksia. Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle on tämän hallituksen historiallinen uudistus, mutta emme saa tuudittautua vain sen varaan. Osaamiseen on panostettava kaikilla asteilla. 

Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on aikojen kuluessa kasattu tilkkutäkki, joka toimii aivan liian usein esteenä erilaisen työn yhdistämiselle, sivutoimiselle yrittämiselle ja itsensä työllistämiselle. Tarvitsemme loppumattoman byrokratian, sosiaaliturvan leikkauksilla pelottelun ja kontrollin sijaan ihmisiä tukevia palveluita ja sosiaaliturvajärjestelmän, joka takaa ennustettavan toimeentulon ja vastaa tämän päivän työelämää. Sosiaaliturvan pitää kannustaa eikä lannistaa. 

Vihreä eduskuntaryhmä esittää työllisyyden parantamiseksi keinoja, joilla tuetaan ihmisten jaksamista työelämässä ja sen ulkopuolella, vahvistetaan osaamista, uudistetaan sosiaaliturvaa ja autetaan niin nuoria kuin ikääntyviä pääsemään töihin. 

1. Huolehditaan ihmisten hyvinvoinnista 

Hälytyskellot ovat soineet jo kauan ennen koronakriisiä. Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet suurimmaksi syyksi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Yksin viime vuonna mielenterveyssyiden takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 6 700 ihmistä ja yhteensä  mielenterveyden takia työkyvyttömyyseläkkeellä on 58 000 ihmistä. Työkyvyn menettäminen hoitamattomien mielenterveysongelmien takia on inhimillinen tragedia. Samaan aikaan hallitus tavoittelee 60 000 uutta työllistä tähän maahan. 

Yhä useampi jää myös sairauslomalle mielenterveyden häiriöistä johtuen. Työuupumus on lisääntynyt etenkin nuorten ja naisten keskuudessa. Korona-aika on on ollut monille henkisesti kuormittavaa aikaa ja kasvattanut hoitovelkaa myös mielenterveyden puolella.

Meidän on opittava huolehtimaan ihmisten mielenterveydestä ja työssä jaksamisesta jo varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat kasautuvat. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut viime vuodet vahvassa kasvussa ja vie pohjaa pois muilta työllisyystoimilta. Tavoitteeksi tulee ottaa, että mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrää kääntyy tällä hallituskaudella selvään laskuun ja puolittuu nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Tämä lisäisi työmarkkinoilla olevien ihmisten määrää liki 10 000 henkilöllä verrattuna tilanteeseen, jossa nykykehitys jatkuu. 

Vihreä eduskuntaryhmä esittää seuraavia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi: 

  • Puretaan koronan aiheuttamat jonot mielenterveyspalveluissa ja lisätään lyhytterapioita. Koronakriisi on merkittävästi hidastanut hoitoonpääsyä ja lisännyt tarvetta mielenterveyspalveluille. Tuodaan esimerkiksi lyhytterapioita entistä enemmän ihmisten lähelle omaan sote-keskukseen osaksi perusterveydenhoitoa. Mahdollistetaan myös sähköiset palvelut. 

  • Jokaiselle jonottamatta keskusteluapua. Helsingissä palveluita on parannettu avaamalla kaksi nuorille ja aikuisille suunnattua matalan kynnyksen Mieppi-palvelua, jonne kuka vain voi helposti tulla. Espoossa taas on walk in -vastaanotto. Vastaava palvelua tulisi olla tarjolla valtakunnallisesti niin lähipalveluna kuin sähköisestikin. Viimeistään sote-uudistuksen myötä tulisi varmistaa, että kaikilla on pääsy matalan kynnyksen palveluihin. 

  • Palveluita saatava myös anonyymisti. Mielenterveyteen ja sen ongelmiin liittyy edelleen valitettavan paljon stigmoja. Anonyymi palveluihin pääsy edistää palveluiden saatavuutta.

  • Turvataan myös läheisten ja omaisten hyvinvointi ja työkyky perusterveydenhuollossa. Perheenjäsenen tai läheisen sairastuminen kuormittaa. Nyt omaisten tukeminen on jäänyt lähes täysin vertaistuen ja järjestöjen harteille. Tuodaan omaisten tukeminen vahvemmaksi osaksi julkista perusterveydenhoitoa. 

  • Tuodaan kansalaisten mielenterveyden ensiapukurssit työpaikoille. Kurssit ovat  tehokas tapa lisätä työntekijöiden ja työnantajien ymmärrystä mielenterveydestä, vahvistaa työntekijöiden mielenterveystaitoja sekä työhyvinvointia.

  • Mielenrauhaa lähiluonnosta. Lähiluonto on ollut koronavuoden aikana monelle henkireikä, jossa voi ladata akkuja ja antaa mielen harhailla. Kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa lähtökohdaksi, että luonnon monimuotoisuutta ja lähiluontoa suojellaan entistä paremmin ja saavutettavuus turvataan kaikille ikäryhmille lapsista ikäihmisiin. Kotiovelta pitäisi päästä metsään alle viidessätoista minuutissa.

2. Osaaminen auttaa työllistymään

Nuorten ikäryhmien koulutustason nousu on pysähtynyt ja 1970-luvun lopulla syntynyt sukupolvi on jäämässä kaikkien aikojen koulutetuimmiksi suomalaisiksi. Suomessa tapahtunut nuorten ikäluokkien koulutustason nousun pysähtyminen on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellinen.

Jatketaan koulutuksen kunnianpalautusta ja asetetaan tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä korkeakoulutettujen osuus väestöstä nousee vähintään 50 prosenttiin ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus laskee 16 prosentista 10 prosenttiin. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä suuremmalla osalla väestöä on tulevaisuudessa toisen asteen tutkinto ja paremmat mahdollisuudet pärjätä nykyisessä työelämässä. Panostetaan kotouttamiseen niin että täällä olevien maahanmuuttajien työllisyyttä saadaan nostettua lähemmäksi Pohjoismaista tasoa.

Vihreä eduskuntaryhmä esittää seuraavia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi:

  • Panostetaan koulutukseen. Hallituksen on tänä vuonna linjattava tuleville vuosille vähintään puolen miljardin euron satsauksista osaamiseen ja koulutukseen. 

  • Lisätään aloituspaikkoja korkeakouluille, erityisesti aloille joilla on työvoimapulaa. Suomen talous ja menestys on korkean osaamisen varassa. Tavoitellaan siis sitä, että uusi sukupolvi on jatkossakin aina edellistä koulutetumpi.

  • Oppivelvollisuuden laajentamisen edellyttää riittävää määrää opettajia ja lähiopetusta. Lisätään ammatillisen koulutuksen opettajien määrää ja parannetaan lukioiden saavutettavuutta.

  • Huolehditaan, että jokainen opiskelija toisella asteella ja korkeakoulussa saa riittävästi opiskelijahuollon palveluita. Säädetään sitovat psykologi- ja kuraattorimitoitukset oppilaitoksiin. Varmistetaan, että korkeakouluopiskelijat saavat tarvitsemansa tuen YTHS:n kautta. 

  • Nostetaan täällä asuvien maahanmuuttajien työllisyyttä lähemmäs Pohjoismaista tasoa. Kehitetään kotouttamista mm. poistamalla turhia viiveitä ja tehostamalla kielten opetusta. 

  • Poistetaan EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut ja tarjotaan opiskelijoille pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen.

  • Korona on lisännyt tuen tarvetta kaikilla koulutusasteille varhaiskasvatuksesta korkekouluihin. Ei päästetä oppimiseroja karkaamaan. Tarvitsemme panostuksia koulutuksen laatuun ja tasa-arvoon, myös pidemmällä aikavälillä. 

  • Parannetaan jo työelämässä olevien osaamista ja koulutustasoa panostamalla jatkuvaan oppimisen. 

3. Uudistetaan turvaa ja tukia 

Nykyinen sosiaaliturvamme ei vastaa ihmisten tarpeita eikä ole työllistymisen näkökulmasta kannustava. Se ei tunnista kaikkia työnteon muotoja, ei kannusta ihmisiä yrittämään tai yhdistämään työtä ja turvaa. Hallituksen keväällä käynnistämä sosiaaliturvan uudistaminen on toteutettava ihmisten muuttuvat elämäntilanteet huomioiden.

Tavoitteemme uudelle sosiaaliturvalle: 

  • Yksinkertainen ja helposti ennakoitava järjestelmä, joka antaa turvan kaikille ihmisille riippumatta siitä, missä muodossa he työtään tekevät. 

  • Vähentää köyhyyttä ja tekee tien ulos köyhyydestä vähemmän kivikkoiseksi. 

  • Kaikki työ kannattaa. Palkkaa ja sosiaaliturvaa voi yhdistää sujuvasti vailla turhaa byrokratiaa. Parannetaan esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ihmisten kannustimia tehdä töitä ottamalla käyttöön ns lineaarinen malli työtulojen ja eläkkeen yhteensovituksessa. 

  • Työttömiä palveltaessa otetaan lähtökohdaksi ihmisten tarpeet ei hänen asemansa työmarkkinoilla: vailla koulutusta olevat ohjataan opiskelemaan ja sosiaalipalveluita tarvitsevat niiden äärelle. 

  • Otetaan uudistuksen ensiaskeleet jo tällä hallituskaudella ja käynnistetään ripeästi kokeilu negatiivisesta tuloverosta. 

  • Pitkällä tähtäimellä kehityksen tulee kulkea kohti kaikille kuuluvaa perustuloa, joka ulottaa turvan myös kaikille yrittäjille ja itsensä työllistäville. 

4. Nuoret, naiset ja ikääntyneet  

Työllisyydessä on turha asettaa nuoria ja ikääntyneitä vastakkain, sillä ihan jokaisen työpanosta tarvitaan. Nuorten työllistymistä on tuettava laajalla keinovalikoimalla. Erityisesti koronan aikaan valmistuvat nuoret pyrkivät työmarkkinoille erittäin vaikeaan aikaan kun  yritykset ovat varovaisia rekrytoinneissaan. Työmarkkinoille pyrkivät nuoret tarvitsevat nyt erityisiä toimia, jotta eivät syrjäydy työelämästä pidemmäksi aikaa. 

  • Pidetään huolta siitä, että kaikilla nuorilla on mielekästä tekemistä ja autetaan heitä  löytämään tiensä koulutukseen ja työelämään. 

  • Parannetaan nuorten mahdollisuuksia käyttää tämä aika kouluttautumiseen: kehitetään oppisopimusta työnantajalle houkuttelevammaksi ja lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja.

  • Tuetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille esimerkiksi palkkatuen tai työllistämispalkkion avulla. 

Erityisesti nuorten naisten työllisyys on Suomessa heikompaa kuin Ruotsissa. Yksi selvä syy tähän on perhevapaajärjestelmä, joka heikentää erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla. Nuoret naiset kokevat syrjintää työelämässä. Jo sovitun perhevapaiden uudistuksen lisäksi tarvitaan mm. seuraavia toimia, jotta naisten asema työmarkkinoilla paranee: 

  • Kiirehditään perhevapaiden uudistusta. 

  • Tehdään varhaiskasvatuksesta maksutonta portaittain.  

  • Rekrytointi- ja raskaussyrjintään puututaan entistä voimakkaammin. 

  • Työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta puretaan panostamalla koulutukseen ja ennakkoluuloja purkavaan opinto-ohjaukseen. 

  • Naisten työmarkkina-asemaa parannetaan lisäämällä palkka-avoimuutta.

  • Annetaan isovanhemmille mahdollisuus hoitaa lapsenlapsiaan ansioihin sidotulla päivärahalla eli isovanhempainvapaalla. 

Uusia toimia työllistymiseen tarvitsevat myös iäkkäämmät työntekijät. Yli 55-vuotiaiden työllisyys on Suomessa selvästi esimerkiksi Ruotsia alhaisemmalla tasolla. Työllistyminen vaikeutuu jo yli 55 vuotiailla ja yli 60-vuotiaiden työllistyminen on jo hyvin epätodennäköistä. Meillä ei ole varaa tiputtaa työelämästä näin suurta joukkoa ihmisiä, joilla on työelämässä vielä paljon annettavaa. Tavoitteeksi tulee ottaa Ruotsia vastaavan työllisyyden tason saavuttaminen yli 55-vuotiaiden ikäluokassa. 

  • Lisätään työelämän joustoja aloittamalla ikääntyneistä. Annetaan eläkeikää lähestyville työntekijöille subjektiivinen oikeus lyhentää työviikkoa tai työpäivää. 

  • Panostetaan myös muilla tavoin työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. 

  • Niin sanottu viimeisen työnantajan vastuu työkyvyttömyyseläkkeistä ohjaa yrityksiä välttämään ikääntyvien ja nuorten mielenterveyskuntoutujien palkkaamista. Järjestelmää pitäisi uudistaa niin, että työnantajilla säilyy kannustimet pitää huolta työntekijöistä, mutta se ei kannusta syrjintään rekrytointeja tehtäessä. 

5. EU:n elpymisvälineestä tukea vihreään jälleenrakennustyöhön

EU:n elpymisväline tarjoaa Suomelle mittavan mahdollisuuden vauhdittaa siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Hyödynnetään tämä mahdollisuuksien ikkuna täysimääräisesti ja viisaasti.  Näytetään muille jäsenvaltioille suuntaa ja ohjataan vähintään puolet välineestä ilmastomuutoksen torjuntaan. Rakennetaan sitä infrastruktuuria, jota hiilineutraali Suomi tarvitsee. Vauhditetaan liikenteen ja teollisuuden sähköistymistä ja teollisuuden uudistumista vähähiiliseen suuntaan.

  • Vauhditetaan siirtymistä kestävään liikenteeseen. Panostetaan raiteisiin ja junaliikenteen toimintaan. 

  • Uudistetaan energiajärjestelmä. Vähennetään ympäristölle haitallisia tukia ja tuetaan samalla siirtymistä puhtaaseen energiantuotantoon ja nopeutetaan investointeja tuulivoiman lisäkapasiteetin mahdollistavaan sähköverkkoon.

  • Vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä lämmityksessä. Nopeutetaan kotitalouksien siirtymistä  pois öljylämmityksestä. Tuetaan kaukolämmityksessä polttoon perustumattomia ratkaisuja. 

  • Vauhditetaan teollisuuden sähköistymistä ja siirtymistä vähähiiliiseen aikaan.  

  • Pienennetään sitä valtavaa korjausvelkaa, jota meillä on mm. kansallispuistojen rakenteissa, sisäilmaongelmista kärsivissä kouluissa ja maamme arvokkaissa kulttuurikohteissa. 

  • Panostetaan korkeaan osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. 

Jaa sivu: